Lue keskustelun säännöt.
Millainen on suomalainen köyhä?
17.02.2011 |
Kuinka köyhä voi suomalainen olla?
En tunne yhtään.
Kommentit (121)
Vuokran jälkeen jää käteen 800-900e kuussa, neljä lasta ja kaksi aikuista.
Uusia vaatteita ei ostella, vaan kierrätetään tutuilta ja sukulaisilta ja shopataan kirpputoreilta. Kaikilla on aina ehjää ja puhdasta yllä.
Lehtiä ei tilata, luetaan ilmaisjakelulehtiä ja kirjastoa hyödynnetään ahkerasti.
Elokuvia ei ostella tai katsota teatterissa, vaan lainataan kavereilta ja nauhoitetaan telkasta. Mikropopkornia syödään kotona.Ei käydä kahviloissa tai pikaruokaloissa koskaan. Tehdään itse leipomusherkkuja kotona ja hampurilaisetkin tehdään itse.
Hoploppeja ja kylpylöitä ei käytetä laisinkaan, suositaan leikkipuistoja, ilmaistapahtumia ja uimahallia.Rikkinäiset sukat parsitaan eikä heitetä suoraan roskiin.
Kesäaikaan poimitaan marjoja ja omenoita ja tehdään mehua ja hilloja pakkaseen. Kun ne loppuvat, odotetaan seuraavaa kesää.Rahaa säästetään etukäteen jotta voidaan ostaa polkupyörää tai huonekalua käteisellä eikä velaksi tai osamaksulla.
Välillä harmittaa katsoa kun ihmiset ympärillä tekevät hintavia hankintoja ja ostavat omistusasuntoja. Mutta eiköhän mekin vielä joskus onnistuta.
Että suomalainen köyhä on sellainen jolla ei ole vara ylellisyyksiin, mutta on vara kuitenkin syödä kotona popkorneja ja tehdä hampurilaisia, on vara pölkupyöriin ja muihin lasten tarvikkeisiin. Että köyhän tekee se että joutuu tyytymään käytettyyn vaikka kuitenkin saa sen mitä tarvii.
Eli onko suomalainen köyhä sellainen joka ei saa mitä haluaa vaan joutuu tyytymään siihen mitä tarvii?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain tietokoneen aikoinaan lahjaksi vanhemmiltani, mutta jos en olisi saanut, olisin kyllä joutunut repimään siihen rahat vaikka ruokamenoista tinkien. Teen nimittäin töitä tietokoneella, enkä voi tehdä sitä missään kirjaston koneella.
Halvin nettiliittymä ei niin kallis ole, että siinä säästäminen kannattaa. Nettiä tulee nimittäin käytettyä moneen hyödylliseenkin asiaan, ei vain täällä palstalla käymiseen.
Onko popcornit kovinkin kallis ylellisyystuote? Olen joskus itse ostanut leffaa varten, ja maksoi muistaakseni euron. Eli onpas köyhä ollut tuhlaavainen!
Miten se sitten määritellään, mikä on "turhaa" elämästä nautiskelua? Jos köyhä tekeekin linssikeittoa sen sijaan että tekisi perunakeittoa - linssikeitto kun on vähän kalliimpaa, mutta jos sattuu tykkäämään siitä. Tai jos ostaa ruisleipää eikä sitä halvinta vehnämössöä. Ja mitä tuo hampurilaisistakin nillittäminen oikein on - miksi niitä ei voisi tehdä kotona? Itse teen usein (pihvit soijarouheesta), ja hyvää on eikä maksa todellakaan paljon. Miksi pitäisi tehdä samalla rahalla tai euron halvemmalla jotain, josta en tykkää - senkö takia, että lempiruokien syöminen ei ole "ehdoton välttämättömyys"?
Että suomalainen köyhä on sellainen jolla ei ole vara ylellisyyksiin, mutta on vara kuitenkin syödä kotona popkorneja ja tehdä hampurilaisia, on vara pölkupyöriin ja muihin lasten tarvikkeisiin. Että köyhän tekee se että joutuu tyytymään käytettyyn vaikka kuitenkin saa sen mitä tarvii.Eli onko suomalainen köyhä sellainen joka ei saa mitä haluaa vaan joutuu tyytymään siihen mitä tarvii?
