Olen huomannut, että ateistisin ihmisryhmä on keskivertoälyllä varustetut
Niissä kaikkein heikkolahjaisimmissa on paljon uskovaisia, samoin, ehkä joidenkin yllätykseksi, myös niissä todella älykkäissä. Näitten kahden ryhmän välillä on tosin eroja siinä miltä se heidän uskonnollisuus näyttää.
Yleensä uskovaisia pidetään typerinä, mutta ainakin itse olen huomannut, että ne jotka näin ajattevat, ovat älyllisesti hyvin keskinkertaisia. Heillä on sen verran älyä että he ymmärtävät mistä darvinismissa on kyse, mutta heiltä puuttuu juuri sen verran älyä, mitä tarvitaan tieteen ja uskonnon yhteensovittamiseen. Puhumattakaan siitä, että ymmärtäisivät etteivät nämä ole välttämättä ristiriidassa keskenään.
Ei, enkä nyt väitä että jokainen huippuälykäs olisi uskonnollinen. On myös paljon kiinni siitä minkälaista älyä on siunaantunut, tai ihan vain minkälainen persoonallisuus sattuu olemaan.
Kommentit (62)
Uskoon ja tieteen yhteensovitamminen vaatii niin paljon älyllisiä kompromisseja, että se ei ole älyllisen ihmisen normaali toimintatapa. Kyse on muusta kuin älystä, enemmin alempien aivotoimintojen ja tunteiden aluetta kuin rationaalisen ajattelun.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Tässä oli aika paksuja väitteitä. Sinulla ei taida olla kovinkaan hyvää käsitystä mitä uskonto on. Ja uskonnollisuudelle on muitakin motiiveja kuin pelot. Tuntuu että sinulla on hieman lapsenomainen jumalkäsitys, kyse ei ole joulupukista.
Järjestäytynyt uskonto ja tiede ovat ristiriidassa, sen kiistäminen tarkoittaa että ei ymmärrä tai tunne jompaa kumpaa. Tiedettä tuntevalla voi olla uskonto, mutta se pohjautuu muuhun kuin kirkkojen, synagoogien tai moskeejoiden oppeihin, jotka ovat selvästi ihmisen luomia ja ajan kuluessa muokkaamia.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Kerrotko mitä ovat nämä uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Tässä oli aika paksuja väitteitä. Sinulla ei taida olla kovinkaan hyvää käsitystä mitä uskonto on. Ja uskonnollisuudelle on muitakin motiiveja kuin pelot. Tuntuu että sinulla on hieman lapsenomainen jumalkäsitys, kyse ei ole joulupukista.
Kerrotko miten jumalasi eroaa joulupukista? Ja mihin uskosi pohjautuu, jos ei pelkoon?
Ap on keskivertoa tyhmempi, kun luulee omaa mielipidettään faktaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Kerrotko mitä ovat nämä uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat?
Uskontojen historia kertoo miten ne ovat kehittyneet asteittain, miten niitä on muokattu sopimaan hallitsijoiden tarpeisiin ja miten uskontojen kertomukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä tiedämme maailmasta nykyisin. Kirjoitukset ovat keskenään ristiriitaisia, epärationaalisia ja toistavat selvästi kuulupuheita ja taruja. Kuten varmaan ymmärrät, aihe on niin pitkä että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Kuten myös siitä, miten sinä ja minä suljemme aivomme sellaista tiedosta joka sotii oman maailmankatsomuksemme kanssa. Siksi en voi sinua mitenkään käännyttää etkä sinä minua.
No, minusta tällaisessa asiassa jossa totuudesta ei ole minkäänlaista varmuutta, niin fiksuimmat eivät lukitse kantaansa suuntaan eikä toiseen, vaan tarkastelevat avoimesti kaikenlaisia vaihtoehtoja.
Uusi tutkimus esittää selityksen sille, miksi ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnollisuutensa avoimesti tunnustavat.
Ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnolliset ihmiset, ja syynä siihen on se, että ateistit pystyvät hallitsemaan paremmin vaistojaan ja toimimaan rationaalisesti.
