Miten yksinäiset kestävät yksinoloa ja yksin nukkumista?
kun ei ole ketään ketä halata tai pitää kädestä tiukan paikan tullen. Kauhea ajatus että joutuisi elämään yksin.
Kommentit (91)
Mulla on Sephiroth halityyny kaverina <3 paras nukkumakaveri ikinä, ei pyöri tai kuorsaa tai omi peittoa.
Yksinäisyys on asia mihin tottuu samalla tapaa kuin mihin tahansa asiaan... Jos olet tarpeeksi kauan yksin, alt hylkimään kaikkea mikä tulee lähellesi... Sehän se on justiinsa se ongelma.
Kaksin oleminen voi olla vielä paljon pahempaa.
Vaikeampaa on kestää toisen seuraa. Yksin olo on helpottava tunne.
Nyt tuntuisi kauhealta, jos joku nukkuisi vieressä tai ottaisi kädestä kiinni. Kaikkeen tottuu tietysti. Yksin oloonkin.
Siis mä en ole koskaan tajunnut miten toisen ihmisen vieressä pystyy nukkumaan? Mä en ole ikinä saanut nukutuksi silmällistäkään jos joku röhnää siinä vieressä. Tulee hikikin. Nukun yksin, aina, ja hyvin.
En osaa edes nukkua, jos joku koskee minuun. Sen lisäksi heräisin jokaiseen liikahdukseen, yskäisyyn, korahdukseen...
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuisi kauhealta, jos joku nukkuisi vieressä tai ottaisi kädestä kiinni. Kaikkeen tottuu tietysti. Yksin oloonkin.
Olet väärässä. En ole tottunut vieläkään, masennuin ja yksinäisyys tuntuu pahalta. :(
Nukun mieluiten yksin, koska olen herkkäuninen. Viihdyn muutenkin hyvin yksin, en kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa sinällään. Eri asia, jos tuon ihmisen kanssa olisi aito henkinen yhteys ja helppo ja turvallinen olla.
Olet läheisriippuvainen. Ihmisen pitää osata olla yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyys on asia mihin tottuu samalla tapaa kuin mihin tahansa asiaan... Jos olet tarpeeksi kauan yksin, alt hylkimään kaikkea mikä tulee lähellesi... Sehän se on justiinsa se ongelma.
Facts , tämä on juuri syy siihen miksi se kierre on niin vaikea katkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuisi kauhealta, jos joku nukkuisi vieressä tai ottaisi kädestä kiinni. Kaikkeen tottuu tietysti. Yksin oloonkin.
Olet väärässä. En ole tottunut vieläkään, masennuin ja yksinäisyys tuntuu pahalta. :(
No joo. Onhan se yksilöllistä. Itse pärjään paremmin kuin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeampaa on kestää toisen seuraa. Yksin olo on helpottava tunne.
Yksin olo ja yksinäisyys ovat eri asioita. Yksinäisellä ei ole ketään elämässään ja ainoa jonka kanssa puhuu saattaa olla kaupan kassa.
Muista kun tuli kerran kiusallinen olo, kun oli hammaslääkärissä puhe jostain suun kuivumisesta ja siitä, että kuorsaako yöllä jne. ja sitten sanoin, en minä tiedä, ja se lääkäri oli vaan, kai sen joku on kuullut, ja minä siinä kiusallisena, että aina olen yksin nukkunut....
Elän yksin ja siihen tottuu. Jokaisella on silti kosketuksen tarve. Itse siihen saan apua ihanalta varatulta mieheltä arkisin. Haave olisi terve kumppani elämän ehtoopuolelle. Tahtoo kaikki mun ikäluokan ihmiset olla jotain näistä:
Pettäjä
Henkisesti sairas
Jätetty jostain syystä joka vahingoittaa toista
Parempi olla siis sinkkuna ja pitää hauskaa varatun kanssa ilman tunnesidettä ja tunteita
Vierailija kirjoitti:
Kaksin oleminen voi olla vielä paljon pahempaa.
Varsinkin, jos on jotain kränää. Nuku siinä sitten rauhallisesti toisen vieressä.
Olen yksinäinen ja yksin asuva.
Näin se on aina ollut, joten normi tunne tämä yksin olo on. Haaveet lievittää tyhjyyden tunnetta.
Ei mulla ole edes lapsena ollut sellaista ihmistä joka kulkisi vierelläni, johon voisin tukeutua ja joka pitäisi puoliani. Ajatus esim. valokuvasta jonkun vieressä poseeraten on täysin utopistinen.
Mulla on pehmoeläin unikaverina.
t. yksinäinen