Voiko toisen ulkonäkö merkitä näin paljon?
Ahdistaa olla näin pinnallinen ihminen, mut oon jollainlailla ihastunu mieheen jonka ulkonäkö ei kuitenkaan miellytä mua ollenkaan. Mitä ihmettä nyt tekis...? Kun tavallaan ei se haittaa, mut sit jotenkin koen hänet sitten vähän epämiellyttävänä.
Ignooraanko nyt vaan ton ulkonäön ja jatkan, vai voiko tuo muka olla oikeesti syy että suhde ei tulis toimimaan?
En tajua itekkään itteä. Homma on vielä tosi alku tekijöissä.
Normaalisti mua ei kiinnosta ihmisten ulkonäöt ja aina enemmän oon arvostanu ihmisten sisäistä kauneutta. Mut nyt kun kyse onkin kumppani ehdokkaasta ni miks nyt en ajattele samoin? Ärsyttää ihan.
Vai yrittääkö vaisto kertoa jostain, joka ei liity ulkonäköön mitenkään. En tiiä.
Kommentit (135)
Toivottavasti se älyää millanen oot, ja ignooraa sut.
Huono Porvoosta 😅
Onko kysymys asiasta, jolle ei enää voi mitään (kalju, naamatatuoinnit) vai asiasta, jonka voi muuttaa (epäsiisti parta, rumat vaatteet)?
Tässä on myös syy miksi naiset ajautuvat suhteisiin huonojen miesten kanssa, koska päätökset pohjautuvat ulkonäköön/pituuteen/statukseen/rahaan/alfaluonteeseen.
Sisin on se tärkein.
t-voimismamma
Kyllä kumppanin ulkonäön pitää jollain lailla miellyttää. Niin se vaan on.
Ulkonäön merkitys usein vähenee tutustumisen myötä. Sanoisin siis, että tapaile jos kerran pidät hänestä ja katso kaikessa rauhassa mihin suuntaan tunteet kehittyy.
Parisuhteen olennainen osa on keskinäinen vetovoima. Jos tyyppi ei sytytä, ei kannata väkisin yrittää.
Älä nyt ainakaan väkisin koeta totutella toisen ulkonäköön tai mihinkään piirteeseen, joka sinua häiritsee ja josta et pidä. Se tunne ei nimittäin tule siitä helpottamaan, vaan pahenemaan, kun alkuhuuma menee ohi. Sitten olet kiintynyt ja sitoutunut ihmiseen, jonka ulkonäkö häiritsee sinua koko ajan.
Seuraava ketjun avaus ap:lta:
"Olen tavannut tosi hyvännäköisen ja jännästi kipinöivän miehen, joka kuitenkin kohtelee välinpitämättömästi ja pettää mua muiden naisten kanssa, mitä teen?"
Vierailija kirjoitti:
Onko kysymys asiasta, jolle ei enää voi mitään (kalju, naamatatuoinnit) vai asiasta, jonka voi muuttaa (epäsiisti parta, rumat vaatteet)?
Mun exällä oli alussa huono hygienia. Oli kesä ja tapasimme ensimmäiset kerrat luonani. Ajattelin, että hän haisee pahalta, koska häntä jännittää ja kesäkuuma hikoiluttaa. Ajattelin, ettei hän vaihda aamulla puhtaita vaatteita ihan siksi, koska hänellä ei ole niitä mukana. Mun piti laittaa sohvan päällinen ja lakanat pesuun ja tuulettaa asuntoa monta kertaa, että haju hänen jälkeensä lähti.
Jonkin ajan kuluttua totesin, että hän ei huolehdi hygieniastaan muutenkaan. Mutta helppo asia hoitaa, kannustaisin vain peseytymiseen ja kehumalla ovelasti ohjaisin vaihtamaan vaatteita puhtaisiin. Niin. Helppo asia hoitaa. Erotessamme puolentoista vuoden päästä hygieniatilanne oli edelleen sama ja hän oli vain minulle vihainen, kun koetin epätoivoisesti saada hänet muuttamaan tapansa.
Älä ota miestä, jossa on jokin häiritsevä piirre. Ei se siitä muutu, vaikka tekisit mitä.
No jos ei ollenkaan miellytä, niin tuskin voi mitään. Joku yksittäinen ulkonäollinen ominaisuus josta ei pidä, vielä menee. Ei siinä ole mitään pinnallista kuunnella itseään, pinnallista on miettiä liikaa mitä muut ajattelevat. Ja mä ainakin haluan että kumppani syttyy minusta, joten karhunpalveluksen teet sille toisellekin jos lähdet vain leikkimään ja keräämään kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
No jos ei ollenkaan miellytä, niin tuskin voi mitään. Joku yksittäinen ulkonäollinen ominaisuus josta ei pidä, vielä menee. Ei siinä ole mitään pinnallista kuunnella itseään, pinnallista on miettiä liikaa mitä muut ajattelevat. Ja mä ainakin haluan että kumppani syttyy minusta, joten karhunpalveluksen teet sille toisellekin jos lähdet vain leikkimään ja keräämään kokemuksia.
