Miksi ihmiset luulevat että heidän matkansa kiinnostavat muita?

Mistä sitten pitäisi kertoa?

Kyllä mua ainakin kiinnostaa ennemmin kuulla matkasta kuin jotain tyhjänpäiväistä höpinää tosi-tv:n tapahtumista tai tekoripsistä.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Samaa ihmetellyt, että miten joku voi valittaa toisen postauksista, kun niitä ei ole pakko katsoa. Siis miten voi ajatella noin itsekkäästi, ettei nyt laiteta mitään häntä kiinnostavaa sinne vaan jotain mitä häntä ei kiinnosta. Ei maailma pyöri teidän napojenne ympärillä. Olkaa vaan katsomatta, jos ei kiinnosta. 

Mikä ihme itse luulet olevasi? Pistä se some kiinni, jos häiritsee. 

Minua kyllä kiinnostaa matkat. Olen lapsesta alkaen ollut kiinnostunut, millaista on missäkin maapallon kolkassa. Muistan kun pääsin 8-vuotiaana lappiin ja Norjaan. Oltiin 5 päivää Hammerfestissä ja kierrettiin sieltä etelää kohti. Edelleen muistan vuonot ja kylmän tuulen.

Toinen eksoottinen kokemus ajoittui Espanjaan Malagaan v. 1985, kun olin 9-vuotias. Kukaan kavereista ei ollut käynyt niin pitkällä. Siellä oli rento meininki, aurinko paistoi kirkkaasti joka päivä, ja oli hauskoja tanssiesityksiä ja ritariturnajaiset turistien iloksi.

Kauempi matka olikin sitten Australiaan, kun olin lukioikäinen. Kävin Sydneyssä ja Melbournessa. Kuvasin ihan koko ajan kameralla, useampi filmirulla tuli täyteen. Se oli ensimmäinen kerta Euroopan ulkopuolella, ja tuntui, että oli ihmeitä täynnä. 

 

Nykyisin matkustan joka vuosi, mutta en harrasta viikonloppureissuja, vaan säästän rahaa joka kuukausi palkasta ja usein olen pari viikkoa kerralla, joskus kolmekin. Ei ole enää pieniä lapsia meillä. Kun lapset oli pieniä, lähinnä tuli kotimaassa reissattua tai jossain kanarialla talvisin. Ei mitään erikoista, lasten ehdoilla matkailua.

Kun joku ystävä tai sukulainen kertoo matkoistaan, kuuntelen mielenkiinnolla ja kyselen. Esimerkiksi Tokio oli juuri sellainen, millaiseksi minulle oli sitä kuvailtu ja näytetty kuvia. En lähtisi uudestaan, mutta kerran elämässä kokemuksena hyvä. Valtava määrä ihmisiä, koko ajan kuhinaa. Käyttäytymissääntöjä, jotka poikkeavat meikäläisten totutusta. Moderni, tietotekninen ja samaan aikaan vanhoillinen.

Miksi et seuraa vain sellaisia tilejä, joista olet kiinnostunut?

Minua kiinnostaa:) mielenkiintoista nähdä missä kaikkialla joku on reissannut ja aina voi saada vinkkejä mitä kannattaa ottaa vaikka huomioon jossain paikassa reissatessa jne.aina on kiinnostanut toisten valokuvat:) siinä mielessä taidan olla vähän erilainen kuin muut :>

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Puhun toki vain itsestäni, mutta ehkä muillakin on myös sitä kokemusta, että kylässä ollessa isäntäväki lykkää valokuva-albumin/diat seinälle/nykyään oman älypuhelimensa nenän eteen ja istuu viereen ja kertoo jokaisesta ottamastaan kuvasta. Tämä noin 40 vuoden kokemuksella/muistilla. Siinä tilanteessa, ainakaan omissa sosiaalisissa piireissäni, ei vaan voinut vaihtaa puheenaihetta tai sanoa, että lomakuvanne eivät kiinnosta. Eikä noin käyttäytyvien osalta siis voi sanoa vieläkään. Ja joo, on myös sellaista sosiaalista kanssakäymistä sukulaisten kanssa, että ei paljon nappaisi, mutta silti "pitää". Ehkä minut on väärin kasvatettu. Joten kommentoin tuota, täysin omakohtaisesta ja subjektiivisesta kokemusmaailmastani käsin. Ja tosiaan, ärsytyksen aihe nimenomaan ei ole some. Ellei joku esittele kännykästään jo someen laittamiaan kuvia, eli omaa someaan. Mutta silloinkin on ihan face-to-face -kommunikaatiosta kyse. Olen myös kuullut, että on sellaisia ihmisiä, jotka kyselevät kavereiltaan ja sukulaisiltaan, mikseivät nämä ole tykänneet heidän kuvistaan somessa. Olin järkyttynyt, mutta en epäillyt kuulemaani. Sellaisiakin vaativia ihmisiä näköjään on.

