Lue keskustelun säännöt.
Lasten kesälomat
13.07.2025 |
Somessa kysellään,miten pärjätä,kun lapset on kesälomalla,jopa kuukauden??? Kysellään vinkkejä,kun "pää hajoaa", "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa"??? Voi taivas,milloin lapset on noin ulkoistettu perheestä? Eläkää elämäänne perheenä,sopeutukaa siihen,että lapset on osa sitä,aina! Eikä niin,että he ovat aina jossain ulkopuolella hoidossa...elämä on nyt,myös lapsille!
Kommentit (71)
En ymmärrä miksi tuollaiset ihmiset ovat edes tehneet lapsia. Itse opiskelin vielä lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen. Olin onnekas ja sain olla koko kouluni loma-ajan aina lomalla lapsen kanssa. Tehtiin vaikka mitä, mutta oltiin kyllä myös ihan vaan kotona jotkut päivät. Eikä me tehty mitään kalliita juttuja, vaan esim. koluttiin kaikki kaupungin leikkipuistot, käytiin ilmaistapahtumissa, uimarannalla, ostettiin jäätelö kaupasta ja mentiin jonnekin nättiin paikkaan syömään se, käytiin paikallisella urheilukentällä, käytiin lähellä olevalla maatilalla katsomassa eläimiä. Tehtiin kyllä myös muutama maksullinen juttu, mutta ei niillä 3kk kesälomaa täytetty.
Minusta on kyllä kamalaa ja surullista, jos lasten kanssa vietetty loma on jotenkin kauhistus vanhemmille. Onhan se välillä tylsää, mutta itse silti ajattelen, että nuo oli elämäni parhaita kesiä. Nyt työelämässä on enemmän rahaa, mutta vähemmän vapaa-aikaa, eikä tuo teinikään halua kanssani joka hetki enää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä itselläni keksiminen loppui kun 4vkon lomasta 3,5vkoa satoi. Kukaan ei maalaa/askartele/rakenna majaa jnejne 3.5vko putkeen. Nyt onneksi takaisin töihin, niin mies saa keksiä vuorostaan sadepäivän tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itselläni keksiminen loppui kun 4vkon lomasta 3,5vkoa satoi. Kukaan ei maalaa/askartele/rakenna majaa jnejne 3.5vko putkeen. Nyt onneksi takaisin töihin, niin mies saa keksiä vuorostaan sadepäivän tekemistä.
Ei kai sitä tarvitse olla sisällä, vaikka sataa?
Mä kanssa ihmettelen tuota, mutta en sano ääneen muuta kuin täällä vauvalla.
Moni saattaa ajatella, että tällaisella kohta viisikymppisellä vanhuksella on aika kullanut muistot. Mutta kyllä ihan sama ajatus oli minulla silloinkin, kun lapset olivat pieniä (pidin päiväkirjaa ja kirjasin tunnelmia rehellisesti).
Minulla on paljon kolmekymppisiä pienten lasten vanhempia työkavereina. Kauhulla odottivat kesälomaa ja työleiriä lasten kanssa. Monet keroivat, että onneksi isovanhemmat välillä tulevat auttamaan, ettei pää ihan leviä.
Sadepäivät ja viikot olivat meillä aina mieleen, koska silloin pystyi hyvällä omallatunnolla olemaan enemmän sisällä. Sisälläkin on niin paljon mukavaa tekemistä lasten kanssa.
Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.
Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ja asia näkyy varhaiskasvatuksessa, ympäri vuoden, myös heinäkuussa mikä päivystysaikaa vakassa.
Mutkunmäenjaksaollakasvattamassa
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.
Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?
Siksi, koska vanhemmat totuttavat lapsensa 1v ikäisestä siihen, että elämä on silkkaa hoploppiasuperparkkia&ruutuviihdykettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.
Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?
Tämä. Ja mm. tästä syystä sadepäivät ovat kivoja, kun kotitöistä kuitenkin valtaosa pitää tehdä juurikin sisällä. On helppoa lasten kanssa tehdä ruokaa, huolehtia tiskeistä ja pyykeistä, siivota jne. kun hyvillä mielin ollaan joka tapauksessa sisällä suuri osa päivästä.
