Olisi ihan hirveää elää sellaista elämää kuin ns. työäidit elää!

etänä tai vaikka vuoroviikoin. On muitekin vaihtoehtoja kuin 8 tunnin työpäivä joka arkipäivä!



t. kielenkääntäjä-äiti, joka itse määrittelee aikataulunsa ja työnsä

muistan miten masentavaa oli vielä toinen lapsi hoitoon kun tajusin millaista elämä tulee olemaan ja sitähän se oli. Lapset hoidosta kiireellä kauppaan ja ruoan tekoon. Siivota jälkiä ja siinä se ilta sit olikin. Nyt kuopukseni on taaperona kotihoidossa ja toivon että voisin vielä ainakin vuoden olla kotona. Joskus sinne töihin vaan on mentävä ei auta.

minä taas tulisin hulluksi jos pyörisin jossain hiekkalaatikoilla päivät pitkät

ja tällä menetelmällä mielestäni poimii rusinat molemmista pullista. Ei ole erityisen kiire mihinkään ja joka tapauksessa olen yleensä ensimmäinen joka on hakemassa lastaan hoidosta. Tänään on ulkoiltu 1,5 h, kaupassa meni noin 3 minuuttia ja kohta tehdään ruokaa. Ei kaikkea tarvitse tehdä niin julmetun vaikeaksi.

Minä nautin olla töissä, tehdä tärkeää työtä. Ei mulla ole mikään kiire töiden jälkeen. Meillä on illallinen vasta klo 19, joten ihan rauhassa saan tehdä ruuan tai mies tekee

Vapaata sitten lomat, mm. kesällä useampia viikkoja.



t. luokanopemamma

Työni on sellaista, mistä todella nautin. Ja olkoonkin 8-16, mutta se on elämä joka on minua varten.



Kotona oleminen 24 h vrk ei ole minua varten. Lapset kärsisivät, äiti kärsisi. Tämä sopii meidän perheelle :)



Älä siis sääli meitä, emme mekään sääli teitä :)

Kaikille ei käy noin helposti osa-aikatyö...

etänä tai vaikka vuoroviikoin. On muitekin vaihtoehtoja kuin 8 tunnin työpäivä joka arkipäivä! t. kielenkääntäjä-äiti, joka itse määrittelee aikataulunsa ja työnsä

No mutta enhän minä näitä tapauksia tarkoittanutkaan ( koska itsekin kuulun näihin) vaan juurikin näitä äitejä jotka tekee 8 tuntia töitä ja valittaa kun aikaa ei jää mihinkään.

Niinpä. Ihan älytöntä ylipäänsä kouluttaa naisia mitenkään, koska on paljon viisaampaa pysyä kotona hoitamassa lapsia. Miehille hyvä koulutus ja hyvät työpaikat, niin pystyvät maksamaan meidän kotona olevien äitien elämisen paremmin.



Kyllä se niin on, että naisen paikka on kotona lasten luona.

Mä valitsin se kotiäitiyden koska en halua viedä pientä alsta tarhaan vaan haluan viettää hänen kanssaa enemmän aikaa kuin muutaman tunnin päivässä.

Mielenkiinnolla kyselen mitä AP tekee sitten elääkseen?

Mun mielestä työssäkäyvänä äitinä on ihan mukavaa. En erityisemmin nauttinut siitä, että piti laittaa ruokaa pöytään 5 kertaa päivässä, täyttää tiskikonetta, pyyhkiä pöytää, lakaista lattiaa, siivota leikkejä, värjötellä puistossa, järjestellä ja putsata, putsata ja järjestellä taapeon jäljiltä.



Vessassa ei voinut käydä yksin, ei ollut ketään jolle jutella ja päivän päätteksi oli sellainen olo, että mitään järkevää en tehnyt tai ajatellut tänäänkään.

Jokainen valitsee itse ammattinsa. Ei kahdeksan tunnin työpäiviä työpaikalla ole kaikissa ammateissa. Itse olen työpaikallani 1-7 tuntia päivässä. Loput teen kotona silloin, parhaiten sopii. Perheemme koululaiset eivät ole juuri koskaan yksin kotona ja lapsi on hoidossa muutaman tunnin päivässä. Elämä on sellaista, jollaiseksi sen itse järjestää.

kun eivät ole kouluttautuneet tai jos ovatkin, ovat pudonneet työelämän kelkasta?



Ne pikkupallerot kun kasvaa ja kouluikäisten kanssa on aika "noloa" olla kotiäiti kun kukaan ei ole päivällä kotona äidin kanssa.



Siinä on edessä melkoinen homma kun töitä yrittää etsiä. Lapset liitää missä liitää, mies on töissä ja äiti se hoitaa kotia. Kunnes on eläkkeellä (ai niin, eihän se saa työeläkettä) ja hoitaa sitä kotia. Moppaa ja pyykkää, onpahan aikaa siihen.

Niinpä. Ihan älytöntä ylipäänsä kouluttaa naisia mitenkään, koska on paljon viisaampaa pysyä kotona hoitamassa lapsia. Miehille hyvä koulutus ja hyvät työpaikat, niin pystyvät maksamaan meidän kotona olevien äitien elämisen paremmin.

Kyllä se niin on, että naisen paikka on kotona lasten luona.

ja töissä joko käydään tai ei, turha sinne on vähäksi aikaa mennä heilumaan. Eli siis naiset kotiin.

toisille se on nyrkin ja hellan välissä, toisilla ihan muualla

ja uskoisin, että lapset oireilevat ihan saman verran, ovat he sitten viettäneet aikaansa kodissa tai päiväkodissa

Onneksi ei kuitenkaan kestä ikuisuuksia.

On meitä sellaisiakin äitejä, joilla saattaa olla välillä 7 päivää viikossa töitä eikä todellakaan kello kahdeksasta neljään ma-pe.

on lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, jos perheessä on alle kouluikäisiä lapsia tai eka-tokaluokkalaisia.

Kahdeksan tunnin työpäivä ei monellekaan ole mikään pakko, vaan oma valinta. Kaikki täyttä päivää tekevätkään eivät kyllä valita.

Jokainen valitsee itse ammattinsa. Ei kahdeksan tunnin työpäiviä työpaikalla ole kaikissa ammateissa. Itse olen työpaikallani 1-7 tuntia päivässä. Loput teen kotona silloin, parhaiten sopii. Perheemme koululaiset eivät ole juuri koskaan yksin kotona ja lapsi on hoidossa muutaman tunnin päivässä. Elämä on sellaista, jollaiseksi sen itse järjestää.