Lue keskustelun säännöt.
Voiko toisen ulkonäkö merkitä näin paljon?
09.03.2023 |
Ahdistaa olla näin pinnallinen ihminen, mut oon jollainlailla ihastunu mieheen jonka ulkonäkö ei kuitenkaan miellytä mua ollenkaan. Mitä ihmettä nyt tekis...? Kun tavallaan ei se haittaa, mut sit jotenkin koen hänet sitten vähän epämiellyttävänä.
Ignooraanko nyt vaan ton ulkonäön ja jatkan, vai voiko tuo muka olla oikeesti syy että suhde ei tulis toimimaan?
En tajua itekkään itteä. Homma on vielä tosi alku tekijöissä.
Normaalisti mua ei kiinnosta ihmisten ulkonäöt ja aina enemmän oon arvostanu ihmisten sisäistä kauneutta. Mut nyt kun kyse onkin kumppani ehdokkaasta ni miks nyt en ajattele samoin? Ärsyttää ihan.
Vai yrittääkö vaisto kertoa jostain, joka ei liity ulkonäköön mitenkään. En tiiä.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin ulkonäkö on ainakin mulle yksi tärkeimmistä kriteereistä. Jos miehen ulkonäössä jokin häiritsisi minua, niin en kyllä lähtisi yrittämään suhdetta.
Kuinka monta yläpeukkua tulisi miehelle, joka sanoisi: "Kumppanin ulkonäkö on ainakin mulle yksi tärkeimmistä kriteereistä". Naisen sanomana se on kuitenkin ihan ok, koska ostajalla saa olla vaatimuksia myyjälle.
Kuka semmoista alapeukuttaisi? Kaikillehan se on yksi tärkeimmistä kriteereistä, tarkoitus on kyetä seksiinkin sen toisen kanssa - eikä vain kyetä, vaan oikeasti haluta sitä. Alapeukut tulee siitä, jos ulkonäkö on AINOA kriteeri, kuten se monille teistä ns. hyvistä miehistä tällä palstalla tuntuu olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Ikävä kyllä olet oikeassa. Aina sanotaan että hyvännäköisillä naisilla olisi jotenkin helppoa löytää kumppani, mutta ei kyllä todellakaan ole, jos haluaa miehen olevan ulkonäöltään kutakuinkin vastaavalla tasolla. Hyvännäköisillä miehillä valinnanvaraa on liiaksi saakka.
Eksä oli erittäin komea ja fit, luonteeltaan sellainen rehellinen mutta vähän nuiva. Nykyinen on enemmänkin söpö kuin perinteisenkomea, luonteeltaan hellä, hauska ja luova. Parempaa en voisi kuvitella.
Ulkonäköön on olemassa on/off-valo, jonka puitteissa luonne ratkaisee. Ylimenevällä hyvännäköisyydellä ei ole merkitystä jos luonne ei mätsää, mutta toisaalta en voisi kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa jota ei olisi kiva katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Ikävä kyllä olet oikeassa. Aina sanotaan että hyvännäköisillä naisilla olisi jotenkin helppoa löytää kumppani, mutta ei kyllä todellakaan ole, jos haluaa miehen olevan ulkonäöltään kutakuinkin vastaavalla tasolla. Hyvännäköisillä miehillä valinnanvaraa on liiaksi saakka.
Minkä näköinen on tämä hyvännäköinen mies, joka kelpaisi hyvännäköiselle naiselle? Tarkalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Ei sillä ole tuon asian kannalta väliä. Ei kaikki lisäänny muutenkaan, eikä kaikki kauniitkaan naiset edes halua miestä (osa haluaa naisen, osa pysyttelee sinkkuna). Osa komeistakin miehistä eroaa tai leskeytyy ajan kanssa. Pariutumista ei voi laskea tiukkojen kaavojen mukaan 1:1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön merkitys usein vähenee tutustumisen myötä. Sanoisin siis, että tapaile jos kerran pidät hänestä ja katso kaikessa rauhassa mihin suuntaan tunteet kehittyy.