T.5
Minusta yhden lapsen kanssa lomailu oli kivaa. Hyvällä säällä aamulla rannalle ja siitä isovanhempien luo. Huonolla säällä esim. metsään. Retkeilyksi riitti monesti se, että otti eväät ja lähti jonnekin kauemmas leikkipuistoon.
Nyt kun hän on isompi ja isovanhempia ei enää ole, niin me matkustetaan, lapsi mökkeilee isänsä kanssa ja muuna aikana näkee kavereitaan. Kotona tehdään ruokaa yhdessä, nauretaan youtube-videoille ja pidetään leffailtoja. On vahvasti sellainen tunne, että elän elämäni parasta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itselläni keksiminen loppui kun 4vkon lomasta 3,5vkoa satoi. Kukaan ei maalaa/askartele/rakenna majaa jnejne 3.5vko putkeen. Nyt onneksi takaisin töihin, niin mies saa keksiä vuorostaan sadepäivän tekemistä.
Miksi ei ja miksi pitäisi?
Tämä ketju on avannut silmäni. Siis ajattelevatko vanhemmat oikeasti, että sen lapsen kanssa pitäisi tehdä jotain erityistä 24/7?
Kesällä on ollut hyvää aikaa lasten kanssa pestä sauna, siivota varasto, käydä läpi vaatekaappien sisältö, järjestellä keittiön kaapit jne. Tähän meni jo viikko kaiken muun arjen puuhan aikana. Ja ehdittiin myös leikkiä, piirtää ja lukea kirjoja.
Sain lapset aikana, jolloin ohjeena oli, että lapsi tulee perheeseen, älä tee lapsesta keskipistettä. Siksi maailma ei pyörinyt lapsi keskipisteenä.
Nykyvanhemmat suorittavat kesälomaa täysillä, ei puhettakaan, että lapsella olisi kokonainen ohjelmaton päivä. Koko ajan tekemistä, koko ajan "huomenna mennään ja tehdään", koko ajan kaikki lapsen ehdoilla. Ei ihme, että aikuinen väsyy ja pää hajoaa, ei sillä lapsellakaan helppoa ole, kun ei saa hetken rauhaa ja aikataulu vaatii, että nukut päiväunet autossa, jotta ehditään siirtymään paikasta A paikkaan B.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.
Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?
Tämä. Ja mm. tästä syystä sadepäivät ovat kivoja, kun kotitöistä kuitenkin valtaosa pitää tehdä juurikin sisällä. On helppoa lasten kanssa tehdä ruokaa, huolehtia tiskeistä ja pyykeistä, siivota jne. kun hyvillä mielin ollaan joka tapauksessa sisällä suuri osa päivästä.
T.5
Kuule, meillä on niin kaheli naapuri että lasu menee tukkoon sen ilmoituksista kesälomalla...
Omituisinta tässä kaikessa on se, että ehkäisy on keksitty, ja näin ollen suurin osa niistä lapsista toivottuja ja haluttuja. Lapsia halutaan, mutta sitten niiden kanssa ei haluta viettää aikaa. Miksi ihmeessä? Jos ei tykkää lasten kanssa olemisesta, ja lapsiarki muutenkin aiheuttaa pelkkää valitusta, niin pakkoko niitä on tehdä?
Toisaalta kun palstaa lukee, niin tulee muutenkin kyllä sellainen vaikutelma, että ihmiset eivät oikein pidä ihmisistä ja haluavat paljon omaa tilaa ja rauhaa. Halutaan asua puolisosta erillään, ja harvakseltaan nähdä kavereita kun sekin on niin kuormittavaa. En tiedä, miten tämä on tällaiseksi mennyt. Mulle mikään määrä puolison kanssa olemista ei ole liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululaisten kesälomat oli kyllä työntäyteisiä.
Ihan jo sitä ruoanlaittoa oli koko ajan.
Ei se mitään lomaa lasten kanssa ole.
Vierailija kirjoitti:
Sain lapset aikana, jolloin ohjeena oli, että lapsi tulee perheeseen, älä tee lapsesta keskipistettä. Siksi maailma ei pyörinyt lapsi keskipisteenä.
