Ruotsinkieliset "laatuyliopistot". Hih.
Kauppatieteellisen yhteisvalinnan koepisteiden rajat
(3 vaikeinta/helpointa)
Aalto 28.47
Tampere 26.98
Turku 26.98
. . .
Hanken, Helsinki 16.37
Åbo Akademi 12.96
Hanken, Vaasa 11.45
https://mobile.twitter.com/InvestmentTraps/status/1545364628795965442
Kommentit (138)
M.O.T.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Tutkintonimikkeessä pitäisi kyllä näkyä tuo, esim. "Kauppatieteeen maisteri (ruotsinkielinen apukoulu)"
Mutta sosiaaliset verkostot onkin omaa luokkaansa.
Miksi näille "kivoille" aloille (kauppatieteet, lääketiede, laki yms.) on niin paljon paikkoja ruotsia puhuville? Muistaakseen ei riitä se, että pääset pääsykokeesta hyväksytysti (ruotsiksi) vaan sinun pitää myös läpäistä kielikoe (jos et puhu ruotsia äidinkielenä). Muistanko oikein?
Itse asiassa kansainvälisissä vertailuissa nuo ruotsinkieliset yliopistot sijoittuvat todella huonosti, sijoille tuhat ja yli, kun taas suomenkieliset sijoittuvat sijoille 100-500, eli kohtuullisen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näille "kivoille" aloille (kauppatieteet, lääketiede, laki yms.) on niin paljon paikkoja ruotsia puhuville? Muistaakseen ei riitä se, että pääset pääsykokeesta hyväksytysti (ruotsiksi) vaan sinun pitää myös läpäistä kielikoe (jos et puhu ruotsia äidinkielenä). Muistanko oikein?
Juuri näin.
Ruotsinkielisille on perinteisesti järjestetty ohituskaista näille kivoille ja rahakkaille aloille. Se on maan tapa. Helppoa järjestellä asiat näin, kun RKP on aina hallituksessa. Jossain sivistyneessä länsimaassa tämä olisi korruptiota.
Vierailija kirjoitti:
M.O.T.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Miten suomenruotsalainen joka on täysin kaksikielinen?
Ahvenanmaalle voisi perustaa oman yliopiston jonne kaikki svenska kieliset opiskelemaan.
Ps..ethän puhu saaressa suomea emme ole suomalaisia -olemme itsenäisiä mutta mielellään otamme suomenkielisten rahat.
Miksi Helsingissä pitää olla erikseen suomenkielinen ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu kaksinkertaisine byrokratioineen, vaikka molemmissa suuri osa opetuksesta on englanniksi? Miksi ei voisi olla yksi koulu, jossa on kursseja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?
No, vastaus tähän näkyy aloituksessa. Jos olisi yksi koulu, olisi samat pääsyrajat kaikille.
"Pissa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton."
Tuo taidettin sanoa kun suomi vielä oli pisan kärkimaa.
Eli täyttä valhetta tuo väite. Ei suomalaisten älykkyys varmaan ole parissa vuodessa romahtanut.
Yks Hankenin ekonomi jaksaa korostaa kuinka hän on ekonomi. Ihan pihalla kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Ahvenanmaalle voisi perustaa oman yliopiston jonne kaikki svenska kieliset opiskelemaan.
Ps..ethän puhu saaressa suomea emme ole suomalaisia -olemme itsenäisiä mutta mielellään otamme suomenkielisten rahat.
Eivät suomenruotsalaiset ole sinne tervetulleita kun olemme sitä väärän sorttista feikki ruotsalaista. He tietenkin itse ovat niitä aitoja ylempirotuisia ruotsalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Helsingissä pitää olla erikseen suomenkielinen ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu kaksinkertaisine byrokratioineen, vaikka molemmissa suuri osa opetuksesta on englanniksi? Miksi ei voisi olla yksi koulu, jossa on kursseja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?
No, vastaus tähän näkyy aloituksessa. Jos olisi yksi koulu, olisi samat pääsyrajat kaikille.
