Miksi yhteiskunta vaatii tekemään lapsia, mutta ei sitten auta jos sattuu saamaan nepsylapsen?
Faktahan on, että jos kukaan ei tee lapsia, niin maastamme loppuu veronmaksajat ja ne ihmiset, jotka pitäisi yhteiskuntaa pystyssä (roskakuskit, sairaanhoitajat, vesihuollon työntekijät jne) kun me olemme eläkkeellä. Eli käytännössä pakko on, että ihmiset tekee lapsia. Ja kaikki päättäjät ja muut tietää tämän oikein hyvin. Siksi yhteiskunta vaatii lapsia. Kauniimmin sanoen kannustaa perheiden perustamiseen. Mutta sama se on eri paketissa, lapsia on pakko tehdä vähintään nykyinen määrä tai käy huonosti. Jopa yksityiset gynekologit alkaa asiakkaan saavuttaessa noin 27-vuoden iän puheen siitä, että olet jo sen ikäinen, että nyt kannattaisi kyllä viimein alkaa suunnittelemaan raskautta. Tällaista painostusta on koko ajan monesta suunnasta, moni ei vain edes tajua sitä kun se on välillä niin hienovaraista. Vähemmän hienovaraista on sitten poliitikkojen puheet siitä, että naisten pitää nyt urakalla alkaa vauvatalkoisiin.
Sitten kun päättää perustaa perhe, niin se on aika arpaonnea millaisen lapsen saa. Lapsella voi olla yllättäen vaikka mitä sairauksia tai vastaavaa. Iso prosentti viimeisen 15 vuoden aikana syntyneistä lapsista on nepsyjä. Ja jatkossakin tulee olemaan. Tutkimusten mukaan nepsyys johtuu pitkälti esimerkiksi geeneistä, isän vanhasta iästä siittämisen hetkellä, synnytyskomplikaatioista kuten hapenpuute synnytyksessä jne. Eli biologiset syyt taustalla siinä. Ja se, että yhteiskunta on tullut vaativammaksi ympäristöksi lapsille, niin seminepsyt, jotka ennen pärjäsi, niin ei enää pärjää. Eli jos päätät tehdä lapsen, niin yllättävän isolla todennäköisyydellä saat nepsylapsen.
Ja sitten kun sinulla on tahtomattasi siinä se nepsylapsi, niin yhteiskunta jättää sinut ilman apua ja tukea. Saat taistella aamusta iltaan, että saisit jostain jotain apua, tutkimuksia, kuntoutusta sille lapselle. Vuosien taistelun jälkeen saat ehkä jotain, ehkä diagnoosinkin, mutta mitään käytännön apua, sellaista millä olisi vaikutusta lapsen oireiluun ja todella vaikeaan arkeen, sellaista et saa mistään. Vanhemmat joutuu todella kohtuuttomiin ja valtavan raskaisiin tilanteisiin nepsylasten kanssa. Joutuu luopumaan urastaan, oma terveys pettää.
Onko teidän mielestä reilua? Yhteiskunta käskee tekemään asian X, ja sitten kun sen teet ja joudut sen vuoksi pahaan pulaan vuosikausiksi, niin yhteiskunta ei auta tippaakaan, ainoastaan syyllistää jos jotain. Kas kun ei naura vielä räkäisesti päälle.
Kommentit (216)
Vastaus otsikon kysymykseen: Ihan sen takia, että lapsia tänne pakosti tarvitaan, mutta vain veronmaksajiksi, ei kulueriksi. Siksi kaikki kustannukset ulkoistetaan vanhempien vastuulle. Se on tosiaan tällainen moderni huijaus.
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Missä vaaditaan? Mielestäni nykytilanne, jossa sallimme suomalaisille niin pienet lapsimäärät, suuret lapsimäärät kuin lapsettomuuden on optimaalinen. Kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä liian pienestä tai suuresta lapsimäärästä kun kokonaismäärä on kuitenkin laskeva.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus otsikon kysymykseen: Ihan sen takia, että lapsia tänne pakosti tarvitaan, mutta vain veronmaksajiksi, ei kulueriksi. Siksi kaikki kustannukset ulkoistetaan vanhempien vastuulle. Se on tosiaan tällainen moderni huijaus.
Se on ikivanha huijaus.
Kysyisin, että voimmeko rehellisesti haikailla jatkuvaa väestönkasvua tilanteessa, jossa kehitysmaiden väestönkasvusta ollaan huolissaan ja meidän pitäisi kasvattaa väestöä jotta olisi lisää väestöä elättämään edellinen sukupolvi? Talouselämässä tätä kutsutaan Ponzi-huijaukseksi. Yksilötasolla tätä voitaisiin verrata tilanteeseen, jossa tupakointi pitäisi lopettaa tai laihdutus aloittaa, tietenkin vasta huomenna. Miksi meidän sukupolvemme ei voisi olla se vastuullinen sukupolvi?
Voi tyttö kulta, ongelmaan jo keksitty ratkaisu, ei sinun olisi tarvinnut lisääntyä. Joku keksi, että tuodaan ulkomailta työvoimaa, joka maksaa meidän veromme ja hoitaa meidän vanhuksemme. Ulkoistetaan hyvinvointivaltion rahoitus ulkomaalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus otsikon kysymykseen: Ihan sen takia, että lapsia tänne pakosti tarvitaan, mutta vain veronmaksajiksi, ei kulueriksi. Siksi kaikki kustannukset ulkoistetaan vanhempien vastuulle. Se on tosiaan tällainen moderni huijaus.