Ei minulla ole ongelmaa niiden somekuvien kanssa, joita minun ei ole pakko käydä katsomassa. Itse päätän, katsonko vai enkö, eikä silloin ole mitään valitusoikeutta. Lisäksi olen myös useita kymmeniä facekavereita poistanut feedistäni, kun niitä koira-/ruoka-/loma-/yms. kuvia tuli vain koko ajan ja itseäni ei todellakaan kiinnostanut. Kavereista en tietenkään poista, ihminen voi olla ihan kiva, vaikka postaileekin minulle tylsistä asioista. Sitten kun kiinnostaa tietää, mitä ko. ihmiselle kuuluu, ihan kiinnostuneena menen katsomaan hänen seinäänsä. Joskus jopa kiinnostavien juttujen jälkeen alan taas "seurata" häntä eli otan feediini takaisin. Muissa somekuvioissa kuten instassa en edes ole.

N45

Joulua ennen tuttavat kävivät Manchesterissa - juteltiin kauan aikaa rakennuksista, yhtäläisyyksistä ja eroista Suomen vastaavan ajan rakennuksiin, sitä aiemmin Turkin matkasta. Ei minua kiinnosta rantaloma tai oluet. 

Tiedätkös Ap, että somessakaan ei ole pakko katsoa kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sitten pitäisi kertoa?

Kyllä mua ainakin kiinnostaa ennemmin kuulla matkasta kuin jotain tyhjänpäiväistä höpinää tosi-tv:n tapahtumista tai tekoripsistä.

Ymmärrän tuon. Itse en käy koskaan keskusteluja tosi-tv-ohjelmien tapahtumista tai tekoripsistä. En ole edes varma, tunnenko ihmisiä, jotka haluaisivat keskustella tosi-tv:stä (saattavat toki katsoa sitä, en tiedä) tai joilla olisi tekoripset. Jos siis vaihtoehdot ovat nuo edellä mainitut ja matkakertomukset, minäkin ehdottomasti valitsen matkakertomukset.

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Puhun toki vain itsestäni, mutta ehkä muillakin on myös sitä kokemusta, että kylässä ollessa isäntäväki lykkää valokuva-albumin/diat seinälle/nykyään oman älypuhelimensa nenän eteen ja istuu viereen ja kertoo jokaisesta ottamastaan kuvasta. Tämä noin 40 vuoden kokemuksella/muistilla. Siinä tilanteessa, ainakaan omissa sosiaalisissa piireissäni, ei vaan voinut vaihtaa puheenaihetta tai sanoa, että lomakuvanne eivät kiinnosta. Eikä noin käyttäytyvien osalta siis voi sanoa vieläkään. Ja joo, on myös sellaista sosiaalista kanssakäymistä sukulaisten kanssa, että ei paljon nappaisi, mutta silti "pitää

Ei kukaan mitään lomakuvia enää näytä erikseen, kun kaikki on siellä somessa. Viimeksi olen varmaan jotain albumia katsonut joskus 90-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Samaa ihmetellyt, että miten joku voi valittaa toisen postauksista, kun niitä ei ole pakko katsoa. Siis miten voi ajatella noin itsekkäästi, ettei nyt laiteta mitään häntä kiinnostavaa sinne vaan jotain mitä häntä ei kiinnosta. Ei maailma pyöri teidän napojenne ympärillä. Olkaa vaan katsomatta, jos ei kiinnosta. 

