Miksi yhteiskunta vaatii tekemään lapsia, mutta ei sitten auta jos sattuu saamaan nepsylapsen?
Faktahan on, että jos kukaan ei tee lapsia, niin maastamme loppuu veronmaksajat ja ne ihmiset, jotka pitäisi yhteiskuntaa pystyssä (roskakuskit, sairaanhoitajat, vesihuollon työntekijät jne) kun me olemme eläkkeellä. Eli käytännössä pakko on, että ihmiset tekee lapsia. Ja kaikki päättäjät ja muut tietää tämän oikein hyvin. Siksi yhteiskunta vaatii lapsia. Kauniimmin sanoen kannustaa perheiden perustamiseen. Mutta sama se on eri paketissa, lapsia on pakko tehdä vähintään nykyinen määrä tai käy huonosti. Jopa yksityiset gynekologit alkaa asiakkaan saavuttaessa noin 27-vuoden iän puheen siitä, että olet jo sen ikäinen, että nyt kannattaisi kyllä viimein alkaa suunnittelemaan raskautta. Tällaista painostusta on koko ajan monesta suunnasta, moni ei vain edes tajua sitä kun se on välillä niin hienovaraista. Vähemmän hienovaraista on sitten poliitikkojen puheet siitä, että naisten pitää nyt urakalla alkaa vauvatalkoisiin.
Sitten kun päättää perustaa perhe, niin se on aika arpaonnea millaisen lapsen saa. Lapsella voi olla yllättäen vaikka mitä sairauksia tai vastaavaa. Iso prosentti viimeisen 15 vuoden aikana syntyneistä lapsista on nepsyjä. Ja jatkossakin tulee olemaan. Tutkimusten mukaan nepsyys johtuu pitkälti esimerkiksi geeneistä, isän vanhasta iästä siittämisen hetkellä, synnytyskomplikaatioista kuten hapenpuute synnytyksessä jne. Eli biologiset syyt taustalla siinä. Ja se, että yhteiskunta on tullut vaativammaksi ympäristöksi lapsille, niin seminepsyt, jotka ennen pärjäsi, niin ei enää pärjää. Eli jos päätät tehdä lapsen, niin yllättävän isolla todennäköisyydellä saat nepsylapsen.
Ja sitten kun sinulla on tahtomattasi siinä se nepsylapsi, niin yhteiskunta jättää sinut ilman apua ja tukea. Saat taistella aamusta iltaan, että saisit jostain jotain apua, tutkimuksia, kuntoutusta sille lapselle. Vuosien taistelun jälkeen saat ehkä jotain, ehkä diagnoosinkin, mutta mitään käytännön apua, sellaista millä olisi vaikutusta lapsen oireiluun ja todella vaikeaan arkeen, sellaista et saa mistään. Vanhemmat joutuu todella kohtuuttomiin ja valtavan raskaisiin tilanteisiin nepsylasten kanssa. Joutuu luopumaan urastaan, oma terveys pettää.
Onko teidän mielestä reilua? Yhteiskunta käskee tekemään asian X, ja sitten kun sen teet ja joudut sen vuoksi pahaan pulaan vuosikausiksi, niin yhteiskunta ei auta tippaakaan, ainoastaan syyllistää jos jotain. Kas kun ei naura vielä räkäisesti päälle.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia "vaadita" tekemään. Kun niitä alkaa miettimään niin kannattaa kysyä itseltään tekeekö lapsen oikeista syistä, pystyykö kasvattamaan hänet ja riittääkö talous antamaan lapselle mukava lapsuus. Niin paljon lukee siitä, että lapsia tehdään hyvinkin itsekkäistä syistä, vanhuuden hoitaja, tuet etc.
Jaahas. Minä päätin uskaltaa tehdä lapsen. Olin hyväpalkkaisessa vakituisessa työssä ja oli hyvin henkisiä resursseja kasvattamiseen (tietoa, taitoa, jaksamista). Ja kävi minullekin niin, että sain autistilapsen. Jonka kanssa arki on niin hankalaa, että jouduin irtisanoutumaan töistä, en saa uutta työtä kun kukaan ei palkkaa minua niiden joustojen vuoksi, joita työstä tarvitsen lapsen terveyden vuoksi. Ei siis ole enää rahaa eikä varaa mihinkään. Lisäksi autistilapsi kun ei juuri nuku, ja pitää minua hereillä, niin krooninen unenpuute on tuhonnut terveyt
Voimia sinulle, itse samanlaisessa tilanteessa. Työkyky mennyt ja vaikeaa on löytää työtä, joka sopii omaan arkeen. Jatkuva huoli toimeentulosta, nyt varsinkin kun hyvinvointialueiden talous on tiukalla, kiitos hallituksen.
