Lue keskustelun säännöt.
Mistä asiasta elämässäsi olet katkera?
07.05.2025 |
Minä olen katkera siitä, että jäin lapsettomaksi, vaikka kaikenlaiset ihmishirviöt tässä maailmassa ovat saaneet jälkikasvua täysin ongelmitta.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Niin, ne kaikki muut maailman maat ovat niitä ihania onneloita.
Nykytiedon valossa menisin esimerkiksi vaikka Hollantiin, Kanadaan tai Australiaan paljon mieluummin kuin syntyisin tänne. Ei Suomi ole mikään maailman kehityksen huippukohta, vaan tympeä takapajuinen Impivaara täynnä vähä-älyisiä ihmisiä jotka vielä rehvastelevat ja ylpeilevät sillä vähä-älyisyydellään kuin se olisi jokin suurikin kovan jätkän merkki.
Ulosteinen ilmasto, samanlainen asenneilmasto, silkkaa pahantahtoisuutta tekemällä tehty lähestyvä konkurssi ja aivan liian suuri läheisyys Venäjään tekevät tästä Itä-Eurooppalaisesta puonlävestä lähinnä enää painajaisen asua.
Suomi on 20 vuodessa muuttunut
Syypää on Kokoomus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Niin, ne kaikki muut maailman maat ovat niitä ihania onneloita.
Nykytiedon valossa menisin esimerkiksi vaikka Hollantiin, Kanadaan tai Australiaan paljon mieluummin kuin syntyisin tänne. Ei Suomi ole mikään maailman kehityksen huippukohta, vaan tympeä takapajuinen Impivaara täynnä vähä-älyisiä ihmisiä jotka vielä rehvastelevat ja ylpeilevät sillä vähä-älyisyydellään kuin se olisi jokin suurikin kovan jätkän merkki.
Ulosteinen ilmasto, samanlainen asenneilmasto, silkkaa pahantahtoisuutta tekemällä tehty lähestyvä konkurssi ja aivan liian suuri läheisyys Venäjään tekevät tästä Itä-Eurooppalaisesta puonlävestä lähinnä enää painajaisen asua.
Suomi on 20 vuodessa muuttunut
En silti muuttaisi Australiaan ikinä. Hirveesti sikaniskajunttimiehiä.
Vierailija kirjoitti:
40-vuotias (M) täällä. Lähdin Suomesta 25-vuotiaana opintojen jälkeen. Jos jostain olen katkera, niin siitä etten lähtenyt aikaisemmin. Sitä kateutta ja katkeruutta mitä sai kokea nuorena aikuisena, sekä opiskelijaelämässä että myös ensimmäisten "oikeiden" töiden kautta Suomessa oli häpeällistä. Onneksi lähdin - sääli etten lähtenyt aikaisemmin.
Olen itsekin asunut paljon ulkomailla ja suunnittelen taas muuttoa, mutta en silti tajua pointtiasi. Olet viimeiset 15 vuotta ollut muualla kuin täällä kateellisten ihmisten maassa, mutta silti olet katkera? Sait Suomesta ilmaisen koulutuksen, joka on kantanut sua pitkälle, joten eikö sun pitäisi olla pikemminkin kiitollinen? Sulla on jo pitkä historia takana jossakin paremmassa maassa, ja arvatenkin vielä monta ikävuotta jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole, mutta se on kyllä tietoinen valinta. Olen katsonut läheltä todella katkeran ihmisen elämää ja todennut, että se on viimeinen asia mitä kenellekään toivon. Todella surullinen ihmiskohtalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä ettei minulta kysytty haluanko syntyä.
Tämä siis viestiin 34 jos lainaus ei onnistu:
Tuohon aikaan MBD ja samaten autismi (moni autistikin diagnosoitiin pelkäksi MBD:ksi 00-luvun alkuun asti) nähtiin kehitysvammana ja vanhempia on varmaan aiheesta pelottanut se. Ovat saattaneet jopa ajatella, että on parempi jos saat elää elämääsi ns. normaalina ilman vammaisen leimaa. Silti tuon avun evääminen oli todella lyhytnäköistä ja väärin. Samaten häpeällä kasvattaminen.