Ap
Osoitit että AV:llakin voi olla empaattisia ihmisiä
T: toisen ketjun keskituloinen köyhien puolustelija
kauheaa luettavaa. Ihmiset, jotka ei tiedä köyhyydestä mitään, syyttävät köyhiä tilanteestaan. Ihan kuin se auttaisi. Varmasti on sellaisiakin, jotka loisivat yhteiskunnan tuilla tekemättä, yrittämättä mitään, mutta tässä ketjussa tuskin on sellaisista kyse.
Monesti köyhyys on muuttuneiden olosuhteiden tulosta. Esim. sairaus, työttömyys, avioero, konkurssi yms. ajavat ihmisiä köyhyyteen. Taloudellinen ahdinko yhdistettynä henkiseen ahdinkoon em. syiden seurauksena on sellainen yhdistelmä, joka lamaa monet. Ei ole voimia nousta sieltä suosta. Jotkut sisuuntuvat ja he selviävät nopeammin jaloilleen. Mutta toiset, heikommat jäävät ongelmineen yksin. On suuri vääryys, että tällaisia syytellään: olet itse tilanteesi aiheuttanut, kärsi nyt! Et tarvitse kunnon vaatetta, silmälaseja, ruokaakaan, tv on turha samoin netti. Köyhältä kielletään kaikki!
Kouluaikana 5v sitten minulla ei ollut rahaa ostaa tietokonetta, netti olisi maksanut. Istuin illat koulun atk-luokassa ja selailin netissä ja tein koulutöitä. Asuin 15neliön yksiössä. Söin koulussa ilmaisen ruuan, en käynyt 1 kuukauteen ulkona syömässä, kahvilla, oluella, olin vain kotona tai koulussa. Opintotuen loppuessa oli vielä seuraavaan tukipäivään aikaa 4 pv. silloin pöllittiin koulusta näkkileipää, että sai kotona iltapalaa. Tätä jaksoin 4 kk, jonka jälkeen meni hermo ja otin opintolainaa. Sen jälkeen elettiin herroiksi.
"miten ihmisellä, joka sanoo olevansa köyhä voi olla tietokone ja "roikkuvansa" netissä"
Vaikkapa näin: asuu opiskelija-asunnossa. Netti kuuluu vuokraan. Meidän kaupungissa ei ole yhtään opiskelija-asuntoa vuokralla ilman netiliittymää. Vuokra ei ole myöskään yhtään halvempi, vaikka ei käyttäisi ollenkaan nettiä.
Tietokone on ostettu velaksi. On välttämätön monesta syystä, joita en nyt tarkemmin perustele (terveydelliset ja opiskelusyyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sellainen, joka ei saa mitä haluaa vaan joutuu tyytymään siihen mitä tarvii.
Eli köyhä ei oikeasti ole köyhä, vaan vähävarainen. Oikeasti köyhä on sellainen, joka ei saa kustannettua edes sitä mitä tarvii.
PISTE.
Tuo oli kieltämättä huonovertaus. Ajatus oli kuitenkin se että onko suomalainen köyhä se jolla ei ole vara käydä ulkona syömässä mutta on kuitenkin rahaa tehdä kotona hyviä vastaavia ruokia. Tai onko suomalainen köyhä se jonka täytyy ostaa lapsilleen pyörät ja tarvikkeet käytettynä?
Itse en ole noista sosiaalietuuksista yhtään katkera, luotan kyllä sosiaalitoimen arvostelukykyyn. Tiedän myös sen ettei niillä rikastumaan pääse.
Mutta silti mielestäni liian moni jotka itseään köyhäksi luulee on niitä 80-luvun lapsia jotka ovat elämänsä eläneet länsimaisen kulutuksen huipentumaa ja joilla odotukset ja arvot ovat sen mukaisia. Käytämme sanaa köyhä vaikka kaikki perusasiat löytyvät.
