Ruotsinkieliset "laatuyliopistot". Hih.
Kauppatieteellisen yhteisvalinnan koepisteiden rajat
(3 vaikeinta/helpointa)
Aalto 28.47
Tampere 26.98
Turku 26.98
. . .
Hanken, Helsinki 16.37
Åbo Akademi 12.96
Hanken, Vaasa 11.45
https://mobile.twitter.com/InvestmentTraps/status/1545364628795965442
Kommentit (138)
Tuolta linkatun twitter-sivun kommenteista:
"Kauppakorkean aloituspaikoista noin 20% on ruotsinkielisiä, väestöstä 5,2%."
Vierailija kirjoitti:
No Ruotsin yliopistot pärjäävät paljon paremmin yliopistorankingeissa kuin suomalaiset, Karolinska Institutet sun muut.
Tässä käsiteltiinkin suomenruotsalaisten vähälahjaisten kiintiöyliopistoja.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset voisivat aivan hyvin käydä opiskelemassa Ruotsissa.
Det gjorde jag, 5,5 år studerade, 25 år jobbade. GIS, CISCO, SQL. Tyvärr här nu.
Vierailija kirjoitti:
Olikohan se Vanhanen, joka aikoinaan sanoi, että tämä ruotsinkielisten suosiminen yliopistovalinnoissa on väärin. Sitten hän sai suomenruotsalaisilta "vaikuttajilta" kurinpalautusta ja seuraavana päivän pyyteli jo anteeksi sanomisiaan.
Että sellaista meidän korruptoitumattomassa Suomessa.
Korjataan, se oli silloinen opetusministeri Gustafsson (nimestään huolimatta suomenkielinen).
Muuten asia meni juuri noin.
Aika hapokkaita nuo Twitterin kommentit tähän asiaan...
Isommassa kuvassa voisi miettiä, että kuinka moni lahjakkaampi jää päätymättä vaikutusvaltaisiin tehtäviin sen takia, että tyhmemmät ruotsinkieliset pääsevät kiintiöpaikoille opiskelemaan?
Kuinka moni yrityssotku olisi jäänyt väliin, kun johtopaikoilla ei olisi kiintiöruotsinkieliset, vaan pätevämmät suomenkieliset?
Jännä, että tästä aiheesta ei pystytä koskaan käymään poliitista keskustelua.
Ai niin, suomenruotsalaiset säätiöt ovat yksi suurimpia vaalirahoittajia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensäkin Suomessa on vieläkin jotain ruotsalaisten juttuja ja kouluja? Tässä nykyisessä maailmassa jossa ulistaan kolonisaatiosta niin maan helkkaristi ja patsaita kaadellaan on todella outoa että Suomessa voi suomalaista väkeä vieläkin körmyyttää ruotsin mahdilla. He VIELÄKIN näyttävät kuka täällä muka määrää(ja on parempi). Milloin olemme vapaita?
Yhtälailla se ruotsi on äidinkieli suomenruotsalaisille kaksikielisessä maassa. Suku ollut täällä varmasti kauemmin kuin monen suomenkielisen ja ruotsia on puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alexac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alexac kirjoitti:
Ja nämä vinkumaan on niitä jotka ei osaa ruotsia ja ihmettelee miksi ruotsi on Suomessakin joissakin perheissä kotikieli ja blaa blaa blaa.
Olisiko sinusta ok, jos suomenkielisten olisi kolme kertaa helpompi päästä opiskelemaan kuin ruotsinkielisten. Sanoisit, ettei se ole tasa-arvoista, ja vastaus olisi, että blaa blaa blaa?
Jos nyt oikeasti ajatellaan, niin tuo eriarvoisuus on törkeää, ja sen pitää loppua.
Kuka tahansa voi hakea opiskelemaan ruotsiksi. Jos kielitaito ei riitä on se omien valintojen seurausta.
Mieheni on ruotsinkielinen ja kärsii siitä että ei saa kaksikielisessä maassa palvelua äidinkielellään vaikka sen pitäisi olla yhtä automaattista kuin suomenkielellä saaminen.Ihmettelen, miksi kielet täytyy pitää erillään heti varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta asti. Käytännössä pitää valita, oletko ruotsin-vai suomenkielinen. Vaikka olisi kaksikielinen! Nämä jyrkät rajat huonontavat myös palveluiden saatavuutta miehesi äidinkielellä. Ei kukaan opi ruotsia pelkästään pölyisistä kirjoista. Syytä RKP:tä.
Koomista tässäkin on se, että kaksikielisen koulun voi Suomessa perustaa millä tahansa muulla kieliyhdistelmällä, mutta RKP:n vaatimuksesta suomi-ruotsi-koulut on lailla kielletty!
Se olisi sitä luontevaa kaksikielisyyttä, mikä ei Suomessa toteudu. Omassa kaksikielisessä kodissani voi puhua suomea ja ruotsia ja mutta muualla yhteiskunnassa se on kielletty. Hullua.
Sukuni ja mieheni ovat ruotsinkielisiä ja yhtään ei kärsitä suomenkielellä asioinnista. Lapset ruotsinkielisessä peruskoulussa mutta voivat halutessaan mennä suomenkieliseen jatko-opiskelupaikkaan. Näin on toimittu myös minun ikäluokassani. Vanhemmassa polvessa löytyi sitten niitä, jotka eivät halunneet tai edes osannee965t käyttää suomen kieltä
[/quote]
Kuka tahansa voi hakea opiskelemaan ruotsiksi. Jos kielitaito ei riitä on se omien valintojen seurausta.