Lapsia tarvitaan veronmaksajaksi jotta yhteiskunta pysyy jotenkin pystyssä. Jos kasvatat lapsestasi nepsyn, olet epäonnistunut vanhempi ja saat hoitaa itse omat sotkusi.
Ei yhteiskuntaa ole rakennettu niin että täällä muita autetaan, juuri ja juuri työtönkään saa enää avustuksia, jos rikkkaat kehtais täysin päättää niin oikeasti ketään ei autettaisi, etenkään vammaisia ja työttömiä, niitä kaikkein alhaisimpia. Rikas ei tunne mielihyvää jos kaikki olisi rikkaita ja hyvinvoipia. Maailmaa johtaa raha ja pahuus.
Perheet tarvitsevat hyvän tukiverkon, erityisesti jos perheessä on erityislapsia. Vanhempien hyvä parisuhde, hyvä suhde isovanhempiin, sukulaisiin, kummeihin, ystäviin, naapureihin ym. Vanhassa sanonnassa jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä on vinha perä. Lapsi tarvitsee monta turvallista ihmistä elämäänsä.
Osaako ihmiset enää muuta kuin hokea tuota apu sanaa kuin alzheimer-potilas? Onko enää mikään vahingossakaan omaa syytä? Se, että teit lapsen on yhteiskunnan vika kun koko ajan ei olekeen kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Perheet tarvitsevat hyvän tukiverkon, erityisesti jos perheessä on erityislapsia. Vanhempien hyvä parisuhde, hyvä suhde isovanhempiin, sukulaisiin, kummeihin, ystäviin, naapureihin ym. Vanhassa sanonnassa jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä on vinha perä. Lapsi tarvitsee monta turvallista ihmistä elämäänsä.
Ei nykyään ole enää tukiverkostoja. Ensinnäkin nyt lapsia tekevien sukupolvi on sellainen, jossa moni on yksilapsisesta perheestä lähtöisin, eli ei ole sisaruksia. Ja moni on sellainen, että vanhemmat saivat hänet vähän vanhemmalla iällä, eli kun itse on lastentekoiässä niin vanhemmat on jo liian iäkkäitä auttamaan. Sukulaiset asuu toisella puolella Suomea. Kummejahan ei nykyään melkein kenelläkään enää ole, kun nuorempi polvi ei kuulu enää kirkkoon. Naapurit ei ainakaan kaupungiessa nykyään enää tunne toisiaan, hyvä jos moikkaa. Ystäviä on jos on, monella ei ole, yksinäisyys on yleistä. Ja niilläkin joilla on, niin ystävät saattaa olla urakiidossaan kiinni tai asua toisella puolella kaupunkia. Se vain on nykyisen yhteiskuntamme tosiasia, että tukiverkostoja ei juuri ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Mä en ainakaan autistina oikein onnistu tekemään muita kuin autistilapsia, sori.
No toivottavasti et mieti sitten lapsen tekoa. Kamala ajatuskin, että henkilö jolla itsellä todettuja ongelmia edes miettii lapsen tekoa, tai jos tietää, että geenien puolesta siihen olisi suuri mahdollisuus.
On oikeastaan hassua, että lapsen hankkiminen tuntuu olevan kenelle tahansa oikeus. Ravintolassa työskentelyynkin tarvitaan hygieniapassi, mutta vanhemmaksi pääsee, jos osaa paneskella, vaikka sen tekisi viiden promillen humalassa. Mielenterveys vamman takia työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi paneskella liudan lapsia, vaikka ei pysty vastamaan edes itsestään.
Ei me nyt sentää missään venäällä asuta, ei kukaan vaadi ketään tekemään lapsia, jos ei itse halua. Oletko vähän vajaa?
Toivoa tietysti saa, mutta näin se nyt on mennyt rikkaissa maissa jo 25 vuotta, yhä vähemmän tehdään lapsia.
Nepsyt nähdään kapitalismin väristen lasien läpi pelkkänä kulueränä, vaikka se ei ole mikään automaattinen totuus.