Kuten joku oli ylläällä hyvin sanonut, on vähän vaikea kuvitella miten työkykyinen nuori voi olla köyhä?
Tässä kuitenkin halusinkin tarinoita ja juttuja millaisia köyhiä te tiedätte? Ja lähinnä sitä kuinka köyhä voi suomessa olla enempi puuttumatta siihen mihin köyhällä on oikeus. Jos minulta kysyttäisiin, haluaisin että kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan, mutta arvatkaapa olisiko ne huomenna vielä niin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka olisikin, pikku kirjastossa voi olla kokonaista yksi kone yleisön käytettäväksi, ja vuorot rajattu tarkkaan. Paneudu siinä sitten työnhakuun ja hoida muut asiat siinä sivussa.. ei ole realistista. Tietokoneen käytöllä säästää nykypäivänä sitä paitsi ns. pitkän pennin matkakuluissa, kun netissä voi hoitaa jo hyvin monet asiat esimerkiksi viranomaisten kanssa, pankkiasiat jne.
Myöskään iltaisin auki olevia atk-luokkia ei ole monissa kouluissa.
Tietokone on melko välttämätön nykypäivänä, jos haluaa oikeasti työllistyä ja opiskella.
Koulussa ja kirjastossa saa käyttää ilmaiseksi tietokonetta ja nettiä. Kouluaikana 5v sitten minulla ei ollut rahaa ostaa tietokonetta, netti olisi maksanut. Istuin illat koulun atk-luokassa ja selailin netissä ja tein koulutöitä. Asuin 15neliön yksiössä. Söin koulussa ilmaisen ruuan, en käynyt 1 kuukauteen ulkona syömässä, kahvilla, oluella, olin vain kotona tai koulussa. Opintotuen loppuessa oli vielä seuraavaan tukipäivään aikaa 4 pv. silloin pöllittiin koulusta näkkileipää, että sai kotona iltapalaa. Tätä jaksoin 4 kk, jonka jälkeen meni hermo ja otin opintolainaa. Sen jälkeen elettiin herroiksi.
"miten ihmisellä, joka sanoo olevansa köyhä voi olla tietokone ja "roikkuvansa" netissä"
Vaikkapa näin: asuu opiskelija-asunnossa. Netti kuuluu vuokraan. Meidän kaupungissa ei ole yhtään opiskelija-asuntoa vuokralla ilman netiliittymää. Vuokra ei ole myöskään yhtään halvempi, vaikka ei käyttäisi ollenkaan nettiä.
Tietokone on ostettu velaksi. On välttämätön monesta syystä, joita en nyt tarkemmin perustele (terveydelliset ja opiskelusyyt).
Tuo oli kieltämättä huonovertaus. Ajatus oli kuitenkin se että onko suomalainen köyhä se jolla ei ole vara käydä ulkona syömässä mutta on kuitenkin rahaa tehdä kotona hyviä vastaavia ruokia. Tai onko suomalainen köyhä se jonka täytyy ostaa lapsilleen pyörät ja tarvikkeet käytettynä?
enpä ole missään nähnyt kenenkään vakavissaan tekevän tällaisia määritelmiä. Kun suurin osa ihmisistä ei muutenkaan syö ulkona, Suomihan on oikea kotiruokailun maa. En myöskään usko, että kukaan pienituloinenkaan valittaa sitä, jos "joutuu" ostamaan asioita käytettynä - moni kierrättää ihan mielellään.
Tällaisia vertauksia viljelemällä saa vaan asiat kuulostamaan siltä, että köyhät ovat oikeasti vain ahneita ja kulutusta ihannoivia, ja jää kokonaan huomioimatta se, että monella ei riitä raha edes siihen kotona tehtyyn ruokaan käytetyistä fillareista puhumattakaan.
Mutta silti mielestäni liian moni jotka itseään köyhäksi luulee on niitä 80-luvun lapsia jotka ovat elämänsä eläneet länsimaisen kulutuksen huipentumaa ja joilla odotukset ja arvot ovat sen mukaisia. Käytämme sanaa köyhä vaikka kaikki perusasiat löytyvät.
