Lue keskustelun säännöt.
Mistä asiasta elämässäsi olet katkera?
07.05.2025 |
Minä olen katkera siitä, että jäin lapsettomaksi, vaikka kaikenlaiset ihmishirviöt tässä maailmassa ovat saaneet jälkikasvua täysin ongelmitta.
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on s-tana pahinta mitä on...ja se v i t t u on osunut omalle kohdalle..koko v i t u n elämä on mennyt ihan perseelleen..
Mee töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistisisaruksen ongelmien varjossa kasvamisesta. Hiljaista kidutusta joka jätti pitkät jäljet joita edelleen korjaan aktiivisesti. Itsekäs ihminen joka on aiheuttanut kipua monen elämään.
Narsisti vanhempana, vuosikymmenten ponnistelu oman psyyken parantamiseksi ja kun viimein oli hyvä tilanne, oli käytännössä pakko ruveta auttamaan sitä samaa ihmistä joka aikanaan tuhosi mielenterveyden, ja joka jatkoi saumattomasti siitä mihin jäätiin. Ja joka onnistui uudestaan tekemään samaa myyräntyötä niin että nyt haluan uudestaan kuolla, vaikka luulin ettei minun koskaan tarvitsisi enää tuntea tällaisia tunteita. Tilanteesta on mahdotonta päästä eroonkaan, koska se tarkoittaisi nykysuomessa henkisesti terveen vanhemman heitteillejättöä. Sisaruksia ei juuri voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Katkera minne/kenelle? Kehen muuhun se katkeruus vaikuttaa kuin kurjistavasti itseeni? Eli en mistään. Olemme tässä maailmassa ja elämässä matkustajia, emme kuljettajia.
Me olemme nimenomaan kuljettajia. Siksi voimme esimerkiksi olla katkeroitumatta.
Vierailija kirjoitti:
En ole katkera mistään. Minulla oli turvaton lapsuus josta maksan hintaa edelleen mutta muuten minulla on ollut helppo ja mukava elämä. Jokaisella on elämässä omat vastoinkäymiset ja niitä on tiedossa vaan lisää jos antaa itsensä katkeroitua.
Aivan. Joka ikisellä ihmisellä on koko ajan jotain ikävää menossa elämässä. Pienempää tai suurempaa. Niilläkin joiden elämä näyttää päälle päin täydelliseltä. Ei se ole kellään, jos alkaa kaivella.
Vakava sairaus tai onnettomuus on ehkä ainoa asia josta voi olla katkera. Kaikesta muusta selviää, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt omista kasvoistani ja hampaistani. Niitä on kehuttukin kauniiksi. Ovat oikeastaan ainoat asiat, mitkä ovat elämässäni olleet hyvin. Niin nekin vietiin. Kaaduin liukkaalla, lensin portaista kadulle. Kasvojani jouduttiin tikkaamaan kahdesta eri kohdasta. Ja kaksi hammasta meni halki. Hampaat korjattu. Vain läheltä näkee rajan. Kasvoissa arvet ikuisesti. Ehkä vaalenevat jonkun verran.
Punertavat arvet saa vaalennettua laserilla (Vbeam). Tai jos ovat uusia, silikonivoiteella. Valkoiset arpiin auttaa esimerkiksi mikroneulaus (tai laser).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt omista kasvoistani ja hampaistani. Niitä on kehuttukin kauniiksi. Ovat oikeastaan ainoat asiat, mitkä ovat elämässäni olleet hyvin. Niin nekin vietiin. Kaaduin liukkaalla, lensin portaista kadulle. Kasvojani jouduttiin tikkaamaan kahdesta eri kohdasta. Ja kaksi hammasta meni halki. Hampaat korjattu. Vain läheltä näkee rajan. Kasvoissa arvet ikuisesti. Ehkä vaalenevat jonkun verran.
Punertavat arvet saa vaalennettua laserilla (Vbeam). Tai jos ovat uusia, silikonivoiteella. Valkoiset arpiin auttaa esimerkiksi mikroneulaus (tai laser).
Kaunis kiitos ihanista neuvoista🌹 Olet enkeli🧚 Minun pitää käyttää nyt puoli vuotta silikoniteippejä ja hieroa arpia kaksi kertaa päivässä. Olen aloittanut laaserin. Kerran olen käynyt. Pitää käydä ainakin 12 kertaa. Ihanaa kesää sinulle🌺🌷🌼
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt omista kasvoistani ja hampaistani. Niitä on kehuttukin kauniiksi. Ovat oikeastaan ainoat asiat, mitkä ovat elämässäni olleet hyvin. Niin nekin vietiin. Kaaduin liukkaalla, lensin portaista kadulle. Kasvojani jouduttiin tikkaamaan kahdesta eri kohdasta. Ja kaksi hammasta meni halki. Hampaat korjattu. Vain läheltä näkee rajan. Kasvoissa arvet ikuisesti. Ehkä vaalenevat jonkun verran.
