Miksei enää puhuta siitä, että suomalaisia muutti Ruotsiin jopa puoli miljoonaa 60- ja 70-luvuilla?
Suomen väestö koki historiansa voimakkaimman ulkomaille suuntautuneen muuttoaallon vuosina 1960 - 1975. Päämuuttomaana oli Ruotsi, jonne muutti lähes puoli miljoonaa suomalaista.
Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko. Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.
Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti lukion. Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.
Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.
1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
Kommentit (128)
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/muutto-ruotsiin-suomen-historian-s…
Pudasjärveläisistä lähes viidesosa muutti aikoinaan Ruotsiin. Sillä on ollut kauaskantoiset seuraukset.
”Täältä Pudasjärven Pintamon kylästä muutettiin Ruotsiin kaikkein eniten. Joka kuudes asukas lähti”, Juha Hagelberg kertoo.
Ruotsin ja Suomen välillä oli vielä syvä elintasokuilu. Lännessä suomalainen pystyi tienaamaan jopa kolminkertaisesti kotimaahan verrattuna. Pudasjärveltä ensimmäiset muuttokuormat lähtivät vuonna 1957.
Hagelbergin mukaan muuttoaalto vei Pudasjärveltä kokonaisen ikäluokan. Tai oikeastaan useita ikäluokkia, sillä lähtijät veivät sekä syntyneet, että ”syntymättömät” lapsensa mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä pitäisi keskustella?
No onhan tää mielenkiintoista, että yli puoli miljoonaa suomalaista muutti tuosta noin vain Ruotsiin ja suurin osa ei edes opiskellut ruotsin kieltä.
Toihan on ihan mieletön määrä.
Ja veikkaan, että monet nykynuoret eivät tästä edes tiedä.
Kannattaa muuttaa työn perässä täältä johonkin aitoon länsimaahan missä palkat ja työnkuormitus ovat balanssissa.
Suomessa ei ole mitään tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Koska historiasta voi oppia ja saada suhteellisuudentajua.
Esim. ne, jotka haikailevat 70-lukua, jolloin tavisduunari pystyi palkallaan hommaamaan asunnon ja syyttelevät milloin mitäkin tahoa siitä kun se ei enää onnistu (EU, hallitus,...), voisivat huomata, että 70-luvulla Suomi hoiti esim. työttömyysongelmansa ulkoistamalla sen Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä pitäisi keskustella?
No onhan tää mielenkiintoista, että yli puoli miljoonaa suomalaista muutti tuosta noin vain Ruotsiin ja suurin osa ei edes opiskellut ruotsin kieltä.
Toihan on ihan mieletön määrä.
Kyllä vaan, silloin Ruotsissa oli töitä tarjolla, Suomessa ei. Ruotsissa oli myös palkat hyvät ja sosiaaliturva parempi. Kielitaitoiset pääsivät parempiin töihin ja pomoiksi kielitaidottomille. Miettiä pitää, miksi Suomi ei ole onnistunut koskaan vastaavassa työllistämisessä Ruotsista.
Ruotsissa kylläkin oli monilla paikkakunnilla suomenkielisille esim. oma suomenkielinen päiväkoti!
Voip olla, että kohta tulee jotain mediassa, koska tämän vuoden alusta Ruotsi lopetti takuueläkkeen maksamisen rajojensa ulkopuolelle. Olisi kiinnostavaa tietää, montako Suomessa asuvaa suomalaista saa tällä hetkellä eläkettä Ruotsista (kaikkia toki takuueläke ei koske, jos palkka/työura on ollut riittävän pitkä).
Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää - jos asiaa pystyisi jonkun viranomaisrekisterin nojalla anonyymisti selvittämään - missä Suomen kunnissa tällä hetkellä saadaan eläkkeitä Ruotsista eniten. Veikkaan että Kainuu-Koillismaa -akselilla, kuten aiempi kommentoija puhui Pudasjärvestä - joskin ilmeisesti pudasjärveläisiä paitsi lähti myös sitten jäi sinne Ruotsiin. Toisin sanoen samalla selviäisi, mistä kunnista lähteineitä palasi eniten takaisin.
Muutama vuosi sitten oli Areenassa kokonainen 5- tai 6-osainen sarja Ruotsiin muuttaneista suomalaissiirtolaisista. Lisäksi koronan alkuvaiheessa uutisoitiin, että suurin osa Ruotsin kevään ja kesän 2020 koronakuolemista tapahtui vähemmistöjen keskuudessa, ml. suomalaisia kuoli huomattavan paljon suhteessa kantaväestöön. Syytä etsittiin mm. viestinnän epäonnistumisesta (ilmeisesti eläkeikäiset suomalaiset eivät edelleenkään osanneet ruotsia) ja siitä, että suomalaisten asuttamissa hoitokodeissa oli suurin työvoiman vaihtuvuus ja keikkatyöläisten (koronaa levittävien) osuus suurinta.