Ehkä riippuu, mitä "perusasioilla" tarkoitetaan. Kannattaa myös muistaa, että maailma on muuttunut, nykyisin ihmisillä on sellaisia tarpeita, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä, mutta joita ilman on nykymaailmassa aika vaikea tulla toimeen. Ja näistä sitten tulee kuluja. Esim. puhelin on tällainen.
80-luvun lapset elivät myös laman, eli moni on varmasti kokenut vähän muutakin kuin kerskakulutusta. Joten enpä usko, että kyse on suhteellisuudentajun puutteesta. Nykyihmisen perustarpeisiin vain kuuluu muutakin kuin ruoka ja juokseva vesi.
Kuten joku oli ylläällä hyvin sanonut, on vähän vaikea kuvitella miten työkykyinen nuori voi olla köyhä?
Ai, mitäs vaikeaa siinä on? Esimerkiksi jos on vaikka hyvin pieni palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini hoiti lapsia kotona ja sairastui kolmikymppisenä skitsofreniaan. Sen takia saa minimieläkettä, sillä kotiäitivuosilta ei kertynyt eläkettä. Asuu Vantaalla kaupungin vuokra-asunnossa ja yksiöitä on aika vaikea saada.
Mutta, omaa valintaa on toki kotiäitiys mutta kenen oma valinta on skitsofrenia?
Ja toki autan äitiäni.
"Kenellekään ihmiselle ei tule yhtäkkiä tyhjästä mitään velkoja! Asia on yksinkertaisesti niin, että sinä olet ostanut jotain mihin sinulla ei oikeasti ollut varaa! On ehdottomasti oikein että sossu ei hyväksy tällaista rahankäyttöä menoihin!!!"
Meillä ne on opintovelkoja. Jotka otettiin opiskeluun, katsos kun kaikilla ei porukat kustanna opintoja. Ja kyllä, ne opintovelat pitää maksaa takaisin, vaikka sitä työpaikkaa ei sitten löytynytkään valmistumisen jälkeen. Suomessa on näet oikeasti työttömyyttä. Ja niillä opintoveloilla ostettiin ihan ruokaa ja oppikirjat ym. pakolliset menot opiskeluaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kenellekään ihmiselle ei tule yhtäkkiä tyhjästä mitään velkoja! Asia on yksinkertaisesti niin, että sinä olet ostanut jotain mihin sinulla ei oikeasti ollut varaa! On ehdottomasti oikein että sossu ei hyväksy tällaista rahankäyttöä menoihin!!!"
voihan se olla mahdollista että asia on noin. Minä olen ostanut tässä kuussa luotolla ruokaa. Minulla ei siis todellakaan olisi varaa ostaa enää yhtään ruokaa, mutta on tavallaan "pakko", etenkin kun on lapsi.
Köyhyys näkyy näin:
-Lapsilla omat polkupyörät. Vanhemmilla yhteinen.
-Lapsilla siistit vaatteet tarjouksista, nuoremmat käyttävat isosisaruksensa vanhat vaatteet, vaikka ovat eri sukupuolta. Otamme vastaan vanhoja vaatteita lapsille lahjoituksena tuttavilta ja sukulaisilta. Vanhemmilla kulahtaneet, vanhat vaatteet tarjouksista, otamme vastaan käytettyjä vaatteita lahjoituksena.
-Emme käy parturissa/kampaajalla, emme osta meikkejä, hiusgeelejä tms.
-Sukset ja luistimet hankitaan vasta esikouluun. Nuoremmille eivät ole välttämättömät. Vasta 5 vuotiaalle oma harrastus, max 5 euroa/viikko. Vanhemmilla ei harrastuksia. Vanhemmilla ei suksia eikä luistimia.
-Huonekalut hankitaan pääsääntöisesti lahjoituksena kyselemällä sukulaisilta vanhoja. Yli puolet huonekaluistamme toisten vanhoja ilmaiseksi saatuja. Loput edullisia tarjoustuotteita. Esim. keittiönpöydän tuolit eriparia.