Kuten aiemmista kommenteistani jo kävi ilmi, itse tarkastelen asiaa pitkällä perspektiivillä, johon sisältyvät kasvokkaiset tapaamiset ihmisten kanssa. Voi tietenkin olla, että kokemusmaailmani ja/tai käytöstapani ovat rajoittuneita ja että on todella ihmisiä, jotka ovat aina vain sellaisissa sosiaalisissa tilanteissa (tai sosiaalisesti niin taitavia), joissa pystyvät muokkaamaan keskustelua täysin haluamaansa suuntaan. Itselläni on erilaiset kokemukset, ja rinnastan myös nykyiset somepostaukset siihen pitkään jatkumoon, jossa ihmisillä on suuri tarve päteä omilla tekemisillään. Joko rehvastellen tai pyrkien saamaan sosiaalista hyväksyntää, oman statuksensa nostoa. Omien vanhempieni kanssa nauretaan ja olen heidät saanut joskus suostumaan joihinkin reissuihinkin sanomalla ironisesti (kun vanhemmat ovat vastustelleet), että "Voittepahan ainakin kertoa sukulaisille käyneenne siellä." Valokuvia eivät koskaan ole kenellekään esittäneet.

N45

Enemmän naurattaa. Varsinkin nämä jotka kertoo olleesa jopa neljän tähden hotellissa kuvitellen että siinä olisi jotain ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Puhun toki vain itsestäni, mutta ehkä muillakin on myös sitä kokemusta, että kylässä ollessa isäntäväki lykkää valokuva-albumin/diat seinälle/nykyään oman älypuhelimensa nenän eteen ja istuu viereen ja kertoo jokaisesta ottamastaan kuvasta. Tämä noin 40 vuoden kokemuksella/muistilla. Siinä tilanteessa, ainakaan omissa sosiaalisissa piireissäni, ei vaan voinut vaihtaa puheenaihetta tai sanoa, että lomakuvanne eivät kiinnosta. Eikä noin käyttäytyvien osalta siis voi sanoa vieläkään. Ja joo, on myös sellaista sosiaalista kanssakäymistä sukulaisten kanssa, että ei paljon nappaisi, mutta silti "pitää

Joo, olen saman ikäinen, ja mullakin on kokemusta noiden valokuva-albumien katselusta. Tosin itse tykkäsin siitä lapsena ja vanhempanakin, mutta ymmärrän hyvin että saattoi ne olla monen mielestä puuduttaviakin tilaisuuksia. Mutta silloin matkustelu oli harvinaista ja esim meidän suvussa ihan erikseen kokoonnuttiin katsomaan lomakuvia kun joku oli käynyt Rhodoksella. Kuvat kiersi kädestä käteen ja matkoilla käynyt kertoi kokemastaan ja kuulemastaan. Nykyään tuosta tulee jopa nostalginen olo. Jaettiin tietoa ja oltiin kiinnostuneita toisten kokemuksista. 

Nykyään en ole enää tuohon törmännyt kun matkustelu on niin yleistä ja muutenkin vaikuttaa että yhä harvempaa kiinnostaa muutenkaan toisten asiat. Päinvastoin ollaan jopa ylpeitä siitä ettei kiinnosta. Eikä muakaan joku varpaat hiekassa -kuva itsessään sykähdytä, mutta ihan kiva tietää että joku tuttu on jossain nauttimassa elämästään. 

Ihan mielenkiinnosta seuraan niiden ihmisten matkoja, keitä seuraan ig:ssa. Itsekin matkustan. Mutta ai helvata, hirvittävä valitus jetlagista, kun tullaan toiselta puolelta maapalloa.. ja sama valitus sitten keväin syksyin yhdestä tunnin siirrosta kellossa. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän naurattaa. Varsinkin nämä jotka kertoo olleesa jopa neljän tähden hotellissa kuvitellen että siinä olisi jotain ihmeellistä. 

Ehkä siitä on tälle kyseiselle henkilölle jotain parempaa ja on siitä iloinen. Miksi se sulle pitäisi olla jotain ihmeellistä hänen kokemuksensa? 

Vierailija kirjoitti:

Joulua ennen tuttavat kävivät Manchesterissa - juteltiin kauan aikaa rakennuksista, yhtäläisyyksistä ja eroista Suomen vastaavan ajan rakennuksiin, sitä aiemmin Turkin matkasta. Ei minua kiinnosta rantaloma tai oluet. 

Tiedätkös Ap, että somessakaan ei ole pakko katsoa kaikkea.

Kiinnostaisi kuulla, juttelitteko nimenomaan somessa noista kiinnostavista asioista? Vai livenä? Puhutaanko tässä keskustelussa ylipäätään somesta vai livestä vai molemmista? Ja eihän tuossa ole ongelmaa, jos ja kun - ihanteellisessa tilanteessa - sekä matkailijat että toiset ovat kiinnostuneita samoista asioista ja sitten molemminpuolisessa mukavassa hengessä keskustelevat itseään ja toisiaan yhteisesti kiinnostavista asioista. En usko ap:n tarkoittaneen tilannetta, jossa käydään kiinnostavia keskusteluita kaikkia osapuolia kiinnostavista asioista. Ap:n kuvaama tapa ainakin minun silmiini ja korviini oli aivan jotain muuta.

