Syyllinen olo kun lapsi kipeä ja joutuu olla töistä pois
Mistä tämä ahdistava tunne tulee? Ajattelen todellakin lapsen parasta ja järjellä ajateltuna ymmärtää, ettei lapsen kuumeelle tms voi mitään. Mutta silti on joku syyllistävä ääni sisimmässä joka kerta, vaikka nytkin on ollut pitkään aika hyvää tuuria, ettei lapset ole edes sairastelleet kovasti. Onko muita, joille tulee hankala olo kun pitää töihin ilmoittaa ettei pääsekään?
Kommentit (27)
Täällä juuri samanlaisten typerien ajatusten kanssa kamppailen. Tämä tunne tuli itselleni ihan yllätyksenä, eka lapsi kyseessä ja aloitti vasta vuoden alussa päivähoidossa.
Kun tarkemmin mietin että mistä tämä ihme syyllistyminen johtuu, niin tunnen itseni jotenkin huijariksi. Vaikka siis lapsi on todellakin kipeä. Joku huijarisyndrooman sukulainen varmaan tämä olotila.
Kun lapsi joutuu olemaan töistä pois, on se kyllä ihan kauheeta. Yksi ihminen vähemmän tienaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä juuri samanlaisten typerien ajatusten kanssa kamppailen. Tämä tunne tuli itselleni ihan yllätyksenä, eka lapsi kyseessä ja aloitti vasta vuoden alussa päivähoidossa.
Kun tarkemmin mietin että mistä tämä ihme syyllistyminen johtuu, niin tunnen itseni jotenkin huijariksi. Vaikka siis lapsi on todellakin kipeä. Joku huijarisyndrooman sukulainen varmaan tämä olotila.
Juuri tämä huijari olo tulee, vaikka tietää ettei todellakaan olisi pokkaa huijata :( Myös minulle nämä tunteet tuli yllätyksenä!
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi joutuu olemaan töistä pois, on se kyllä ihan kauheeta. Yksi ihminen vähemmän tienaamassa.
Lapset (alle12v) eivä käy töissä, ainakaan Suomessa.
Väitteesi on absurdi.
Kyllä minulla oli aina, kun lapset olivat pieniä. Olin asiantuntijatyössä, tein koulutuksia. Ei niitä tietenkään joka päivä ollut, vaan myös toimistopäivä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun riideltiin mieheni kanssa, kumpi joutuu jäämään kotiin. Hän ei muuten vaan periaatteesta ollut halukas olemaan kipeiden kanssa kotona. Sitten kun nuorempikin oli jo kouluiässä, ei tarvinnut enää kiistellä, kumpi jää kotiin, kun mies suostui mielellään.
Ja te laitatte jonkun elätin työn edelle? Ei ihme että talous on kuralla.
Sietää ollakin. Mikään ei töissä vituta niin paljon kuin kakaroiden jatkuvan sairastamisen vuoksi töistä poissa olevat.
Sinäkin olet jonkun lapsi. Toivottavasti vanhempasi huolehtivat sinusta kotona, kun olit pieni ja kipeänä.
Minulle tulee, vaikka olisin itse kipeänä. Heti töihin soittamisen jälkeen, etten pääse tulemaan, tulee tunne, että olisinkohan mä nyt sittenkin kyennyt.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee, vaikka olisin itse kipeänä. Heti töihin soittamisen jälkeen, etten pääse tulemaan, tulee tunne, että olisinkohan mä nyt sittenkin kyennyt.
Tämä myös niin tuttua. Kyseenalaistaa viimeiseen asti, että onko nyt tarpeeksi kipeänä.
Vierailija kirjoitti:
Sietää ollakin. Mikään ei töissä vituta niin paljon kuin kakaroiden jatkuvan sairastamisen vuoksi töistä poissa olevat.
Sinäkin olet jonkun lapsi. Toivottavasti vanhempasi huolehtivat sinusta kotona, kun olit pieni ja kipeänä.
Sairauslomasta ei kuulu potea tunnontuskia. Pakene tuollaisesta paikasta. En uskalla mennä saikulle koska pelkään pomon henkistä väkivaltaa on mennyttä aikaa. Lopeta. Menköön firma vaikka konkkaan. Varoita muita ihmisiä menemästä töihin paskaputiikkiin. Pomo hoitakoot paskaputiikkinsa itse.
Pitääkin olla syyllinen olo, jos käyttää lapsityövoimaa.
Mun tekis mieli kolmatta lasta, että saisi taas isyyslomaa ja olla kotona hoitamassa sairasta lasta. Se oli ihanaa aikaa ja yhtään ei harmittanut.
Olen myös ollut itse saikulla kovan krapulan vuoksi ja dokannut etätyöpäivinä ja tehnyt omia hommia. :)
Mulla myös kovat paineet asiasta. Teen kaikkeni, että saan esim mummon hoitamaan kipeää lasta. Vaikka minulla olisi täysi oikeus jäädä itse. Koen vahvasti, että petän työkaverini/olen epäluotettava työntekijä jos jään kotiin lapsen, tai oman sairauden takia. Minulle on tärkeää maine työntekijänä joka ei ole ikinä pois.
En ymmärrä, mistä tämä kumpuaa. Enkä tietenkään vaatisi keltään muulta samaa. Kun saan järjestettyä kipeälle lapselle hoitajan, olen aivan helpottunut että pääsenkin töihin (vaikka työni on hyvin kuormittavaa, enkä erityisesti nauti siitä koskaan. Poisjäänti ahdistaa silti vielä enemmän). Minulla on monta lasta ja pelkään, että kadun tätä syvästi myöhemmin, kun lapset kasvaneet. Olen aivan käytännössä laittanut työn lasteni edelle.
Joutuu olemaan pois töistä, ei 'joutuu olla pois töistä'.
Jos vois vuorotella vaikka lapsen isän kanssa poissaoloja tai jos sukulaisissa tai ystävissä löytyy työttömiä tai eläkeläisiä niin pyydä hoitamaan sairasta lasta.
Et joudu olla vaan sun pitää olla tahi joudut olemaan, poikaseni
Vierailija kirjoitti:
Joutuu olemaan pois töistä, ei 'joutuu olla pois töistä'.
Aivan sama, oikeinkirjoitus ei ole nyt oleellista :D
Siis toihan on JES! ei tarvii mennä duuniin.