Espoolainen Elina, 37, joutui hätään Helsingissä ohikulkijat eivät auttaneet
Varmasti kyseessä huijaus tai syyttää seksuaalisesta ahdistelusta, hard pass.
Espoolainen Elina, 37, joutui hätään Helsingissä ohikulkijat eivät auttaneet: "Kävelivät ohi ihan pääni vierestä"
Kommentit (55)
Helsinkiläiset ovatkin elukoita. Olen todennut sen useasti.
Facebook on näiden valittajien ykköskanava.
Jos sinulle sattuisi jokin onnettomuus, miten toivoisit, että ympärillä olevat ihmiset toimisivat?
Ottaisin puhelimen esiin ja soittaisin 112.
Vierailija kirjoitti:
Missä oli lapsen isä?
Samankaltainen kokemus on raskaana olevalla Meri Häkkisellä, joka kertoo liukastuneensa pari viikkoa sitten bussipysäkillä. Hän kaatui selälleen niin, että hänen toinen jalkansa luisui bussin alle.
Bussin jonotti takanani useampi ihminen, eikä YKSIKÄÄN tullut auttamaan, vaikka kesti päästä ylös. Ei edes kysynyt, olenko ok tai voisiko auttaa, Häkkinen kirjoitti tuoreeltaan Facebookissa.
No se isä oli jossain muualla. En minä ainakaan kulje mieheni kanssa 24/7.
Miksi hän ei huutanut apua, jos ja kun oli tajuissaan tarvitsi sitä?
Mää liukastuin ja mursin olkapääni. Ihmiset ajoivat, pyöräilivät ja kävelivät ohi. Sain soitettua ittelleni ambulanssin. Köyhänä tietty kurjat vaatteet mutta täysin päihteetön olin. Kipu oli niin kova että itkin mutta ketään ei kiinnostanut. Hävettää olla suomalainen.
Ihmisistä on tullut välinpitämättömiä. Kylmyys ei ole täällä vain fyysistä vaan myös henkistä. Kun joku näitä välinpitämättömiä kyseenalaistaa, vedotaan joihinkin itsesuojeluvaistoihin että kun minua niin kovasti pelottaa että jos se maassa makaava yhtäkkiä herääkin ja lyö puukon mahaan. Toivottavasti he itse jäävät kitumaan maahan ja kaikki vaan kulkevat "pelokkaina" ohitse.
Ei hesassa ole koskaan autettu toista, kaikki tuijottavat vain eteensä kuin mt-potilaat.
Itsehän en siedä sitä jos joku tulee siihen viereen hössöttämään jos minä kaaduin. Pärjään kyllä itse, kiitos vain.
Itseäni ei kiinnosta auttaa toisia kun itsekään en ole saanut apua, vaikka sellaista olen jo pitkään tarvinnut. En tosin ole tällaiseen onnettomuuteen joutunut, vaan kyse on muusta. Todella vaikeassa tilanteessa olen jäänyt oman onneni nojaan ilman mitään apua.
Olisi kyl kiusallista jos siihen ympärille tulis vielä lauma ihmisiä hössöttämään. Mut joo sitä voi joskus tarvita apua. Mutta helppo sitä ei ole pyytää eikä vastaanottaakaan.
Liukastuin kerran Tampereella ja olisin halunnut katsoa tähtiä taivaalla siinä pihalla maatessa hetken, oli niin pehmeä huppu alla ja kaunis tähtitaivas. Mutta tietenkin paikalle syöksyi mies, joka halusi väkisin auttaa ylös ja ojensi kättä. Ei suostunut luovuttamaan. Mutta yritin nousta itse ja se näytti naurettavalta. Älkää liian kiireellä nostako, koska se joka haluaakin ylös voi vaatia sen noston varovasti tietyssä asennossa.
Mihin tarvitsee voimaantunut feministi toisia ihmisiä? Ihanaa!