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hämmentävä keskustelu. Varmaan tässä ärsytyksen aiheena on some, koska kasvokkainhan voi vaan vaihtaa puheenaihetta jos joku puhuu epäkiinnostavia asioita?

Sitä vaan ihmettelen että miksi joku seuraa somessa tyyppiä jonka kuulumiset ei kiinnosta?

Puhun toki vain itsestäni, mutta ehkä muillakin on myös sitä kokemusta, että kylässä ollessa isäntäväki lykkää valokuva-albumin/diat seinälle/nykyään oman älypuhelimensa nenän eteen ja istuu viereen ja kertoo jokaisesta ottamastaan kuvasta. Tämä noin 40 vuoden kokemuksella/muistilla. Siinä tilanteessa, ainakaan omissa sosiaalisissa piireissäni, ei vaan voinut vaihtaa puheenaihetta tai sanoa, että lomakuvanne eivät kiinnosta. Eikä noin käyttäytyvien osalta siis voi sanoa vieläkään. Ja joo, on myös sellaista sosiaalista kanssakäymistä sukulaisten ka

No, minun kokemukseni on, että etenkin edeltävän sukupolven ihmiset todellakin näyttävät niitä valokuviaan niiltä kännykän ruuduilta... Ihan avartava keskustelu tämä on, ainakin omasta mielestäni. Oma näkökulma asioihin kun väkisinkin on suppea.

N45

Vierailija kirjoitti:

Enemmän naurattaa. Varsinkin nämä jotka kertoo olleesa jopa neljän tähden hotellissa kuvitellen että siinä olisi jotain ihmeellistä. 

Toinen on voinut säästää pitkään sitä reissua varten, että pääsee edes neljän tähden hotelliin. Miksi suhtaudut noin halveksien hänen kokemukseensa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän naurattaa. Varsinkin nämä jotka kertoo olleesa jopa neljän tähden hotellissa kuvitellen että siinä olisi jotain ihmeellistä. 

Toinen on voinut säästää pitkään sitä reissua varten, että pääsee edes neljän tähden hotelliin. Miksi suhtaudut noin halveksien hänen kokemukseensa? 

Tämä. Itse olin ihan innoissani kun ekaa kertaa elämässäni pääsin rantalomalle Kanarialle. En ollut paljoa matkustanut muuallakaan. Todellakin laitoin someen kuvan että täällä ollaan, jee! Ja tiedän kyllä että moni munkin somekaveri on matkustellut ja asunutkin todella eksoottisissa paikoissa, mutta ei mulle silti tullut mieleenkään etten mä voisi laittaa omia kuulumisiani tapauksesta mikä mulle on harvinaista herkkua. No, onneksi luulen että olen onnistunut keräämään sellaisia kavereita jotka iloitsee mun puolesta vaikkei mun kokemukset heille olisikaan mitään ihmeellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän naurattaa. Varsinkin nämä jotka kertoo olleesa jopa neljän tähden hotellissa kuvitellen että siinä olisi jotain ihmeellistä. 

Toinen on voinut säästää pitkään sitä reissua varten, että pääsee edes neljän tähden hotelliin. Miksi suhtaudut noin halveksien hänen kokemukseensa? 

Tämä. Itse olin ihan innoissani kun ekaa kertaa elämässäni pääsin rantalomalle Kanarialle. En ollut paljoa matkustanut muuallakaan. Todellakin laitoin someen kuvan että täällä ollaan, jee! Ja tiedän kyllä että moni munkin somekaveri on matkustellut ja asunutkin todella eksoottisissa paikoissa, mutta ei mulle silti tullut mieleenkään etten mä voisi laittaa omia kuulumisiani tapauksesta mikä mulle on harvinaista herkkua. No, onneksi luulen että olen onnistunut keräämään sellaisia kavereita jotka iloits

Tietysti laitoit! Minä olen monottanut ihan järjestelmällisesti tuttavapiiristäni kaikki nämä oman elämänsä maailmankansalaiset, jotka itsensä ylentäen alentavat muiden kokemuksia. Pahimmat ovat jopa kehdanneet suoraan sanoa pienistä piireistä. Siinä kohtaa kyllä kehoitin kuolemaan pois.