Hyvä näkökulma. Eli haluaisitko itse olla se miehen mielestä epämiellyttävän näköinen nainen, josta hän kyselisi muilta, että kannattaako antaa mahdollisuus vaikka tämä on minusta ruma.
Kyllä se ulkonäkö pitää olla edes kohtuullinen. ajan mittaan alkaa kuitenkin ärsyttää. Olen joskus joutunut tuohon tilanteeseen , se muuttui sitten ystävyydeksi. Ystävän k anssa en ehdannut mennä mihinkään. Oli myös vähän sellainen määräilevä, piti olla aina samaa mieltä. Raskas.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön merkitys usein vähenee tutustumisen myötä. Sanoisin siis, että tapaile jos kerran pidät hänestä ja katso kaikessa rauhassa mihin suuntaan tunteet kehittyy.
Totta, mutta on myös sellaisia ulkoisia ominaisuuksia joita ei vaan kykene sietämään tai edes olemaan näkemättä (tai tuntematta).
Ihminen on kokonaisuus ja kyllä kumppanin ulkonäönkin pitää miellyttää/olla ok ihan siinä missä niiden tärkeämpien eli luonteen, ajatusmaailman, elämäntapojen jne on oltava just eikä melkein kohdillaan.
Ja nyt siis kyse on ulkoisista asioista jotka on ihmisen omien valintojen seurausta kuten reilu ylipaino, sininen irokeesi tai esim naamatatuointi tai sonnin rengas nenässä.
Mene terapiaan sillä olet hajalla itsesi kanssa sillä se mies ei välttämättä ole ihastunut ollenkaan.
Hae sellaisia kumppaneita jotka ihastuvat sinuun ja valitsevat sinut, kuin se olisi toisinpäin että sinä valitsisit jonkun.
Ota huomioon että kaikilla ihmisillä on jokin vamma. Toisilla se vain näkyy ulospäin ja toisilla ei. Toisilla voi ollla kummatkin vammat sekä ulospäin näkyvää että näkymätöntä.
Älä hae täydellistä ihmistä sillä sellaista ei ole. Hae sellaista jonka kanssa voisit tulla arkena kaikkein parhaiten toimeen. Ei tarvitse olla yhteisiä harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kysymys asiasta, jolle ei enää voi mitään (kalju, naamatatuoinnit) vai asiasta, jonka voi muuttaa (epäsiisti parta, rumat vaatteet)?
Mun exällä oli alussa huono hygienia. Oli kesä ja tapasimme ensimmäiset kerrat luonani. Ajattelin, että hän haisee pahalta, koska häntä jännittää ja kesäkuuma hikoiluttaa. Ajattelin, ettei hän vaihda aamulla puhtaita vaatteita ihan siksi, koska hänellä ei ole niitä mukana. Mun piti laittaa sohvan päällinen ja lakanat pesuun ja tuulettaa asuntoa monta kertaa, että haju hänen jälkeensä lähti.
Jonkin ajan kuluttua totesin, että hän ei huolehdi hygieniastaan muutenkaan. Mutta helppo asia hoitaa, kannustaisin vain peseytymiseen ja kehumalla ovelasti ohjaisin vaihtamaan vaatteita puhtaisiin. Niin. Helppo asia hoitaa. Erotessamme puolentoista vuoden päästä hygieniatilanne oli edelleen sama ja hän oli vain minulle vihainen, kun koetin epätoivoisesti saada hänet muuttamaan tapansa.
Älä ota miestä, jossa on jokin häiritsevä piirre. Ei se siitä muutu, vaikka tekisit mitä.
Samaa mieltä ja oikeasti kukaan ei ehdottaisi jonkun itselle vastenmielisen luonteenpiirteen suhteen vastaavaa, että kokeile nyt kuitenkin josko vaikka voisitkin tottua siihen.
Voi Jeesus, mikä pintaliitäjä olet, mitä sinä sillä miehen ulkonäöllä teet? Onko se joku helevetin status, jota voi esitellä muille? Kun kasvat aikuiseksi, ymmärrät, että pelkällä ulkonäöllä ei tee helevetin paskaakaan.
Vaisto ei yritä kertoa mitään. Olet vain pinnallinen.