Miksi ihmiset luulevat että heidän matkansa kiinnostavat muita?

Varsinkin jos niillä matkoilla ei ole tapahtunut mitään oikeasti kiinnostavaa.

No kyllä ne ainakin siinä mielessä kiinnostaa, että kateutta ne herättää, jos ei muuta. "Ai noilla on varaa tommoseen, pääsisipä itsekin" En tietenkään puhu mistään pakettimatkoista.

Minä, minä, minä Noloahan tuollainen on.

Minua. Niistä saa hyviä vinkkejä ja voi googlata itse tarvittaessa lisää. Esim. koronasulun aikana ihmiset vinkkasi hyviä luontokohteita, jotka muuten olisi jäänyt käymättä. 

Enemmän ihmettelen miksi te valittajat roikuttu somessa, jos matkakuvat, lapsikuvat, eläinkuvat, profiilikuvat jne. ärsyttää. Pistäkää some tauolle ja tehkää muuta. 

Kyllä minua ainakin kiinnostaa, ainakin jos henkilö on ollut itseänikin kiinnostavassa paikassa. Mistä tiedät, että todellisuus on ollut jotain muuta, paitsi pahantahtoisissa kuvitelmissasi? 

Koska multa usein kysytään meidän reissuista.

Kieltäydy siitä, sano suoraan mitä ajattelet, älä silti loukkaa. Joku muu voi katsoa heidän matkakuvat. Ehkä menet itse joskus jonnekin matkalle. Osa ihmisistä ei koskaan pääse yhdellekään matkalle eli epäreilu tilanne, joten onhan se kuvien esittely siltä kannalta "mielenkiintoista", eivät taida koskaan ajatella kuin omaa itseään. 

Myötähäpeä on päällimmäinen tunne jos joku rupeaa matkastaan kertomaan ja postailemaan. Aina siinä on mukana sellaista olen parempi ihminen ajattelua.

Totta kai minua kiinnostaa, jos kaverini on ollut reissussa, koska se on vähän niin kuin ihmissuhteiden idea, että on kiinnostunut toisesta. Eikä minua haittaa pätkääkään nähdä kiva kuva auringonlaskusta tai tapaslautasesta. 

Näiltä kuvilta on muuten todella helppoa välttyä. Älä seuraa niitä jakavia ihmisiä somessa.

Sinä tässä olet nolo ja myrkyllinen.

Kai he varmaan siksi luulevat kun usein kysyn matkasta jos tiedän jonkun olleen jossain. Kyllä minua kiinnostaa tuttavien ja ystävien asiat, myös matkat. Enpä usko että monikaan siinä sitten alkaa valehtelemaan että olisi ollut jotenkin toisenlaista kuin oikea totuus.

Ei ole kyllä kukaan alkanut matkoistaan sen enempää kertomaan jos en ole itse ensin kysynyt.

No jos matkustelu ei ylipäätään ole kiinnostus-listalla, niin täytyykö yrittää kohteliaasti esittää kiinnostunutta?

Ihmiset ylipäätänsä kuvittelevat, että heidän oma juttunsa kiinnostaa muita, oli sitten kyse lapsista, koirista, harrastuksista, ruoasta, tv-ohjelmista.



Onneksi on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ettei kaikki jaksa samoja asioita, mutta esimerkiksi oma äitini ei. Hänen mielenkiinnon kohteet pitää olla kiinnostavia kaikkien mielestä ja hänen mielenkiinnonkohteensa ovat ainoat oikeat.



Tottakai ystävät kuuntelevat toisiaan myös aiheista, jotka ei välttämättä ole omia lemppareita, mutta sitten kun aletaan inttämään ja yksi aihe on koko ajan puheessa, niin se on jo epäkohteliasta eikä ota yhtään huomioon vastapuolta.



Niistä omista intohimoista voi sitten keskustella vaikka netissä tai omissa harrastusporukoissa.

Matkailu ei kaikkia avarra... tulevat samana Moukka a takaisin.. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ylipäätänsä kuvittelevat, että heidän oma juttunsa kiinnostaa muita, oli sitten kyse lapsista, koirista, harrastuksista, ruoasta, tv-ohjelmista.



Onneksi on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ettei kaikki jaksa samoja asioita, mutta esimerkiksi oma äitini ei. Hänen mielenkiinnon kohteet pitää olla kiinnostavia kaikkien mielestä ja hänen mielenkiinnonkohteensa ovat ainoat oikeat.



Tottakai ystävät kuuntelevat toisiaan myös aiheista, jotka ei välttämättä ole omia lemppareita, mutta sitten kun aletaan inttämään ja yksi aihe on koko ajan puheessa, niin se on jo epäkohteliasta eikä ota yhtään huomioon vastapuolta.



Niistä omista intohimoista voi sitten keskustella vaikka netissä tai omissa harrastusporukoissa.