-Ei omaa autoa. Ei useinkaan varaa linja-autoon. Liikutaan kävellen/rattailla/polkupyörällä tai yritetään saada auto lainaan joltakin sukulaiselta tai kaverilta.
-Ei tv-lupaa, ei digiboxia, ei siis näy tv-kanavat.
-Kännykällä soitellaan vain virastoasiat. Yhteydenpito muuten sähköpostilla. Lapsilla ei kännyköitä.
-Ei useinkaan mennä muiden juhliin, kun ei ole varaa juhlavaatteisiin, matkoihin juhlapaikoille eikä lahjoihin.
-Matkustellaan todella harvoin, ja vain jos saadaan auto lainaan ja voidaan yöpyä sukulaisilla tai kavereilla. Tehdään kylässä itse ruoka tai syödään sitä mitä tarjotaan.
-Ei lähetellä joulukortteja tms. Ei muistella syntymäpäiviä. Omille lapsille ostetaan syntymäpäivälahja. Yksi joululahja/lapsi. Syntymäpäivänä ostetaan jotain pientä kivaa esim. karkkia. Ei kakkuja tms. Ei pidetä synttärijuhlia kuin lähimmille, joille kehtaa tarjota pelkän kahvin ja ruokapankin keksejä.
-Isovanhemmilta pyydetään joulu/synttärilahjaksi lapsille vaatetta tai muuta hyödyllistä.
-Ei käytetä alkoholia ollenkaan. Ei käydä baarissa, ei ravintolassa, ei elokuvissa, ei uimahallissa jne.
Rahaa menee mm. näihin:
-Haluamme pitää tietokoneen (osamaksulla).
-Ostamme lastenrattaat uusina, koska käytämme niitä päivittäin useiden vuosien ajan.
-Lapsilla vedenpitävät haalarit (liikumme paljon kävellen, ja haluamme, että lapset ovat kuivissa vaatteissa perillä).
-Ruoka vie rahaa, sillä perheessä allergioita, jotka pakko huomioida.
-Lääkkeet ostetaan. Niistä ei tingitä, vaikka rahat vähissä.
-Lyhennämme opintovelkoja. Voisimme menettää luottotiedot, ja olla maksamatta pienituloisuuteen vedoten. Mutta haluamme pitää luottotiedot, ja yrittää lyhentää velat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uusavuton tai velkaantunut
työtön ja yksin elävä
ps rikkaillakin on kierrätyshuonekalut= ovat perineet sukulaisilta
on suomalainen "sossupummi". Hän latailee youtubeen päivittäin videoita touhuistaan. Tässä linkki
http://www.youtube.com/user/pasiviheraho
Olen 3-vuotiaan lapsen yh-äiti. Asun lapseni kanssa vuokralla pienessä kaksiossa. Minulla ei ole autoa, vaan kuljen kaikki matkat bussilla, pyörällä tai kävellen.
Minulla on korkeakoulututkinto, mutta työpaikat tällä seudulla (Oulu) ovat kiven alla. Siksi teen osa-aikatyötä kahdessa eri paikassa. Lisäksi saan soviteltua päivärahaa tilanteen mukaan.
Miksi ihmeessä roikut siellä Oulussa, jos ei ole töitä?Muuta työn perässä paremmalle alueelle.
Oulu on sen verran iso kaupunki, että jossain vaiheessa niitä mahdollisuuksia tulee. Jos asuisin jossain syrjäisellä pikkupaikkakunnalla, olisin lähtenyt aikoja sitten.
Tuollaisia ihmisiä haluaa auttaa! Miten saisin yhteyden?