Harmittaa kun lapsella olisi kuitenkin kykyjä joista yhteiskuntakin voisi hyötyä (matemaattinen savant) ja lääkärin mukaan oikealla kuntoutuksella lapsi voisi varttua aikuiseksi joka pystyisi elämään ihan ns. normaalia elämää. No, kuntoutusta ja tukitoimia ei tipu koska niihin ei haluta yhteiskunnassa laittaa resursseja. Omashoitajan palkkiolla sellaisia kuntoutuksia ja tukitoimia ei yksityisen puolelta kustanneta. Lapsi taantuu ja minäkin joudun olemaan poissa työelämästä luultavasti hautaan asti hoitamassa häntä. Että onko tämä lopulta yhteiskunnalle edullisempaa elättää kaksi ihmistä roposilla, kuin se että häneen panostettaisiin nyt lapsuudessa vähän ja sitten kävisimme molemmat töissä? Joo. Mutta näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Mä en ainakaan autistina oikein onnistu tekemään muita kuin autistilapsia, sori.
No toivottavasti et mieti sitten lapsen tekoa. Kamala ajatuskin, että henkilö jolla itsellä todettuja ongelmia edes miettii lapsen tekoa, tai jos tietää, että geenien puolesta siihen olisi suuri mahdollisuus.
Mä tein ne lapseni 15 vuotta ennen kuin sain selville olevani autisti, joten liian myöhäistä. Ja onneksi niin, koska lapseni ovat aivan mahtavia tyyppejä.
Ei juuri kukaan mun ikäluokkaa oleva nainen ole voinut saada diagnoosia lapsena tai nuorena, kun autismia (asperger) ei silloin vielä diagnosoitu tytöillä ollenkaan. Suurim osa meistä on siis ehtinyt saada lapsia ennen kuin on tiennyt olevansa autismin kirjolla.
Olisi kyllä myös kamalaa, jos autistit lakkais lisääntymästä ja kuoltais sukupuuttoon. Kyllä ihmiskunta tarvitsee meitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Mä en ainakaan autistina oikein onnistu tekemään muita kuin autistilapsia, sori.
No toivottavasti et mieti sitten lapsen tekoa. Kamala ajatuskin, että henkilö jolla itsellä todettuja ongelmia edes miettii lapsen tekoa, tai jos tietää, että geenien puolesta siihen olisi suuri mahdollisuus.
On oikeastaan hassua, että lapsen hankkiminen tuntuu olevan kenelle tahansa oikeus. Ravintolassa työskentelyynkin tarvitaan hygieniapassi, mutta vanhemmaksi pääsee, jos osaa paneskella, vaikka sen tekisi viiden promillen humalassa. Mielenterveys vamman takia työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi paneskella liudan lapsia, vaikka ei pysty vastamaan edes itsestään.
Kas kun ihmiskehon lisääntymistoiminnot toimii suurimmalla osalla ihmisistä ihan automaattisesti, siinä missä kaikki ei automaattisesti ole ravintolassa työskentelemässä. Sä ilmeisesti visioit jotain yhteiskunnan toteuttamia pakkoehkäisyjä ja pakkosterilisaatioita?
Aika pelottavaa myös, että estäisitte autisteja syntymästä. Vois olla ikävät seuraukset ihmiskunnan tieteelliselle kehitykselle sillä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia tarvitaan veronmaksajaksi jotta yhteiskunta pysyy jotenkin pystyssä. Jos kasvatat lapsestasi nepsyn, olet epäonnistunut vanhempi ja saat hoitaa itse omat sotkusi.
Kenestäkään ei voi kasvattaa nepsyä. Nepsynä synnytään.
Vastuu lapsesta on vanhemmilla. Ei ole yhteiskunnan ongelma. Yhteiskunta tukee jo ihan liikaa kaikenlaisia ongelmatapauksia. Joku rajakin pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskuntaa ole rakennettu niin että täällä muita autetaan, juuri ja juuri työtönkään saa enää avustuksia, jos rikkkaat kehtais täysin päättää niin oikeasti ketään ei autettaisi, etenkään vammaisia ja työttömiä, niitä kaikkein alhaisimpia. Rikas ei tunne mielihyvää jos kaikki olisi rikkaita ja hyvinvoipia. Maailmaa johtaa raha ja pahuus.
Tietysti on niin, että vahvimman oikeus on myös tässä ajassa se voimakeino, jolla lopultakin asioita ylläpidetään, vaikka se ei tunnukaan minusta kivalta.
Hyvinvointivaltio tuottaa oman tuhonsa siemenet. Järki on vaihtunut tunteisiin ja saajia on enemmän kuin maksajia(ja auttajia). Minä ja minun viiteryhmäni on se tärkein ja kuvitellaan, että voidaan seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemämättä itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vastuu lapsesta on vanhemmilla. Ei ole yhteiskunnan ongelma. Yhteiskunta tukee jo ihan liikaa kaikenlaisia ongelmatapauksia. Joku rajakin pitää olla.