Sanoisin, että päin vastoin. Jos on alussa epäilyksiä, alkuvaiheen jälkeen niitä on entistä enemmän. Kun alkaa tökkiä yksi jos toinenkin huono ominaisuus, on myös ei-hyvä ulkonäkö vahvasti tällä tökkimislistalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Sama, ja olen sietänytkin. Koska tahansa ottaisin tämän miehen takaisin, ihan vain koska se oli niin pirun hyvännäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ei ollenkaan miellytä, niin tuskin voi mitään. Joku yksittäinen ulkonäollinen ominaisuus josta ei pidä, vielä menee. Ei siinä ole mitään pinnallista kuunnella itseään, pinnallista on miettiä liikaa mitä muut ajattelevat. Ja mä ainakin haluan että kumppani syttyy minusta, joten karhunpalveluksen teet sille toisellekin jos lähdet vain leikkimään ja keräämään kokemuksia.
Joskus se yksikin ulkonäöllinen ominaisuus saattaa pilata kokonaisuuden siinä määrin, ettei olisi mitään mahdollisuutta kiinnostua.
Mielestäni jos mikä tahansa toisen ulkonäössä häiritsee, ei kannata jatkaa.
Samaa mieltä. Loppujen lopuksi yllättävän pienikin yksityiskohta saattaa pilata ulkonäön. Esim yksittäinen vähänkin isompi luomi kasvoissa on jo deal breaker minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Mutta tyhmä ei voi olla. Tyhmyys on oikeasti hirvein ominaisuus, mikä miehellä voi olla, etenkin vielä jos on sellainen tyhmä, ettei tajua itse olevansa tyhmä. Eksä oli sellainen, ja häpesin häntä kaikkialla. Suuna päänä selittikaikkien muiden päälle jotakin aivan täysin höpöä, aiheesta mistä ei tiennyt yhtään mitään, ja kaikkia paikalla olijoita hävetti hänen puolestaan. Siinä ei enää ulkonäkökään auttanut, kun toinen oli umpijuntti.
Juu, emme olleet yhdessä kuin kuukausia. Ei tuollaisen kanssa voi olla, kun ei sitä voi viedäkään minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Yksi existä oli tavatessamme niin hyvännäköinen, että ensi kertaa nähdessäni hänet, käännyin taaksepäin katsomaan häntä. Ajan kuluessa ei toisen ulkonäköön kiinnitä huomiota, näkee hymyn, huumorin tuikahduksen, väsymyksen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on myös syy miksi naiset ajautuvat suhteisiin huonojen miesten kanssa, koska päätökset pohjautuvat ulkonäköön/pituuteen/statukseen/rahaan/alfaluonteeseen.
Miksi nuo mainitsemasi kriteerit liittyisivät jotenkin "huonoihin" miehiin? Nuohan ovat niitä resursseja, joita nainen vaistomaisesti toivoo mieheltä.
Luonne ratkaisee: Se, että on hyvä ja ihana ihminen ilman noita resursseja ei pitkän päälle kanna, kun ihastumisen ensihuuma on mennyt. Osoittautuu mm. "Ihanan epäsovinnainen" = sosiaalinen virtahepo, itsekäs ja muista piittaamaton, "Ei ajattele mammonaa ja arvota ihmistä sen perusteella" = totaalinen huithapeli omien ja varsinkin sinun rahojesi kanssa, paljon suunnitelmia vähän villoja työ- ja toimeentuloasioissa. "Ihanan huomioiva, olen hänen elämänsä keskipiste" = sairaalloisen ripustautuva, mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä oli erittäin komea ja fit, luonteeltaan sellainen rehellinen mutta vähän nuiva. Nykyinen on enemmänkin söpö kuin perinteisenkomea, luonteeltaan hellä, hauska ja luova. Parempaa en voisi kuvitella.
Ulkonäköön on olemassa on/off-valo, jonka puitteissa luonne ratkaisee. Ylimenevällä hyvännäköisyydellä ei ole merkitystä jos luonne ei mätsää, mutta toisaalta en voisi kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa jota ei olisi kiva katsella.