Ei siis ihan pidä paikkaansa, ettei enää puhuttaisi. Eri teemojen kannalta tämä aihe on kuitenkin tämän tästä pinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Koska historiasta voi oppia ja saada suhteellisuudentajua.
Esim. ne, jotka haikailevat 70-lukua, jolloin tavisduunari pystyi palkallaan hommaamaan asunnon ja syyttelevät milloin mitäkin tahoa siitä kun se ei enää onnistu (EU, hallitus,...), voisivat huomata, että 70-luvulla Suomi hoiti esim. työttömyysongelmansa ulkoistamalla sen Ruotsiin.
Eihän se ole mitään oppimista, jos haluaa menneistä asioista myös huonot puolet. Miksi hyvien asioiden tavoittelu tai ylläpitäminen pitää tehdä aina niin hankalaksi?
Suomalaisten Ruotsiin muutto on kyllä hyvin muistissa.
Siitä tietävät myös lapsemme.
Elintasopakolaisuus ei ole siis mikään uusi asia.
Moni jäi Ruotsiin ja on viihtynyt siellä hyvin, vaikka ajattelikin olevansa siellä vain muutamia vuosia.
Uuteen paikkaan kotiutuu ja jos ei itse kotiudu, niin ainakin lapset näin tekevät.
Turha oli enää väkisin Suomeen lapsiaan raahata, olihan monella ruotsi vahvempi kielikin.
Miksi tästä pitäisi puhua? Kulttuuri on sen verran samanlaista, että pelkästään kielen kanssa on ollut ongelmia. Ja senkin oppii nopeaan.
Mun vanhemmat muutti 50-luvulla ja tuli takas 60-luvun alkupuoliskolla.
Tänne me muutettiin köyhyyttä pakoon.
Suomalaiset eivät oppineet kieltä.VÄÄRIN
Meille ei annettu minkäänlaista kielenopetusta , niinkuin nykyään saa jokainen maksun eli 12000 kruunua kuussa. Arabit saivat 70 luvulla kielikurssit ja 7000 kuussa, mikä oli iso raha. Suomalaisilta evättiin.
Suomalaiset tekivät töitä tehtaissa eikä työnantajat suostuneet maksulliseen kielten opiskeluun työaikana.Eräskin mies sai 26 tuntia Asealla . Se oli ennenkuulumatonta, mutta hän sai sen takia että oli ammattiliiton edustaja.
Suomalsiet rakensivat Ruotsin taloudelle vakaan pohjan . Meitä huijattiin lupaamalla 15 parhaan työvuoden ansiot eläkkeen pohjaksi.Näin muutettiin laki 94 kun suomalsiet alkoivat mennä eläkkeelle isoina remmeinä. Meille annetaan luu kouraan .
Se mikä minua ärsyttää on että paljon rahaa on Ruotsin verotalolla, suomalaisille kuuluvaa rahaa.Mutta kun eivät enään laita listoja nimistä, keille palautukset kuuluu. Miksi ei Suomen lehdistö kirjoita tästä. Osalle isojakin summia, eräskin oli saamassa 10 000 euroa . Hallååå!
Vierailija kirjoitti:
Tänne me muutettiin köyhyyttä pakoon.
Suomalaiset eivät oppineet kieltä.VÄÄRIN
Meille ei annettu minkäänlaista kielenopetusta , niinkuin nykyään saa jokainen maksun eli 12000 kruunua kuussa. Arabit saivat 70 luvulla kielikurssit ja 7000 kuussa, mikä oli iso raha. Suomalaisilta evättiin.
Suomalaiset tekivät töitä tehtaissa eikä työnantajat suostuneet maksulliseen kielten opiskeluun työaikana.Eräskin mies sai 26 tuntia Asealla . Se oli ennenkuulumatonta, mutta hän sai sen takia että oli ammattiliiton edustaja.
Suomalsiet rakensivat Ruotsin taloudelle vakaan pohjan . Meitä huijattiin lupaamalla 15 parhaan työvuoden ansiot eläkkeen pohjaksi.Näin muutettiin laki 94 kun suomalsiet alkoivat mennä eläkkeelle isoina remmeinä. Meille annetaan luu kouraan .
Kieltä voi opiskella vaikka komvuxissa. Ei sitä mikään estä.
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.