Tällaiseen päätelmään tultiin alankomaalais-brittiläisen tutkijaryhmän tutkimuksessa.
Jumala tekee sinusta keskimääräistä tyhmemmän.
https://tieku.fi/kulttuuri/uskonto/tasta-syysta-ateistit-ovat-alykkaamp…
Miten sinun älynlahjoillasi pystyy päättelemään mitään muiden älykkyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Kerrotko mitä ovat nämä uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat?
Uskontojen historia kertoo miten ne ovat kehittyneet asteittain, miten niitä on muokattu sopimaan hallitsijoiden tarpeisiin ja miten uskontojen kertomukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä tiedämme maailmasta nykyisin. Kirjoitukset ovat keskenään ristiriitaisia, epärationaalisia ja toistavat selvästi kuulupuheita ja taruja. Kuten varmaan ymmärrät, aihe on niin pitkä että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Kuten myös siitä, miten sinä ja minä suljemme aivomme sellaista tiedosta joka sotii oman maailmankatsomuksemme kanssa. Siksi en voi sinua mitenkään käännyttää etkä sinä minua.
Sinä puhut nyt jostain tietystä uskonnosta ja esimerkiksi siitä mitä raamatussa sanotaan? Minä puhun uskosta sellaisenaan, siitä että olisi olemassa joku suurempi voima, en mistään ihmisen kirjoittamista tarinoista.
Mistä lähteestä olet löytänyt tuon väitteen että huippuälykkäissä olisi paljon uskovaisia? Oman tietoni mukaan tuo väite ei pidä mitenkään paikkaansa, joten olisi kiva tietää jos olen tietoni kanssa jotenkin väärässä. Epäilen suuresti tuon paikkaansa pitävyyttä.
-T. Mensan jäsen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Tässä oli aika paksuja väitteitä. Sinulla ei taida olla kovinkaan hyvää käsitystä mitä uskonto on. Ja uskonnollisuudelle on muitakin motiiveja kuin pelot. Tuntuu että sinulla on hieman lapsenomainen jumalkäsitys, kyse ei ole joulupukista.
Kerrotko miten jumalasi eroaa joulupukista? Ja mihin uskosi pohjautuu, jos ei pelkoon?
Yleensä ihminen kuulee joulupukista ja jumalasta samoihin aikoihin, eli pienenä lapsena. Meidän käsitys joulupukista kuitenkin muuttuu, kun ikää tulee lisää. Valitettavasti monien ateistien käsitys jumalasta ei kehity vastaavalla tavalla. Sitten uskovaiset saavat vastailla näihin kysymyksiin. Jälkimmäiseen kysymykseen en jaksa vastata, koska ensimmäinen kysymys sai minut epäilemään kykyäsi ymmärtää asioita.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Tässä oli aika paksuja väitteitä. Sinulla ei taida olla kovinkaan hyvää käsitystä mitä uskonto on. Ja uskonnollisuudelle on muitakin motiiveja kuin pelot. Tuntuu että sinulla on hieman lapsenomainen jumalkäsitys, kyse ei ole joulupukista.
Kerrotko miten jumalasi eroaa joulupukista? Ja mihin uskosi pohjautuu, jos ei pelkoon?
Yleensä ihminen kuulee joulupukista ja jumalasta samoihin aikoihin, eli pienenä lapsena. Meidän käsitys joulupukista kuitenkin muuttuu, kun ikää tulee lisää. Valitettavasti monien ateistien käsitys jumalasta ei kehity vastaavalla tavalla. Sitten uskovaiset saavat vastailla näihin kysymyksiin. Jälkimmäiseen kysymykseen en jaksa vastata, koska ensimmäinen kysymys sai minut epäilemään kykyäsi ymmärtää asioita.
ap
Jep, uskovaisten kyky perustella uskonasioita on entisellä tasollaan: Haukkua toisia tyhmiksi :D
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Kerrotko mitä ovat nämä uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat?