Eli eksäsi:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet (ei silmälaseja) 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Mikä homma sulla on ton hiusrajan kanssa? Menisin kysymään siirtoa jos on traumoja omasta. Plus luuletko että kolmekymppiset naiset ihannoivat parikymppisiä pojuja :D
Noin muuten kyllä täsmää pretty much, leukava, pitkä ja lihaksikas, autan sillä unohdit leuan listasta. Huomioitko myös, että tää on tosiaan eksä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Mutta tyhmä ei voi olla. Tyhmyys on oikeasti hirvein ominaisuus, mikä miehellä voi olla, etenkin vielä jos on sellainen tyhmä, ettei tajua itse olevansa tyhmä. Eksä oli sellainen, ja häpesin häntä kaikkialla. Suuna päänä selittikaikkien muiden päälle jotakin aivan täysin höpöä, aiheesta mistä ei tiennyt yhtään mitään, ja kaikkia paikalla olijoita hävetti hänen puolestaan. Siinä ei enää ulkonäkökään auttanut, kun toinen oli umpijuntti.
Juu, emme olleet yhdessä kuin kuukausia. Ei tuollaisen kanssa voi olla, kun ei sitä voi viedäkään minnekään.
Jos mies on riittävän hyvännäköinen, niin minua ei sinänsä häiritse jos hän ei ole kovin älykäs. Se hyvännäköisyys kompensoi kyllä älykkyyttä.
Ongelmaksi tuo muuttuu vasta siinä vaiheessa jos mies omalla tyhmyydellään nöyryyttää itseään sosiaalisissa tilanteissa (ja sitä kautta nöyryyttää minua, koska olen hänen kanssaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Sama, ja olen sietänytkin. Koska tahansa ottaisin tämän miehen takaisin, ihan vain koska se oli niin pirun hyvännäköinen.
Oletan että ette ole sellaisen kanssa olleet ensihuuman yli?
Lämmittäähän se pesulautavatsa hieman, mutta vain hieman, oikeasti huuman haihtuessa sen hyvännäköisen ärsyttävät puolet ottavat päähän ihan yhtä paljon kuin tavallisemmankin. Ehkä jos olisi vain tapailusuhde niin voisi olla toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sitä miettii millaiset geenit periytyy potentiaalisiin lapsiin, vaikka muuten ei ulkonäköä pitäisi tärkeänä.
Nimenomaan. Rumalle tietysti on lottovoitto jos onnistuu saamaan hyvännäköisen kumppanin, mutta kyllä siinä sen hyvännäköisen geenit menee tavallaan hukkaan.
Kymmentä hyvännäköistä naista kohti on maksimissaan yksi hyvännäköinen mies. Edes keskiverto mies ei vastaa keskivertoa naista ulkonäöllisesti. Keskiverto saksofonisti on paljon parempi, kuin keskiverto kitaristi. Jokaiselle hyvännäköiselle naiselle ei riitä hyvännäköistä miestä, saatika, että siinä miehessä olisi kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan.
Jos mies on oikeasti hyvännäköinen, niin ei hänellä tarvitsekaan olla kaikki mentaalipuolen ominaisuudet kohdallaan. Se ulkonäkö mielestäni kompensoi aika paljon mahdollisia luonnevikoja.
Hyvännäköisyys on niin harvinainen ominaisuus miehissä, että ainakin itse sietäisin aika paljon luonnevikoja tuollaisen miehen tapauksessa.
Sama, ja olen sietänytkin. Koska tahansa ottaisin tämän miehen takaisin, ihan vain koska se oli niin pirun hyvännäköinen.
Toinen kohtalotoveri täällä. Olin aikanaan yhdessä todella hyvännäköisen miehen kanssa, joka oli muuten ihana tyyppi, mutta petti minua toistuvasti muiden naisten kanssa.
En ikinä harkinnutkaan suhteen lopettamista hänen pettämisensä takia, koska olin varma että en tulisi koskaan saamaan näin hyvännäköistä miestä uudestaan. Loppujen lopuksi hän sitten jätti minut, mutta ottaisin hänet takaisin koska tahansa jos saisin tilaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin ulkonäkö on ainakin mulle yksi tärkeimmistä kriteereistä. Jos miehen ulkonäössä jokin häiritsisi minua, niin en kyllä lähtisi yrittämään suhdetta.