Nykyvanhemmat suorittavat kesälomaa täysillä, ei puhettakaan, että lapsella olisi kokonainen ohjelmaton päivä. Koko ajan tekemistä, koko ajan "huomenna mennään ja tehdään", koko ajan kaikki lapsen ehdoilla. Ei ihme, että aikuinen väsyy ja pää hajoaa, ei sillä lapsellakaan helppoa ole, kun ei saa hetken rauhaa ja aikataulu vaatii, että nukut päiväunet autossa, jotta ehditään siirtymään paikasta A paikkaan B.
Niin. Nykyään sillä entisaikain vanhemmuudella lapset päätyy huostaan.
Lasten kesäloma ei ole kuukauden pituinen. Se on 2,5 kuukauden pituinen.
Se on vanhemmille hieman hankala, sillä aikuisten kesäloma on vain 4 viikon pituinen. Jos vanhemmat ovat lomalla eri aikaan, niin lastenhoito saadaan parhaassa tapauksessa järjestettyä 8 viikoksi. Se on alle 2 kuukautta. Eikä sitä lomaa välttämättä edes saa lapsen loman aikaan.
Päivkodiin kesätauko puolestaan on 6-8 viikkoa. Sekin vaatii vanhemmilta erikoisjärjestelyitä. Itse otin joinakin vuosina palkatonta vapaata ja otin lomarahoja vapaina.
Omat lapset ovat jo aikuisia, mutta en ole unohtanut kuinka raskaita ne pikkulapsiajan kesät olivat kun lasten lomat olivat paljon pidempiä kuin aikuisten lomat.
AP:lla ei selvästikään ole mitään ymmärrystä lapsiperheiden arjesta, mutta haukkumaan piti päästä.
Pitkään opettajana toiminut sukulainen on kertonut, että 2000-luvulla kouluun on mennyt sellaisia lapsia, joiden vanhemmat ovat ulkoistaneet lähes kaiken toisille, kuten koululle, alkaen kengännauhojen sitomisesta. Parina viime kesänä on kauhisteltu kuinka pienetkin lapset hurjastelevat sähköskuuteilla parikin kaveria kyydissään, ilman että vanhemmat tietävät missä lapset likkuvat ja miten. Tämä ketju liittyy selvästi tällaisiin vanhempiin. Halutaan tehdä lapsia, mutta ei haluta käytännössä olla heidän kanssaan, puhumattakaan että haluttaisi kasvattaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkään opettajana toiminut sukulainen on kertonut, että 2000-luvulla kouluun on mennyt sellaisia lapsia, joiden vanhemmat ovat ulkoistaneet lähes kaiken toisille, kuten koululle, alkaen kengännauhojen sitomisesta. Parina viime kesänä on kauhisteltu kuinka pienetkin lapset hurjastelevat sähköskuuteilla parikin kaveria kyydissään, ilman että vanhemmat tietävät missä lapset likkuvat ja miten. Tämä ketju liittyy selvästi tällaisiin vanhempiin. Halutaan tehdä lapsia, mutta ei haluta käytännössä olla heidän kanssaan, puhumattakaan että haluttaisi kasvattaa niitä.
Ihan kuin ennen olisi tiedetty.
Kolmivuotiaasta eteenpäin sai ulkoilla jne.
Olen aina yhtä ihmeissäni, että mikä hemmetin vastuu vanhemmilla on vastata kaiken aikaa lasten viihdyttämisestä ja tapahtumantäyteisten päivien järjestämisestä? Ja ymmärtää, että alle kouluikäiset ovat hirveän riippuvaisia vanhemmistaan ja heidän keksimistään tapahtumista. Meillä on suvussa aina laitettu lapsetkin pikku hommiin aikuisten kanssa niin,että jos joku juttu lapsesta kivaa hän saa opetella tekemään sitä "itsenäisemmin". Jos haluaa "tyhjentää" tiskikoneen jättää sinne muovikulhot ja lusikat niin, että lapsi voi ne ahertaa seuraavan puoli tuntia paikoilleen. Ei tarvitse keksiä, vaan voi opetella tekemään asioita. Retket voi järjestää aikuisten ehdoilla. Veljenpoikani yllätti ihastumalla moderniin taiteeseen ja herätti hilpeyttä istuessaan näyttelitilan lattialle ihastelemaan kookasta taulua meidän aikuisten kiertäessä rauhassa katsomassa muuta. (Henkilökunta antoi luvan istua lattialla.)
Ruutu käteen taaperolle . . .