Uskontojen historia kertoo miten ne ovat kehittyneet asteittain, miten niitä on muokattu sopimaan hallitsijoiden tarpeisiin ja miten uskontojen kertomukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä tiedämme maailmasta nykyisin. Kirjoitukset ovat keskenään ristiriitaisia, epärationaalisia ja toistavat selvästi kuulupuheita ja taruja. Kuten varmaan ymmärrät, aihe on niin pitkä että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Kuten myös siitä, miten sinä ja minä suljemme aivomme sellaista tiedosta joka sotii oman maailmankatsomuksemme kanssa. Siksi en voi sinua mitenkään käännyttää etkä sinä minua.
Sinä puhut nyt jostain tietystä uskonnosta ja esimerkiksi siitä mitä raamatussa sanotaan? Minä puhun uskosta sellaisenaan, siitä että olisi olemassa joku suurempi voima, en mistään ihmisen kirjoittamista tarinoista.
Totta, puhun järjestäytyneestä uskonnosta. Siihen, että jos tunnet että jossain on joku suurempi voima, en ymmärrettävästi voi ottaa kantaa, koska siinä on kyse sinun tunteestasi, jota kukaan ei voi osoittaa oikeaksi tai vääräksi, eikä pidäkkään.
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäiseen kysymykseen en jaksa vastata, koska ensimmäinen kysymys sai minut epäilemään kykyäsi ymmärtää asioita.
ap
Sen jälkeen tulee varmaan ne uskovaisille tyypilliset uhkaukset?
Minusta on tosi kummallista että joku pystyy olemaan täysin vakuuttunut ettei universumissa ole mitään mistä ihminen ei tiedä tai mitä tiede ei voisi ymmärtää. Me olemme kuitenkin vain ihmisiä. Todennäköisempää on että on olemassa paljonkin mitä emme nää tai ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Kerrotko mitä ovat nämä uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat?
Uskomusjärjestelmä on uskomusjärjestelmä. Jotkut uskovat, että Maa on litteä, jotkut, että Kuussa ei ole käyty. Uskonnosta ei löydy mitään apua pelkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.
Tässä oli aika paksuja väitteitä. Sinulla ei taida olla kovinkaan hyvää käsitystä mitä uskonto on. Ja uskonnollisuudelle on muitakin motiiveja kuin pelot. Tuntuu että sinulla on hieman lapsenomainen jumalkäsitys, kyse ei ole joulupukista.
Kerrotko miten jumalasi eroaa joulupukista? Ja mihin uskosi pohjautuu, jos ei pelkoon?
Yleensä ihminen kuulee joulupukista ja jumalasta samoihin aikoihin, eli pienenä lapsena. Meidän käsitys joulupukista kuitenkin muuttuu, kun ikää tulee lisää. Valitettavasti monien ateistien käsitys jumalasta ei kehity vastaavalla tavalla. Sitten uskovaiset saavat vastailla näihin kysymyksiin. Jälkimmäiseen kysymykseen en jaksa vastata, koska ensimmäinen kysymys sai minut epäilemään kykyäsi ymmärtää asioita.
ap
Jep, uskovaisten kyky perustella uskonasioita on entisellä tasollaan: Haukkua toisia tyhmiksi :D
-eri
En ole huomannut että uskovaiset haukkuisivat muita tyhmiksi sen enempää kuin ateistitkaan. Ainoastaa minä harrastan tuota.
ap
Nyt olet laittanut oman mielipiteesi mukamas faktaksi. Älykkyys ja uskonnollisuus eivät ole kovinkaan paljoa tekemisissä toistensa kanssa, vaikka totta on että heikkolahjaisimmissa on ymmärrettevästi paljon uskovaisia. Uskonnollisuus riippuu kasvatuksesta, ympäristöstä, halusta ymmärtää asioita kokonaisuuteensa ja esimerkiksi historian tuntemuksesta. Mikäli tuntee uskontojen historian hyvin, on tuskin uskovainen. Mutta älykäskin ihminen voi löytää uskonnosta apua pelkoihinsa ja voi siten sulkea pois mielestään uskonnon perusteita vastaan väittävät faktat.