Mistä asiasta elämässäsi olet katkera?
Minä olen katkera siitä, että jäin lapsettomaksi, vaikka kaikenlaiset ihmishirviöt tässä maailmassa ovat saaneet jälkikasvua täysin ongelmitta.
Kommentit (95)
Siitä, ettei ole mitään elämää. On vain pakollisia velvollisuuksia.
Harmittaa ihmisten ymmärtämättömyys ja kaiken empatian puute. Joka johtaa muilla suuriin ongelmiin. Olisi asenne helppo muuttaa ainakin ymmärtävämmäksi. Vaikkei ole läheisesti tekemisissä. Jatkuva tuomitseminen. Ei tietysti voi pitää kaikista, se on ihan luonnollista.
Tyytymätön olen hyvinkin moneen asiaan elämässä ja itsessäni, mutta katkera en oikeastaan mistään.
Olen jonkinlainen (biologinen) fatalisti, joten siitä kai se johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Niin, ne kaikki muut maailman maat ovat niitä ihania onneloita.
Saksan ohjaukselle EU-tason energiapolitiikassa. Eläisimme Suomessakin jo fosiilivapaata elämää ilman heidän ideologista törttöilyään. Nyt on ydinvoima ja kaikki muu kiva näivetetty hengiltä.
Tuhlasin noin 20 vuotta elämästäni ryypäten ja huumeita vetäen.
Oma saamattomuus ja pelko asioita kohtaan jotka voivat tapahtua tai jäädä tapahtumatta. Opiskelin ammatin, en tykännyt siitä, jumituin työpaikkaan jossa ei ole mitään mahdollisuuksia edetä eteenpäin. Ikää kohta 40 ja en uskalla edes ottaa riskiä opiskella uutta ammattia yleisen huonon työllistymistilanteen vuoksi. Pelkään myös että mahdolliset työnantajat pitävät minua liian vanhana jos valmistuisin uuteen ammattiin 3-4 vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Oma saamattomuus ja pelko asioita kohtaan jotka voivat tapahtua tai jäädä tapahtumatta. Opiskelin ammatin, en tykännyt siitä, jumituin työpaikkaan jossa ei ole mitään mahdollisuuksia edetä eteenpäin. Ikää kohta 40 ja en uskalla edes ottaa riskiä opiskella uutta ammattia yleisen huonon työllistymistilanteen vuoksi. Pelkään myös että mahdolliset työnantajat pitävät minua liian vanhana jos valmistuisin uuteen ammattiin 3-4 vuoden jälkeen.
Noni jes, eli sen sijaan että olisit 45v motivoitunut uuden alan osaaja, jolla vanha työkokemus ja ala varasuunnitelmana, tulet olemaan 45v onneton.
Huono työmarkkinatilanne menee ohi. Elät vain kerran, älä kidu. Reppu selkään ja asian ääreen, yrittämättä olemisella tienaat vain katumusta.
Buah Hah Hah haaaa, Pölhökustaat!!!
Tukiverkon puutteesta. Olen mielenterveyskuntoutuja, mutta jopa vertaisryhmissä usein korostuu se, miten monilla on esim. kumppani tai joku muu läheinen ihminen, jonka seurassa ei tarvitse pitää ns. naamiota yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma saamattomuus ja pelko asioita kohtaan jotka voivat tapahtua tai jäädä tapahtumatta. Opiskelin ammatin, en tykännyt siitä, jumituin työpaikkaan jossa ei ole mitään mahdollisuuksia edetä eteenpäin. Ikää kohta 40 ja en uskalla edes ottaa riskiä opiskella uutta ammattia yleisen huonon työllistymistilanteen vuoksi. Pelkään myös että mahdolliset työnantajat pitävät minua liian vanhana jos valmistuisin uuteen ammattiin 3-4 vuoden jälkeen.
Noni jes, eli sen sijaan että olisit 45v motivoitunut uuden alan osaaja, jolla vanha työkokemus ja ala varasuunnitelmana, tulet olemaan 45v onneton.
Huono työmarkkinatilanne menee ohi. Elät vain kerran, älä kidu. Reppu selkään ja asian ääreen, yrittämättä olemisella tienaat vain katumusta.
Vai meneekö?
Ryypätkää, se turruttaa pois katkeruuden.
Vierailija kirjoitti:
Siitä, että vihervassarit saavat tehdä mitä vain ilman seurauksia ja viranomaisten puuttumista niiden tekemisiin millään lailla.
Itseä tympii kun kaltasesi persulit eivät osaa perehtyä asioihin, eivät omaa medialukutaitoa, ja menevät kuin hauki katiskaan amerikkalaisen me/te -vastakkainasettelun perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kaikesta
Eli et kunnolla mistään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma saamattomuus ja pelko asioita kohtaan jotka voivat tapahtua tai jäädä tapahtumatta. Opiskelin ammatin, en tykännyt siitä, jumituin työpaikkaan jossa ei ole mitään mahdollisuuksia edetä eteenpäin. Ikää kohta 40 ja en uskalla edes ottaa riskiä opiskella uutta ammattia yleisen huonon työllistymistilanteen vuoksi. Pelkään myös että mahdolliset työnantajat pitävät minua liian vanhana jos valmistuisin uuteen ammattiin 3-4 vuoden jälkeen.
Noni jes, eli sen sijaan että olisit 45v motivoitunut uuden alan osaaja, jolla vanha työkokemus ja ala varasuunnitelmana, tulet olemaan 45v onneton.
Huono työmarkkinatilanne menee ohi. Elät vain kerran, älä kidu. Reppu selkään ja asian ääreen, yrittämättä olemisella tienaat vain katumusta.
Vai meneekö?
Ihmiskunta on elänyt tuhansia huonoja työmarkkinatilanteita läpi. Tämä ei ole niistä viimeinen.
Ei Lauri Törnilläkään ollut lapsia, mutta ihan hyvän elämän eli.
Siitä ettei musta taida tulla ikinä rikasta.
En mistään. Kaikkien elämä on järkyttävää shittiä, osa ei vain ymmärrä sitä/myönnä,