Ongelma on se, että se sisältää liikaa oletuksia. Mitä jos se lapsi ei saakaan työtä ja vie vain sosiaalitukia? Yhtä hyvin voimme spekuloida, että jos joku ei tee lapsia, hän ei tee muiden lapsille kilpailijoita, jotka taistelevat tarhapaikoista, kouluksesta, työpaikoista tai vähenevistä luonnonvaroista.
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Mitä ne nepsylasten vanhempien tarpeet sitten ovat? Kauheasti niitä haluttaisiin. Diagnoosia ei pikkulapsille haluta eikä voida tehdä, mutta sitten kun se tehdään, tulee lääkitystä ja tarvittaessa nepsyvalmentajaa. Perheneuvolasta saa vanhemmille Ihmeelliset vuodet -valmennusta. Kotiin voi saada perhetyötä tukemaan struktuurin laittoon, joka ensiarvoisen tärkeää nepsyperheissä.
Suomessa jokaisella yksilöllä on itsemääräämisoikeus tehdä omia valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Lapsia tehdään silkasta itsekkyydestä tyydyttämään niitä omia narsistisia tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaisella yksilöllä on itsemääräämisoikeus tehdä omia valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässään.
Kunhan hoitaa sitten itse myöskin vastuunsa eikä huuda yhteiskuntaa ym. avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Jaahas. Minä päätin uskaltaa tehdä lapsen. Olin hyväpalkkaisessa vakituisessa työssä ja oli hyvin henkisiä resursseja kasvattamiseen (tietoa, taitoa, jaksamista). Ja kävi minullekin niin, että sain autistilapsen. Jonka kanssa arki on niin hankalaa, että jouduin irtisanoutumaan töistä, en saa uutta työtä kun kukaan ei palkkaa minua niiden joustojen vuoksi, joita työstä tarvitsen lapsen terveyden vuoksi. Ei siis ole enää rahaa eikä varaa mihinkään. Lisäksi autistilapsi kun ei juuri nuku, ja pitää minua hereillä, niin krooninen unenpuute on tuhonnut terveyteni. Eli ei ole enää juurikaan niitä henkisiä resursseja siihen hyvää kasvatustyöhön mitä pitäisi olla. Että kiitti vain sinullekin mielipiteestäsi. Eipä auta se, että etukäteen miettii onko resursseja lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Mä en ainakaan autistina oikein onnistu tekemään muita kuin autistilapsia, sori.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne nepsylasten vanhempien tarpeet sitten ovat? Kauheasti niitä haluttaisiin. Diagnoosia ei pikkulapsille haluta eikä voida tehdä, mutta sitten kun se tehdään, tulee lääkitystä ja tarvittaessa nepsyvalmentajaa. Perheneuvolasta saa vanhemmille Ihmeelliset vuodet -valmennusta. Kotiin voi saada perhetyötä tukemaan struktuurin laittoon, joka ensiarvoisen tärkeää nepsyperheissä.
Jos vaikka sais lisää rahaa 200e/kk. Sillä maksais ripset, kynnet ja tatskat niin ei se nepsy lapsi harmita niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Jaahas. Minä päätin uskaltaa tehdä lapsen. Olin hyväpalkkaisessa vakituisessa työssä ja oli hyvin henkisiä resursseja kasvattamiseen (tietoa, taitoa, jaksamista). Ja kävi minullekin niin, että sain autistilapsen. Jonka kanssa arki on niin hankalaa, että jouduin irtisanoutumaan töistä, en saa uutta työtä kun kukaan ei palkkaa minua niiden joustojen vuoksi, joita työstä tarvitsen lapsen terveyden vuoksi. Ei siis ole enää rahaa eikä varaa mihinkään. Lisäksi autistilapsi kun ei juuri nuku, ja pitää minua hereillä, niin krooninen unenpuute on tuhonnut terveyt
ok
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne nepsylasten vanhempien tarpeet sitten ovat? Kauheasti niitä haluttaisiin. Diagnoosia ei pikkulapsille haluta eikä voida tehdä, mutta sitten kun se tehdään, tulee lääkitystä ja tarvittaessa nepsyvalmentajaa. Perheneuvolasta saa vanhemmille Ihmeelliset vuodet -valmennusta. Kotiin voi saada perhetyötä tukemaan struktuurin laittoon, joka ensiarvoisen tärkeää nepsyperheissä.
Ongelma on se, että nämä ei auta käytännössä mitään. Ihmeelliset vuodet valmennus ei poista nepsyn oireilua eikä poista liian hankalaa arkea. Ja esimerkiksi meillä on aina ollut rutiinit ja struktuuri kunnossa. Meille perhetyö sanoi suoraan, että meillä on jo valmiiksi asiat niin hyvin huolehdittu että heillä ei ole meille mitään uutta annettavaa. Silti arkemme on yhtä hel vettiä sen raskauden takia ja nepsylapsen oireilun takia.
P.S. lääkitys ei todellakaan vaikuta kaikkien nepsyjen oireisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Jaahas. Minä päätin uskaltaa tehdä lapsen. Olin hyväpalkkaisessa vakituisessa työssä ja oli hyvin henkisiä resursseja kasvattamiseen (tietoa, taitoa, jaksamista). Ja kävi minullekin niin, että sain autistilapsen. Jonka kanssa arki on niin hankalaa, että jouduin irtisanoutumaan töistä, en saa uutta työtä kun kukaan ei palkkaa minua niiden joustojen vuoksi, joita työstä tarvitsen lapsen terveyden vuoksi. Ei siis ole enää rahaa eikä varaa mihinkään. Lisäksi autistilapsi kun ei juuri nuku, ja pitää minua hereillä, niin krooninen unenpuute on tuhonnut terveyt
Elämässä ei ole koskaan ollut ennustettavuutta.Sinäkin kuvittelit hyvinen aikojen olevan ikuiseksi ajoiksi ansaittuja.
Totta