Tiedän. Voin samaistua täysin. Otan osaa.
Kaaduin täydellä voimalla suorin vartaloin ja löin otsani. Pää, otsa otti vastaan koko tärskyn terävään puusängyn laitaan.
Murtuma. Luu ihon alla on kuin kukkakaalia. Näky on paha. Silmäkulma jäi alaspäin jnkv roikkuvaiseksi luomeksi. Oikea puoli kasvoista on aavistuksen alempi.
Ulkonäkö muuttui, ja sitä myöden identiteettini on täysin hukassa. Kotona tärskyn jälkeen jo kaksi vuotta. En liiku kuin pakosta ulkona asioilla.
Tila ei tule muuttumaan.
Synnyin työläisjunttien sukuun eikä minusta tule ikinä miljoonaperijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiusattiin lapsena, nujerrettiin itsetuntoa pala palalta ja ehkä sen seurauksena en ollut aikuistuessani yhtään perillä siitä, mihin suuntaan minun olisi kannattanut elämää viedä; kaikki mitä osasin tuntui mitättömältä, taipumukseni typeriltä, luonteeni vastenmieliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Täyty myöntää että alan vähitellen olla kypsä vauva-palstan provoihin, eikö niitä oikeasti haluta aisoihin.
Täällä ei provota, täällä on täyttä asiaa toisin kuin 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt omista kasvoistani ja hampaistani. Niitä on kehuttukin kauniiksi. Ovat oikeastaan ainoat asiat, mitkä ovat elämässäni olleet hyvin. Niin nekin vietiin. Kaaduin liukkaalla, lensin portaista kadulle. Kasvojani jouduttiin tikkaamaan kahdesta eri kohdasta. Ja kaksi hammasta meni halki. Hampaat korjattu. Vain läheltä näkee rajan. Kasvoissa arvet ikuisesti. Ehkä vaalenevat jonkun verran.
Tiedän. Voin samaistua täysin. Otan osaa.
Kaaduin täydellä voimalla suorin vartaloin ja löin otsani. Pää, otsa otti vastaan koko tärskyn terävään puusängyn laitaan.
Murtuma. Luu ihon alla on kuin kukkakaalia. Näky on paha. Silmäkulma jäi alaspäin jnkv roikkuvaiseksi luomeksi. Oikea puoli kasvoista on aavistuksen alempi.
Ulkonäkö muuttui, ja sitä myöden identiteettini on täysin hukassa. Kotona tärskyn jälkeen jo kaksi vuotta. En liiku kuin pakosta ulkona asioilla.
Tila ei tule muuttumaan.
Voi kun surullista! Voimia sinulle! Ihana, kun tulit tukemaan minua. Oikein kaunis kiitos! Minäkin juoksen ihmisiä pakoon sen minkä kerkeän. Toivon, että nautit kesästä!!!!
Vierailija kirjoitti:
Synnyin työläisjunttien sukuun eikä minusta tule ikinä miljoonaperijää.
Voihan vanhempasi silti olla ihania, vaikka ovat työläisiä. Silti onnellinen elämä voi olla. Rikkaillakin voi olla vaikka kuin kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on hyvä ketju. Inhoan somen onnellisuus hehkutus kuvia. Siirappista ja imelää.
Siitä että synnyin tyhmäksi ja rumaksi heikkolahjaisille vanhemmille.Onneksi loppu häämöttää😉😇
En tiedä olenko varsinaisesti katkera mistään, mutta rakkaussuhteen puutteesta olen kroonisesti surullinen. Ikää jo sen verran, ettei jaksa asian suhteen enää toivoa parannusta.
Ihmiset lähes aina tuottavat pettymyksen. En enää uskalla ihastua keneenkään myöskään. Aina sellaista kummallista piikittelyä. Vaikka olisi Itse kiva. Olen tullut varovaiseksi ihmisten kanssa. Ei voi koko ajan olla vaan välittämättäkään. Ei vaan pysty. Yksinolo on niin helpottavaa.
Toki onni onnettomuudessa niin v*ttu mä nauroin sille oikein räkäsesti kun ei ollut katsonut päivämäärää ja istui koko päivän p@skalla😆