Siinä vaiheessa kun sinun lapsi sairastuu niin, että joudut luopumaan pysyvästi työstäsi itse lasta hoitaaksesi ja lisäksi lapsen hoito on niin kuormittavaa, että menetät siinä myös oman terveytesi, niin et taida enää olla tuota mieltä.
Paitsi ainiin, eihän sinulla ole lapsia. Miksi edes osallistut lapsia koskevaan keskusteluun, kun et asiasta mitään ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Perheet tarvitsevat hyvän tukiverkon, erityisesti jos perheessä on erityislapsia. Vanhempien hyvä parisuhde, hyvä suhde isovanhempiin, sukulaisiin, kummeihin, ystäviin, naapureihin ym. Vanhassa sanonnassa jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä on vinha perä. Lapsi tarvitsee monta turvallista ihmistä elämäänsä.
Ennen perhe oli se paikka josta haettiin taloudellista ja muuta apua ongelmiin, mutta nykyään ihmiset on opetettu hakemaan se apu valtiolta. Pohjoismainen sosiaalidemokratia/kapitalismi on tehnyt ihmisestä kylmän ja ihmiset ovat laitostuneet, valtio kapaloi, opettaa, hommaa duunipaikan, maksaa eläkkeen ja hautaa.
Entä mistä ihminen hakee apua, kun valtiokaan ei enää pysty auttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskuntaa ole rakennettu niin että täällä muita autetaan, juuri ja juuri työtönkään saa enää avustuksia, jos rikkkaat kehtais täysin päättää niin oikeasti ketään ei autettaisi, etenkään vammaisia ja työttömiä, niitä kaikkein alhaisimpia. Rikas ei tunne mielihyvää jos kaikki olisi rikkaita ja hyvinvoipia. Maailmaa johtaa raha ja pahuus.
Tietysti on niin, että vahvimman oikeus on myös tässä ajassa se voimakeino, jolla lopultakin asioita ylläpidetään, vaikka se ei tunnukaan minusta kivalta.
Hyvinvointivaltio tuottaa oman tuhonsa siemenet. Järki on vaihtunut tunteisiin ja saajia on enemmän kuin maksajia(ja auttajia). Minä ja minun viiteryhmäni on se tärkein ja kuvitellaan, että voidaan seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemämättä itse mitään.
Höpöhöpö. Auttoiko tuo kiukun purkaus edes? Ei tainnut tulla yhtään parempi mieli kun pääsit taas vammaisia ja muita heikompia haukkumaan. Mieti hetki sanomatta mitään että miksi sinulla on paha olla ja miksi purat sen muihin jos se ei edes auta siihen pahaanoloosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitten nepsylasta. Siinä ratkaisu.
Mä en ainakaan autistina oikein onnistu tekemään muita kuin autistilapsia, sori.
No toivottavasti et mieti sitten lapsen tekoa. Kamala ajatuskin, että henkilö jolla itsellä todettuja ongelmia edes miettii lapsen tekoa, tai jos tietää, että geenien puolesta siihen olisi suuri mahdollisuus.
On oikeastaan hassua, että lapsen hankkiminen tuntuu olevan kenelle tahansa oikeus. Ravintolassa työskentelyynkin tarvitaan hygieniapassi, mutta vanhemmaksi pääsee, jos osaa paneskella, vaikka sen tekisi viiden promillen humalassa. Mielenterveys vamman takia työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi paneskella liudan lapsia, vaikka ei pysty vastamaan ede
Kas kun ihmiskehon lisääntymistoiminnot toimii suurimmalla osalla ihmisistä ihan automaattisesti, siinä missä kaikki ei automaattisesti ole ravintolassa työskentelemässä. Sä ilmeisesti visioit jotain yhteiskunnan toteuttamia pakkoehkäisyjä ja pakkosterilisaatioita?
Aika pelottavaa myös, että estäisitte autisteja syntymästä. Vois olla ikävät seuraukset ihmiskunnan tieteelliselle kehitykselle sillä.
Yksi 70-luvun virheistä oli, että rotuhygienia poistettiin lainsäädännöstä. Mielenvammat ovat kroonisia, eikä niitä paranneta.
Ei sinua kukaan käske lisääntymään ja totta kai olet itse vastuussa siemenestäsi.
No toivottavasti et mieti sitten lapsen tekoa. Kamala ajatuskin, että henkilö jolla itsellä todettuja ongelmia edes miettii lapsen tekoa, tai jos tietää, että geenien puolesta siihen olisi suuri mahdollisuus.