Köyhyys näkyy näin: -Lapsilla omat polkupyörät. Vanhemmilla yhteinen. -Lapsilla siistit vaatteet tarjouksista, nuoremmat käyttävat isosisaruksensa vanhat vaatteet, vaikka ovat eri sukupuolta. Otamme vastaan vanhoja vaatteita lapsille lahjoituksena tuttavilta ja sukulaisilta. Vanhemmilla kulahtaneet, vanhat vaatteet tarjouksista, otamme vastaan käytettyjä vaatteita lahjoituksena. -Emme käy parturissa/kampaajalla, emme osta meikkejä, hiusgeelejä tms. -Sukset ja luistimet hankitaan vasta esikouluun. Nuoremmille eivät ole välttämättömät. Vasta 5 vuotiaalle oma harrastus, max 5 euroa/viikko. Vanhemmilla ei harrastuksia. Vanhemmilla ei suksia eikä luistimia. -Huonekalut hankitaan pääsääntöisesti lahjoituksena kyselemällä sukulaisilta vanhoja. Yli puolet huonekaluistamme toisten vanhoja ilmaiseksi saatuja. Loput edullisia tarjoustuotteita. Esim. keittiönpöydän tuolit eriparia. -Ei omaa autoa. Ei useinkaan varaa linja-autoon. Liikutaan kävellen/rattailla/polkupyörällä tai yritetään saada auto lainaan joltakin sukulaiselta tai kaverilta. -Ei tv-lupaa, ei digiboxia, ei siis näy tv-kanavat. -Kännykällä soitellaan vain virastoasiat. Yhteydenpito muuten sähköpostilla. Lapsilla ei kännyköitä. -Ei useinkaan mennä muiden juhliin, kun ei ole varaa juhlavaatteisiin, matkoihin juhlapaikoille eikä lahjoihin. -Matkustellaan todella harvoin, ja vain jos saadaan auto lainaan ja voidaan yöpyä sukulaisilla tai kavereilla. Tehdään kylässä itse ruoka tai syödään sitä mitä tarjotaan. -Ei lähetellä joulukortteja tms. Ei muistella syntymäpäiviä. Omille lapsille ostetaan syntymäpäivälahja. Yksi joululahja/lapsi. Syntymäpäivänä ostetaan jotain pientä kivaa esim. karkkia. Ei kakkuja tms. Ei pidetä synttärijuhlia kuin lähimmille, joille kehtaa tarjota pelkän kahvin ja ruokapankin keksejä. -Isovanhemmilta pyydetään joulu/synttärilahjaksi lapsille vaatetta tai muuta hyödyllistä. -Ei käytetä alkoholia ollenkaan. Ei käydä baarissa, ei ravintolassa, ei elokuvissa, ei uimahallissa jne. Rahaa menee mm. näihin: -Haluamme pitää tietokoneen (osamaksulla). -Ostamme lastenrattaat uusina, koska käytämme niitä päivittäin useiden vuosien ajan. -Lapsilla vedenpitävät haalarit (liikumme paljon kävellen, ja haluamme, että lapset ovat kuivissa vaatteissa perillä). -Ruoka vie rahaa, sillä perheessä allergioita, jotka pakko huomioida. -Lääkkeet ostetaan. Niistä ei tingitä, vaikka rahat vähissä. -Lyhennämme opintovelkoja. Voisimme menettää luottotiedot, ja olla maksamatta pienituloisuuteen vedoten. Mutta haluamme pitää luottotiedot, ja yrittää lyhentää velat.
jolla ei ole tarpeeksi rahaa terveelliseen ruokaan tai kaikkiin välttämättömiin lääkkeisiin. Sellainen, joka ei raski mennä lääkäriin vaikka olisi pakko. Ei voi käydä kampaajalla, liian kallista.
Eli ajoittain jokainen pienituloinen lapsiperhe. Itsekin elelin tällaista elämää vuosikausia, ei käynyt mielessäkään mennä sossuun. Nyt rahaa on riittävästi, mutta edelleen mennään niukalla linjalla juuri kampaajakäyntien, vaatteiden ym. ei niin pakollisen suhteen.
Superköyhät sitten vielä erikseen, ja sossua tarvitsevat sekä sossupummit.
Että millainen on suomalainen köyhä?
Kun afrikkalainen köyhä on sellainen jonka lapsella on jumppapallon kokoinen maha täynnä matoja kun äidillä ei ole varaa ostaa lääkkeitä.
En väittänyt että suomessa ei ole köyhiä.:9
...