Eikö linjaus ole ollut kaiken turhan byrokratia vähentäminen? Missä viipyy ehdotus Hankenin yhdistämisestä Aaltoon? Olisi ihan riittävä, että siellä on sitten yksi ruosinkielinen kandiohjelma. Maisteriohjelmat on kuitenkin englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun sisäänpääsymääriä katselin, niin ruotsinkielisille oli silloin suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille, kun suhteutetaan väestöosuuteen.
Kysymys kuuluu, että miksi näin? Eikö ruotsinkielisiä tarvittaisi nimenomaan lähihoitajiksi yms. eikä kauppatieteilijöiksi?
Alunperin sitä taidettiin perustella Ruotsin kauppasuhteilla. Tosin Ruotsi nyt ei mikään erityisen tärkeä kauppakumppani ole, ja kun Ruotsin kanssa kauppaa käydään, on kieli kuitenkin käytännössä aina englanti. Herraskansa on ajanut itselleen ja jälkipolvilleen helpon polun hyvään ansiotasoon poliitikkojen siunauksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun sisäänpääsymääriä katselin, niin ruotsinkielisille oli silloin suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille, kun suhteutetaan väestöosuuteen.
Kysymys kuuluu, että miksi näin? Eikö ruotsinkielisiä tarvittaisi nimenomaan lähihoitajiksi yms. eikä kauppatieteilijöiksi?
Alunperin sitä taidettiin perustella Ruotsin kauppasuhteilla. Tosin Ruotsi nyt ei mikään erityisen tärkeä kauppakumppani ole, ja kun Ruotsin kanssa kauppaa käydään, on kieli kuitenkin käytännössä aina englanti. Herraskansa on ajanut itselleen ja jälkipolvilleen helpon polun hyvään ansiotasoon poliitikkojen siunauksella.
MIelenkiintoinen perustelu, kun samaan aikaan myös kaikki suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia jokaisella opintojen tasolla, koska "pohjoismainen yhteistyö".
Ruotsinkieliset voisivat aivan hyvin käydä opiskelemassa Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Helsingissä pitää olla erikseen suomenkielinen ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu kaksinkertaisine byrokratioineen, vaikka molemmissa suuri osa opetuksesta on englanniksi? Miksi ei voisi olla yksi koulu, jossa on kursseja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?
No, vastaus tähän näkyy aloituksessa. Jos olisi yksi koulu, olisi samat pääsyrajat kaikille.
Eikö linjaus ole ollut kaiken turhan byrokratia vähentäminen? Missä viipyy ehdotus Hankenin yhdistämisestä Aaltoon? Olisi ihan riittävä, että siellä on sitten yksi ruosinkielinen kandiohjelma. Maisteriohjelmat on kuitenkin englanniksi.
Mutta sitten ruotsinkielisille jäisi vähemmän aikaa olla segelbåtilla, kun pitäisi ottaa lukio ja pääsykokeet tosissaan, kun ei enää pääsisi omissa alempien pisterajojen kiintiössä opiskelemaan...
Vierailija kirjoitti:
"Pissa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton."
Tuo taidettin sanoa kun suomi vielä oli pisan kärkimaa.
Eli täyttä valhetta tuo väite. Ei suomalaisten älykkyys varmaan ole parissa vuodessa romahtanut.
Eivät pisatuloksetkaan ole romahtaneet. Suomi on edelleen kymmenen kärjessä kaikissa aineissa.
Käytännössähän tämä on perustuslain vastaista suomenkielisten syrjintää kielen perusteella.
Mutta kun lakia tulkitsevat suomenruotsalaiset, niin eipä asialle mitään voi.
Joskus kun sisäänpääsymääriä katselin, niin ruotsinkielisille oli silloin suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille, kun suhteutetaan väestöosuuteen.
Kysymys kuuluu, että miksi näin? Eikö ruotsinkielisiä tarvittaisi nimenomaan lähihoitajiksi yms. eikä kauppatieteilijöiksi?