Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä elämänilo alentunut pysyvästi läheisen kuoleman jälkeen?
06.08.2023 |
Vielä vuosien tai kymmenien vuosien päästä, koetteko läheisen menetyksen vaikuttaneen teihin?
Kommentit (149)
En. Mutta johtunee siitä kuolemat ovat olleet luonnollisia, iästä ja sairauksista johtuvia. Hyvästit on ehtinyt jättää kun lähdöt ovat olleet jopa liian pitkiä. Toivottavasti itse välttää pitkät hoitojaksot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain mielessä kyllä. Eli muutos on lopullinen, on kolaus ja se jättää jäljen. Hyvin paljon filosofiaa raskaat tapahtumat lisäsivät entisestäänkin minun pääni sisällä.
Ehkä hyvääkin seurasi, osaan arvostaa ihan pieniä asioita ja melkein jokaista päivää.
Melankolia on lisääntynyt kuitenkin.
Pelkään viimeistä menetystä.
Kyllä. Ei se tarkoita sitä, ettenkö tuntisi iloa ja onnea tai tyytyväisyyttä. Mutta perusturvallisuus on kadonnut, eikä koskaan palaa. Aikaa kulunut yli 20 vuotta.
En oikein osaa sanoa 🤔 Jonkinlainen arpi noista jää kuitenkin
Kyllä. Olisin niin halunnut nähdä ja kokea tämän kaiken hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Kuolema oli äkillinen ja ennenaikainen.
Kyllä. Koko maailmani muuttui. Odotan vain että pääsisin itsekin haudan lepoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin läheisen menettäminen vaikuttaa, mutta onneksi vuosi vuodelta helpottaa.
Läheinen ei valitettavasti palaa takaisin, vaikka elämäni olisi kuinka surkeaa.
Minua auttaa toivo jälleen näkemisestä Taivaan ilossa. Siellä ovat kaikki rakkaimmat ihmiseni jo. Tuntuu pitkältä odottaa omaa vuoroaan, mutta vääjäämättä sekin tulee. Herramme lohduttaa ja on läsnä surevien kanssa. Olen saanut itse sen konkreettisesti kokea. Herramme pyyhkii hellästi kyyneleet ja antaa elämän ilon. Olen haikea, mutta onnellinen. Ilman Herraamme Jeesusta tuskin olisin jaksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on elämän ilo? Oon kuullu siitä, mut luulen et se on vaa joku huijaus...
Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, mutta ei johdu läheisen kuolemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään tuota tulevaisuudessa kun lähisukulainen vanhenee. En tiedä miten selviän ja psykologisesti pystyn käsittelemään asiaa. Ihmiset on peloteltu jo kaikella mahdollisella systeemillä yhteiskunnassa. Ellei löydy joku muu tuki-ihminen tai sukulainen, panikoin helposti poikkeustilanteissa ja muissa asioissa, jos on heikossa asemassa. Paitsi osassa ei.
On. Koska sen ohessa lähti myös muita elämää ilostuttaneita asioita pois.
Vaikka läheisen menetyksen puolesta on jo ilo palannut vuosia sitten, niin niiden muiden asiotten suhteen en ole voinut mitään ja siksi iso pala ilosta puuttuu edelleen niiden asioitten puuttumisen takia. Niiitä asioita tehtiin juuri tämän läheisen kanssa.
On kyllä. Mutta olen rakentanut pääni sisällä erilaisia tulokulmia elämän hetkiin, joilla olen saanut elämäniloa myös takaisin.
Ei mutta lapsenryöstön ja r aiskausten jälkeen on kyllä alentunut. Niin joo ja sukulaiset asettuivat tekijän puolelle, mikä oli myös aikamoinen isku vasten kasvoja.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään tuota tulevaisuudessa kun lähisukulainen vanhenee. En tiedä miten selviän ja psykologisesti pystyn käsittelemään asiaa. Ihmiset on peloteltu jo kaikella mahdollisella systeemillä yhteiskunnassa. Ellei löydy joku muu tuki-ihminen tai sukulainen, panikoin helposti poikkeustilanteissa ja muissa asioissa, jos on heikossa asemassa. Paitsi osassa ei.
Mikä sitten on vaihtoehto? Että lähisukulainen kuolee ennen kuin vanhenee? Tai että sinä kuolet ennen häntä?
Ei elämä ole enää ikinä ennallaan eikä samanlaista kuin mitä se oli. Miten se voisi olla?
Alue: Aihe vapaa
On.