Olen työssäni nähnyt, että onneksi nykyajan vanhemmat ovat keskimäärin kypsempiä kuin aiemmat sukupolvet. Ennen lapsia tehtiin velvollisuudesta, nyt oikeasta halusta olla osallistuva ja rakastava vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma typeryys harmittaa. Tuhlasin elämästäni kymmenen vuotta huonossa parisuhteessa päihteitä käyttäen ja luottotiedotkin meni. Olin 30 kun tein ryhtiliikkeen ja jätin miehen sekä raitistuin. Menin töihin ja maksoin velat pois mutta olen ihan hirvittävän katkera ja kateellinen muille ikäisilleni jotka ovat eläneet tällaista elämää koko sen ajan kun minä kärvistelin rahattomana pää sekaisin. Parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan mutta oman typeryyden takia tuntuu että jäin jostain paitsi ja tavallaan aloitan nämä asiat kymmenen vuotta myöhemmin kuin muut ikäiseni.
Vaikutat kovin ankaralta itseäsi kohtaan. Oletko miettinyt mikä sai sut käyttämään päihteitä ja rahaa holtittomasti? Ehkä sun lapsuus ei ole ollut niin tasapainoinen, etkä saanut tarvitsemaasi tukea. Asian voi kääntää niinkin, että voisit olla aivan hemmetin ylpeä itsestäsi, kun vielä kymmenen vuoden hurvittelun jälkeen onnistuit kääntämään elämäsi suunnan. Montako tällaista ryhdistäytyjää tunnet? Niinpä. Upea sinä!!
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Parasta on juuri se, että on saanut syntyä Suomeen. Olen asunut ulkomailla n. 30 vuotta, ja suomalaisuus on kuin lottovoitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä iskee katkeruus sairastumisesta. Elämäni alkupuoli oli melko heikko esitys ja kun vihdoin sain asiani kuntoon ja elämä tuntui oikeasti hyvältä, sairastuin vakavasti. Pääsääntöisesti en ole katkera asiasta, mutta kun oli oikein huonossa kunnossa, mustina hetkinä katkeruus nousi pintaan tasaisesti. Nyt onneksi jo harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Parasta on juuri se, että on saanut syntyä Suomeen. Olen asunut ulkomailla n. 30 vuotta, ja suomalaisuus on kuin lottovoitto.
Onhan se jos saa kelagoldin ja rajattomat oikeudet ilman vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin ulkonäöstäni. Mulla on aina ollut rumat kasvot, joita ei edes meikki pelasta. Nuorena sai aina olla seinäruusuna yökerhoissa, kun kavereita iskettiin kilpaa. Jotenkin edelleen häpeän ulkonäköäni, vaikka olen jo 44-vuotias. En mä miesten huomiota kaipaa, mutta olis kiva kun voisin edes joskus katsoa itseäni peilistä ja olla tyytyväinen näkemääni. Sellaista hetkeä en ole vielä kokenut.
Nuorempana olin katkera ulkonäöstäni. Siitä, että miksi piti syntyä rumaksi, kun kaikki muut perheessämme olivat kauniita/komeita.
Siitä, että en kuunnellut rohkeasti nuorena itseäni, vaan sitä mitä muut minulta odotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Niin, ne kaikki muut maailman maat ovat niitä ihania onneloita.
Esim. Afganistan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen syntymisestä.
Parasta on juuri se, että on saanut syntyä Suomeen. Olen asunut ulkomailla n. 30 vuotta, ja suomalaisuus on kuin lottovoitto.
Onhan se jos saa kelagoldin ja rajattomat oikeudet ilman vastuuta.
Mitä tuo tarkoittaa? Ei minulla ole mitään kelakorttia.
Mistä olen eniten katkera? Lapseni kuolemasta.
Tämän lisäksi olen katkera toisen lapseni sairaudesta, joka vammautti häntä pahoin. Olen katkera mieheni parantumattomasta sairaudesta. Näiden lisäksi olen katkera taloudellisista vaikeuksistamme. Pienempiä asioita en viitsi edes listata.
Oma typeryys harmittaa. Tuhlasin elämästäni kymmenen vuotta huonossa parisuhteessa päihteitä käyttäen ja luottotiedotkin meni. Olin 30 kun tein ryhtiliikkeen ja jätin miehen sekä raitistuin. Menin töihin ja maksoin velat pois mutta olen ihan hirvittävän katkera ja kateellinen muille ikäisilleni jotka ovat eläneet tällaista elämää koko sen ajan kun minä kärvistelin rahattomana pää sekaisin. Parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan mutta oman typeryyden takia tuntuu että jäin jostain paitsi ja tavallaan aloitan nämä asiat kymmenen vuotta myöhemmin kuin muut ikäiseni.