Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen susta tuli, vaikka lapsena vanhemmat ei ollut läsnä?
05.05.2024 |
Haluaisin tietää, minkälaisia lapsista ja nuorista tulee aikuisina, jos vanhemmat eivät ole ollenkaan kiinnostuneita kasvattamaan lastaan. Eli ei tarvitse siivota huonettaan tai harrastaa muuta kun tietokoneella pelaamista. Lapsen kanssa ei liiemmin jutella tai tehdä yhdessä mitään. Alakouluikäinen saattaa joutua mennä iltaisin yksin nukkumaan kun vanhemmat baarissa. Koulussa ei luonnollisesti mene hyvin ja kehitys on oman ikäisistään jäljellä. On keskittymisvaikeuksia ja vaikea oppia mitään.
Voiko tällainen lapsuus/nuoruus vaikuttaa aikuisena jotenkin elämään?
Kommentit (106)
Kai siinä tulee villi luonne ja uskallus kokeilla erilaisia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakavasti masentunut ja ahdistunut, vaikea saada mitään aikaiseksi.
Yksinäinen ja rikkinäinen, myöhässä oleva huppariaikuinen. Ei vieläkään vakituista työtä. Ammatteja on useita.
Lue nyt itse tuo otsikkosi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinäinen ja rikkinäinen, myöhässä oleva huppariaikuinen. Ei vieläkään vakituista työtä. Ammatteja on useita.
Se vielä, että en luota kehenkään.
Fiksu ja itsenäinen, toimeen tarttuva, kun kukaan ei auttanut, on pärjättävä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mulla meni koulu hyvin. Kympin tyttö. Paljon harrastuksia, jotka hoidin itse. Lapsilisät sain kymmenenvuotiaasta saakka itselleni ja niillä hoidin kaikki: vaatteet, kengät, lääkkeet, hygieniatuotteet, bussiliput, kesäleirit jne. Olin kesätöissä 12-vuotiaana, koska piti olla varaa silmälaseihin; näköni huononi jatkuvasti. Äitini teki kolmivuorotyötä tehtaalla ja isäni asiantuntijana matkatöissä kaikki arkipäivät. Ainoa lapsi olen. Olen johtavassa asemassa, pärjään yksin ja vapaa-aikani vietän yksin. Puolisollani on paljon omia harrastuksia, mutta yhdessä mökkeilemme, retkeilemme jne. Poden jatkuvaa ulkopuolisuuden tunnetta. Muiden sanomisista en kauheasti jaksa ottaa itseeni, koska olen tottunut tekemään ratkaisut ja päätökset omine neuvoineni. Olen taloudellisesti riippumaton muista. Siviilipuhelimen muistissa on alle kymmenen numeroa ja olen soittanut tänä vuonna ( muille kuin puolisolleni) kolme puhelua.
Minusta tuli ihan akateeminen ihminen ja olen tukevasti työelämässä ja paperilla elämäni on oikein mallikasta.
Sen sijaan henkisesti en voi hyvin enkä osaa olla lasteni kanssa luontevasti. Onneksi puoliso osaa osallistua lasten kanssa puuhailuun luontevasti ja minä yritän siinä ohella osallistua myös. Lähtökohtaisesti en luota kehenkään, en edes omiin lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä tulee villi luonne ja uskallus kokeilla erilaisia juttuja.
Vähän joo, sitä hyväksyntää hain muualta kun äidiltä sitä ei lapsena saanut. Miehiltä sitä huomiota rupesi saamaan 13-vuotiaana ja kyllähän siinä minua hyväksikäytettiin, mutta ainakin joku "välitti".
Kuitenkin selvisin aikuisuuteen ja kun omat lapset tuli niin traumat iski ja pieleenhän kaikki meni. Omat lapset jäi myös "ilman" äitiä ja ovat nyt aikuisuuden kynnyksellä terapian tarpeessa. Oman äitini alkoholismi on syy sukupolvia ylittäviin ongelmiin.
Yksinäinen, masentunut pessimisti vanhus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli toisilla menee huonosti ja toiset pärjäävät siinä missä muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs miten menee lapsilla joita on aina paapottu, varoiteltu, suojattu, ohjattu ja kaikki tuotu nenän eteen?
Höpö höpö. Hoidin kaiken itse, koulu meni hyvin ja menestyin.
Oma-aloitteisia ja oman itsensä johtajia.
Musta tuli diagnosoitu epävakaa/masentunut/ihmispelkoinen turhake. Sain jo 23 vuotiaana eläke paperit, että silleen..
Vierailija kirjoitti:
Musta tuli diagnosoitu epävakaa/masentunut/ihmispelkoinen turhake. Sain jo 23 vuotiaana eläke paperit, että silleen..
Vähän sama, puuttuu ihmispelko, ennemminkin en osaa pelätä mitään ja uskon hyvää kaikista ja välillä ongelmissa sen takia. Töissä olen aina ollut kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Oma-aloitteisia ja oman itsensä johtajia.
Missä vaiheessa tää oma-aloitteisuus ja johtaminen alkaa tulla esiin? Tunnen yhden aloittajan kirjoitelmaan täysin sopivan 12-vuotiaan, joka ei osaa laittaa edes lautastaan tiskikoneeseen saatika pyyhkiä pölyjä, uida, pyöräillä jne. Istuu vain koneella.
Ylimielinen ja kaikkitietävä sekä lyhytjänteinen.