Olen auttanut joka ikistä, jolla on ollut ongelma ja vienyt myös puhelimet poliisille. Ikävää vaan, että autetut eivät arvosta ylimääräistä vaivaa antamalla pientä palkkiota (puhelimet, korut ym.). Senhän saa vaatia jos ehtii laitokselle saakka, mutta jos matkalta haluavat hakea, niin luulevat, että "kiitos" lämmittää. Päätinkin edellisen kiitoksen jälkeen jättää löydöt spurguille, jotka myyvät puhelimet ja korut pimeänä eteen päin.
Olen auttanut lapsia, vanhuksia ja juoppoja, mutta eipä noista tapauksista saa itse edes hyvää mieltä. Pentunsa kadottanut ukko, ei edes saanut kiitosta suustaan. Olisi pitänyt jättää pentu niille sijoilleen huutamaan.
En suoraan sanottuna ihmettele, että ihmiset eivät auta, koska autettavat ovat paskoja. Ehkä jos oppii arvostamaan apua, niin saa apua.
Ystävä kertoo toisinaan jo vuosia sattuneesta liukastumisestaan.
Hän oli odottanut bussia vähän syrjäisemmällä pysäkillä vauvansa kanssa. Siihen pysäkille oli tullut muitakin. Bussin saapuessa hän oli liukastunut.
Heräsi sitten myöhemmin itsekseen siitä pysäkillä vauva vaunujen vierestä. Kaikki muut olivat poistuneet paikalta.
Tämä on jättänyt hänelle jonkinasteisen trauman. Kyllähän se aika uskomattomalta kuulostaa. Miten ihmiset voivat jättää toisen hankeen makaamaan ja vielä vauvan heitteille sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Liukastuin kerran Tampereella ja olisin halunnut katsoa tähtiä taivaalla siinä pihalla maatessa hetken, oli niin pehmeä huppu alla ja kaunis tähtitaivas. Mutta tietenkin paikalle syöksyi mies, joka halusi väkisin auttaa ylös ja ojensi kättä. Ei suostunut luovuttamaan. Mutta yritin nousta itse ja se näytti naurettavalta. Älkää liian kiireellä nostako, koska se joka haluaakin ylös voi vaatia sen noston varovasti tietyssä asennossa.
Voit sanoa, että tarvitset hetken tasoittaaksesi pääsi.
Perskokkarehallituksen politiikkka on tarttuvaa. Ihmei ettei joku peruspersu käynyt potkaisemassa päähän ja kokkare vienyt arvoesineitä. Jollekin kristillisdemonille olisi kelvannut vaikkapa mahdollinen pökäle housuista ja bättre människa mahdollisesti hokisi fyi fania.
Vierailija kirjoitti:
Ystävä kertoo toisinaan jo vuosia sattuneesta liukastumisestaan.
Hän oli odottanut bussia vähän syrjäisemmällä pysäkillä vauvansa kanssa. Siihen pysäkille oli tullut muitakin. Bussin saapuessa hän oli liukastunut.
Heräsi sitten myöhemmin itsekseen siitä pysäkillä vauva vaunujen vierestä. Kaikki muut olivat poistuneet paikalta.
Tämä on jättänyt hänelle jonkinasteisen trauman. Kyllähän se aika uskomattomalta kuulostaa. Miten ihmiset voivat jättää toisen hankeen makaamaan ja vielä vauvan heitteille sillä tavalla.
Tämä on suhteellisen uusi muutos, missä vaiheessa lie muuttunut tällaiseksi.
Missä oli lapsen isä?
Samankaltainen kokemus on raskaana olevalla Meri Häkkisellä, joka kertoo liukastuneensa pari viikkoa sitten bussipysäkillä. Hän kaatui selälleen niin, että hänen toinen jalkansa luisui bussin alle.
Bussin jonotti takanani useampi ihminen, eikä YKSIKÄÄN tullut auttamaan, vaikka kesti päästä ylös. Ei edes kysynyt, olenko ok tai voisiko auttaa, Häkkinen kirjoitti tuoreeltaan Facebookissa.