paljonko miehenne viettää aikaa perheen kanssa?

Meillä on vähän sama juttu. Itse olen kotona lapsen kanssa. Heti lapsen syntymän jälkeen olen hoitanut käytännössä lastani yksin. Mieheni on sitä mieltä, että koska olen vanhempainvapaalla minun tehtäväni on huolehtia lapsesta ja kotitöistä, kun hän itse on töissä. Ei siinä mitään kyllä kotihommat hoidan ja lapsenkin, mutta mieheni itse ei pahemmin lapsenhoitoon osallistu. Esimerkiksi, hän ei koskaan herää syöttämään lasta yöllä, koska hän käy töissä. Baarissa kuitenkin voi notkua viikolla puoli kahteen asti yöllä, mutta poikaa ei voi herätä syöttämään. Sitten vielä ihmettelee, että miksi en ole hyvällä tuulella aamulla? No miksiköhän?

Onneksi nykyään joka toinen viikonlopppu vain, ilman minua tosin.

Mun mies on kotona tai muuten perheen kanssa joka päivä klo 1710 alkaen. Paitsi kerran viikossa, jolloin sillä on kavereiden kanssa pelivuoro hallilla. Tuttavien miehet pakkaa olemaan kyllä paljon vähemmän kotona, en tiedä yhtään toista miestä, joka olisi näin paljon avuksi kuin mun mies.

Mies tekee suht säännöllistä työaikaa ja on kotona viimeistään kuudelta. Sen jälkeen on koko illan perheensä kanssa. Kokkaillaan, syödään, pelataan, katsotaan telkkua, lueskellaan, lapset ovat välillä kavereillaan tai kaverit meillä.



Mies osallistuu normaaliin tapaan kodin töihin, ruuanlaittoon, kaupassakäymiseen, pyykinpesuun ja -silitykseen, lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin ym. En osaa kuvitellakaan että kaikki kotiasiat olisivat minun vastuullani pelkästään. Ja molemmat käydään töissä.

Harrastaa lapsen kanssa.

Joka päivä kello 17 -> Siitä sitten pois muutamat harrastusmenot, mutta sanoisin, että tosi paljon!

mies tulee töistä klo 17-18 välisenä aikana. Sitä ennen hän on hoitanut harrastuksensa (ruokatunnilla tai töiden jälkeen). Viikonloput ollaan aika lailla yhdessä.



Olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta ja nyt - ensimmäistä kertaa - mies on todennut haluavansa liikkumatilaa enemmän. Hän ei siis halua enää olla aina kotona, vaan haluaa elämältään muutakin. Tämän olemme ratkaisseet kutsumalla kavereita enemmän kylään ja tekemällä viikonloppuisin enemmän retkiä yms.

Opettajana yleensä lyhyet päivät, lapsi ei kauan koulun jälkeen joudu olemaan yksin. Ei käy viikolla harrastuksissa, kouluun pitää mennä ajoissa.

Eli viikonloput ja klo 16 eteenpäin. Teemme kotitöitä yhdessä aamuisin ja iltaisin, tosin minä tietysti ihan mielelläni vastaan suurimmasta osasta koska olen kotona ja koska saan ihan omaa aikaa lapsen päiväunien aikaan.



Meille perhe on ehdottomasti yhteinen projekti ja se näkyy kummankin ajankäytössä. Käymme esim. aina yhdessä kaupassa ja puistossa viikonloppuisin lapsen kanssa. Molemmat saavat kuitenkin aina käydä myös omissa menoissa silloin kun siltä tuntuu mutta meillä kummankaan menot eivät ole muodostuneet ongelmaksi.