Kuinka monta yläpeukkua tulisi miehelle, joka sanoisi: "Kumppanin ulkonäkö on ainakin mulle yksi tärkeimmistä kriteereistä". Naisen sanomana se on kuitenkin ihan ok, koska ostajalla saa olla vaatimuksia myyjälle.
Kokeillaan: Miehenä näen nanosekunnissa, jos fyysiselle vetovoimalle ei ole mitään edellytyksiä olipa muut "avut" eli luonne, arvot, äly, persoona tms. mitkä tahansa. Ei kiinnosta parisuhdemielessä.
Samoin näen nanosekunnissa ulkonäöstä ja olemuksesta onko erityistä vetovoimaa. Silloin kiinnostutaan ja jos muissa "avuissa" ei tule ehdotonta deal breakeria, niin kiinnostus parisuhdemielessä voi jatkua.
Omaan kokemusmaailmaan ei kuulu, että huomaisin ajan kanssa, jonkun ulkoisesti ei-puoleensavetävän muuttuvan puoleensavetäväksi luonteensa, persoonansa, arvojensa tms. kautta. Ja ulkoisesti ei-puoleensavetävän kanssa mahdoton ajatus lähteä parisuhteeseen.
Tämä on itselleni miehenä täysin päivänselvää ja jotenkin vaistomaisesti oletan muiden miesten toimivan samalla tavalla. En osaa ajatella, että minun pitäisi jotenkin miettiä arvojani tai preferenssejäni ihmissuhteissa tai "kasvaa ihmisenä tms." Olen täysin tyytyväinen itseneeni tässä suhteessa. Jos maailmankaikkeus onkin jossain kohtaa heittänyt eteeni uniikin sielunkumppanin, match made in heaven potenssiin 100 verrattuna nykyiseen kumppaniini, mutta oli pakannut tämän ei kiinnostavaan ulkokuoreen, niin ohi meni, ei haittaa.
Ehkä naiset ovat keskimäärin erilaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi Jeesus, mikä pintaliitäjä olet, mitä sinä sillä miehen ulkonäöllä teet? Onko se joku helevetin status, jota voi esitellä muille? Kun kasvat aikuiseksi, ymmärrät, että pelkällä ulkonäöllä ei tee helevetin paskaakaan.
Öyh-öyh-öyh ja vouh vaan sullekin. Kukaan ei ketjussa ole puhunutkaan pelkästä ulkonäöstä vaan siitä, ettei se ulkonäkökään ihan täysin yhdentekevä asia kokonaisuudessa ole.
Samoin sillä on merkitystä millaisesta ulkonäöllisestä asiasta on kyse. Se ei edes ole mitenkään pinnallista jos ei oikein lämpeä, kun toinen ulkonäölläänkin julistaa jotain itselleen merkityksellistä asiaa. Tai kun jo siitä ulkonäöstä pystyy päättelemään, että toiselle maistuu päihteet turhankin runsaissa määrin tai ettei toisella ole oikein minkäänlaista mielenkiintoa terveellisiin elämäntapoihin eikä liikunta kuulu arkiseen elämänrytmiin. Tai että toisella on hyvinkin rento ote henkilökohtaista hygieniaa kohtaan.
Epänormaalia se olisi, jos tuollaisilla asioilla ei ole merkitystä. Ja niistä huolimatta sitä saattaa kuitenkin ihastua ihmiseen ja sitten ihmetteleekin niitä omia ristiriitaisia tuntemuksiaan, kuten ap.
Mä saatan näyttää hieman tällaiselta päihteidenkäyttäjältä mutta se johtuu vain siitä, että ei ole rahaa. Ei kannata liikaa myöskään päätellä sen ulkonäön perusteella.
Jumankauta jos tuo aloitus olisi miehen kirjoittama, niin kommentit olisivat kyllä hiukan erilaisia. Olen tavannut muuten ihan kivan naisen, mutta sen tissit roikkuu.
Suhde ei toimi, jos ulkonäkö ei miellytä, mutta omaa kiintymyssuhdetyyliä kannattaa myös pohtia. Uskaltaako ihastua turvallisesti ja turvallisiin tyyppeihin, vai sabotoiko omia suhteitaan? Ulkoa päin ei voi tietää mistä lopulta kyse.