No kuule tämäpä juuri! Omien intohimojen liian innokas tuputtaminen toiselle aiheuttaa pitkässä juoksussa välien viilenemistä. Tiedän kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ylipäätänsä kuvittelevat, että heidän oma juttunsa kiinnostaa muita, oli sitten kyse lapsista, koirista, harrastuksista, ruoasta, tv-ohjelmista.



Onneksi on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ettei kaikki jaksa samoja asioita, mutta esimerkiksi oma äitini ei. Hänen mielenkiinnon kohteet pitää olla kiinnostavia kaikkien mielestä ja hänen mielenkiinnonkohteensa ovat ainoat oikeat.



Tottakai ystävät kuuntelevat toisiaan myös aiheista, jotka ei välttämättä ole omia lemppareita, mutta sitten kun aletaan inttämään ja yksi aihe on koko ajan puheessa, niin se on jo epäkohteliasta eikä ota yhtään huomioon vastapuolta.



Niistä omista intohimoista voi sitten keskustella vaikka netissä tai omissa harrastusporukoissa.

Monesti tähän voi itsekin vaikuttaa. Jos vaan kuuntelee kohteliaasti niin ei se toinen välttämättä tiedä ettet ole hänen jutuistaan kiinnostunut. Yllättävän moni kuvittelee, että toiset ovat ajatustenlukijoita ja sitten kiroilevat mielessään ja keskustelupalstoilla kun muut eivät toimineet niin kuin olisi itse halunnut eivätkä puhuneet niistä asioista mistä olisi itse halunnut puhua.

Mä yleensä vaihdan puheenaihetta jos joku puhuu jostain mikä ei ole niin kiinnostavaa mulle, tai sitten yritän löytää keskustelusta minua kiinnostavia näkökulmia. Hyvä keino on myös kertoa muussa yhteydessä jos itsellä on jokin aihe mikä ei todellakaan kiinnosta. Yksi kaveri on tosi kiinnostunut autoista ja aikoinaan yritti niistä aina puhua minullekin, mutta kun olen tuonut vuosien mittaan eri yhteyksissä esiin etten tiedä niistä mitään enkä välitä, niin se on loppunut kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Myötähäpeä on päällimmäinen tunne jos joku rupeaa matkastaan kertomaan ja postailemaan. Aina siinä on mukana sellaista olen parempi ihminen ajattelua.

Tajuatteko te, että nuo jutut ovat vain teidän omassa päässänne? Oma kateus värittää muiden viattomatkin teot. Se kertoo vain omasta alemmuudentunteesta. 

Ikävistäkö asioista teille vain saa kertoa?

Miksi on niin vaikea kuulla toiselle tapahtuneista kivoista jutuista? Minusta ainakin on mukava kuulla, jos kaverilla on ollut hauskaa matkalla tms.

Tein reissun, joka oli itselleni kertakaikkisen mieliinpainuva, en osaa kuvata ja puhelimella ottamani kuvat ovat surkeita, matkaseura oli parasta mitä voi olla, niin ystäväni, jonka kanssa matkasin ja matkalla tapaamani ihmiset, paikat ja maisemat yllättivät kauneudellaan, ruoka oli mieletöntä ja osin hirveään, paikallista perinneruokaa, matka oli kallis omalle budjetilleni, samaa sanoivat kaikki matkalla olleet, kerran elämässä.

Olisin innokas puhumaan ja ylistämään matkaa, mutta tiedän ettei ketään kiinnosta, eihän minuakaan kiinnosta muiden kokemukset kuin kohteliaisuudesta. 

Kyllä minua kiinnostaa kavereiden reissut. Saa mahdollisesti vinkkiä myös omiin matkasuunnitelmiin. 

Olen huomannut, kun ammattini tulee esiin, kukaan ei kersku matkoillaan. Olen lentoemäntä ammatiltani, en puhu koskaan matkoistani. Jos joku kysyy, sitten voin kertoa. Ajattelen näin, miksi muita kiinnostaisi minun matkailuni, tämän vuoksi en puhu näistä. En halua myöskään kerskua, koska minulla on sosiaalista silmää. Tämä nykyaika tuntuu olevan liikaa sellaista minä minä aikaa, vierastan sellaista. Toki puhun omien kollegoiden kanssa paljonkin matkustamisesta, mutta se on ihan normaalia ajatusten vaihtoa meillä. 

Naurattaa tämä Sanna Marin, joka tykkää mainostaa itseään somessa ja missä hiekassa varpaitaan uittaa milloinkin. Muistaakseni hän oli kovin huolissaan ilmastosta Pääministeri aikana, nyt matkailu tuntuu maistuvan ja siitä kerskuminen somessa. Kovin on puheet ja teot ristiriidassa hänellä.

Miksi teillä ylipäätään on kavereita tai muitakaan ihmissuhteita jos ei niiden kuulumiset kiinnosta? Minusta ihmissuhteet perustuu siihen, että voidaan jakaa asioita. Ja kyllä kuuntelen mielelläni lapsista, matkoista, harrastuksista. Koiranäyttelyt saa vähän haukottelemaan, mutta en varsinaisesti karsasta niitäkään