Minulle olisi iso, iso ongelma jos mies olisi niin paljon poissa kuin monien miehet täällä.

niin ihan normaali tilanne...

kotoa. Muuten ollaan aina yhdessä illat ja viikonloput. Se on minun vaatimukseni ja ei miehellä ole mitään sitä vastaan. En ikinä suostuisi siihen että mies sanelee omat menonsa ja minä nyökyttelen. Kaikki sovitaan yhdessä.

miehellä tapana kysellä koululaisten kuulumiset ja asiat ennen kuin alkaa minulle tilittämään omaa työpäiväänsä.



varsinaisesti ei sisällä ollessa touhua lasten kanssa, joskus pelailee. juttelee ja kuuntelee sitäkin enemmän. pihatöihin yleensä ottaa mukaan molemmat lapset yhdessä tai erikseen ja silloinkin tuntuu keskustelu olevan aika pääosassa hommien ohessa.

Eli on kotona joka päivä jo kolmelta ja kunhan on vain saanut syötyä, niin siitä lähtien 100% perheen kanssa, harrastuksia ei ole ja ainoa rentouttava asia, jota haluaa tehdä on lähtee lasten kanssa esim. puistoon. :)Sitten mulle jää monestikin aikaa siivoilla ym. kotitöitä tehdä. Eli olen kyllä todella tyytyväinen mieheeni ja hänen sitoutumiseen perheeseensä!

Kun olin kotona, mies tuli töistä päivästä riippuen klo 16-17.30. Kerran viikkoon yksi harrastus ja joskus jotain satunnaista iltamenoa kavereiden kanssa. Ehkä n. 1krt/kk. Muuten yhdessä perheenä illat ja viikonloput.



Nykyään olen töissä ja vuoro-sellaisisissa eli mies on suhteessa vielä enemmän lapsen kanssa, sillä olen välillä viikonloput töissä ja iltoja myös. Mies siis on joutunut ottamaan huushollista ja lapsenhoidosta vielä isomman osuuden. Mutta eipä tuo häntä haittaa. Alusta asti on ollut miehelleni itsestään selvää, että kun perhe yhdessä perustetaan, niin yhdessä siitä myös huolehditaan. Ei tulisi kuuloonkaan, että jompi kumpi meistä riekkuisi pelkästään omissa menoissaan jatkuvasti ja ei osallistuisi perhe-elämään.

Nyt mies lomautettuna, joten on koko ajan kotona. Ehkä kerran pari viikossa käy kalastamassa. Muutoin miehellä kaksivuorotyö (6-14 ja 14-22), jolloin samat harrastukset kuin nyt; kalastus.

Arkisin 15:45 -> ja viikonloput. Ja huolehtii kotona ollessaan pääasiallisesti vauvan ja 3v ulkoilutukset, leikittämiset ja viihdyttämiset. Minä sit teen kotitöitä jos on päivältä jotain jääny ja touhuun omiani (luen, roikun netissä, teen käsitöitä, kuljailen kaupungilla tms.) Sillon tällön hälläki on tietty omia menoja ja kerran viikossa säännöllinen tunnin kestävä harrastus (senkin päätteeksi otta isomman muksuista sit mukaansa uimahallille).

Ihan isä mun lapsilla ja ihana aviomies mulla

enemmän kuin minä.



olen vain 15h



Yöunet laskettuna mukaan.

Olemme perhekeskeisiä ihmisiä ja haluamme olla PALJON yhdessä.

vaan se ettei se ole LÄSNÄ. On siis suurimmaksi osaksi täysin kiinni omissa hommissaan eikä juuri noteeraakaan sitä mitä ympärillä tapahtuu.



Se ei tosin näytä estävän lapsia olemasta häneen hyvin kiintyneitä. Varsinkin pienemmällä on just suuri "iskä, iskä" -vaihe päällä, eikä äiti ole isän rinnalla mitään.

mutta samalla vaativassa työssä molemmat. Lopputulos on se, että haluamisestaan huolimatta mies ehtii nähdä lapsiaan hereillä toisina päivinä n. 15 min (aamulla ennen töihin lähtöä), yhtenä-kahtena päivänä viikossa 3 h (kun hakee lapset). Viikonloppuna sitten enemmän.

Olemme perhekeskeisiä ihmisiä ja haluamme olla PALJON yhdessä.