Mieheni on ruotsinkielinen ja kärsii siitä että ei saa kaksikielisessä maassa palvelua äidinkielellään vaikka sen pitäisi olla yhtä automaattista kuin suomenkielellä saaminen.[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Miksi näille "kivoille" aloille (kauppatieteet, lääketiede, laki yms.) on niin paljon paikkoja ruotsia puhuville? Muistaakseen ei riitä se, että pääset pääsykokeesta hyväksytysti (ruotsiksi) vaan sinun pitää myös läpäistä kielikoe (jos et puhu ruotsia äidinkielenä). Muistanko oikein?
Suurin osa suomenruotsalaisista puhuu vähintään tyydyttävää suomea. Jos elät kaksikielisessä maassa, jossa pitäisi hoitaa työt molemmilla kielillä niin tietenkin kannattaa kouluttaa niitä, jotka osaavat jo valmiiksi enemmän molempia kieliä.
Minä en muista mitään kielikoetta tehneeni aikoinani. Siihen aikaan ruotsi kuului joka tapauksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin.
Monessa työpaikassa pitää olla sosiaalista älyä, kuten esimerkiksi vaikkapa myyntityössä. Ei se auta, että toisella on vajaa neljä pistettä korkeampi älykkyysosamäärä jos ei ole sosiaalistunut pienestä pitäen kanssakäymään muiden ihmisten kanssa.
Huomautan vielä, että älkää nyt erehtykö luulemaan ekstroversiota sosiaaliseksi taidoksi. Sosiaaliset taidot ovat toisen huomioonottamista, kuuntelemista, ratkaisun etsimistä yhdessä jne. Introvertilla voivat olla loistavat sosiaaliset taidot. Ikävä kyllä työelämällä on harhaluulo, että pitää olla jonkinlainen Duracell-ekstrovertti ollakseen sosiaalistunut ja sosiaalisesti kyvykäs ihminen.
On tuo tiedetty. Alex Stubb oli yksi mainio esimerkki suomenruotsalaisesta älystä - sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensäkin Suomessa on vieläkin jotain ruotsalaisten juttuja ja kouluja?
Miksi ei saisi olla? Me ruotsinkieliset olemme olleet mukana rakentamassa tätä maata siinä missä ns. valtaväestö. Ja maksamme verojakin.
Miksi Suomessa on vielä yksikieli-tylsämieli-tyyppejä? Mistä niitä sikiää?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nykyisessä maailmassa jossa ulistaan kolonisaatiosta niin maan helkkaristi ja patsaita kaadellaan on todella outoa että Suomessa voi suomalaista väkeä vieläkin körmyyttää ruotsin mahdilla.
Outoja asioita on Suomessa paljonkin, ja suomalaiset körmyyttävät itsensä kaikkein parhaiten. Kukaan ei estä fennoa ulisemasta kolonisaatiosta, mutta sellainen ulina herättäisi lähinnä sääliä.
Vierailija kirjoitti:
He VIELÄKIN näyttävät kuka täällä muka määrää(ja on parempi).
Höpö höpö.
Milloin olemme vapaita?
Vapaita? Mistä? Terveestä järjestä? Yleissivistyksestä? Hyvästä itsetunnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensäkin Suomessa on vieläkin jotain ruotsalaisten juttuja ja kouluja? Tässä nykyisessä maailmassa jossa ulistaan kolonisaatiosta niin maan helkkaristi ja patsaita kaadellaan on todella outoa että Suomessa voi suomalaista väkeä vieläkin körmyyttää ruotsin mahdilla. He VIELÄKIN näyttävät kuka täällä muka määrää(ja on parempi). Milloin olemme vapaita?
Yhtälailla se ruotsi on äidinkieli suomenruotsalaisille kaksikielisessä maassa. Suku ollut täällä varmasti kauemmin kuin monen suomenkielisen ja ruotsia on puhuttu.
Mistä noin päättelet? Suomenkieliset suvut ovat täällä kyllä olleet kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näille "kivoille" aloille (kauppatieteet, lääketiede, laki yms.) on niin paljon paikkoja ruotsia puhuville? Muistaakseen ei riitä se, että pääset pääsykokeesta hyväksytysti (ruotsiksi) vaan sinun pitää myös läpäistä kielikoe (jos et puhu ruotsia äidinkielenä). Muistanko oikein?
Juuri näin.
Ruotsinkielisille on perinteisesti järjestetty ohituskaista näille kivoille ja rahakkaille aloille. Se on maan tapa. Helppoa järjestellä asiat näin, kun RKP on aina hallituksessa. Jossain sivistyneessä länsimaassa tämä olisi korruptiota.
Minä sain hakea ruotsinkieliselle linjalle yliopistossa, vaikka olin valmistunut suomenkielisestä lukiosta. Se hakevan opiskelijan äidinkieli ei ole merkittävin seikka, minkä perusteella ihmiset pääsivät opiskelemaan. Nykyajan hakumenettelystä en tiedä juuri mitään.
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensäkin Suomessa on vieläkin jotain ruotsalaisten juttuja ja kouluja?
Miksi ei saisi olla? Me ruotsinkieliset olemme olleet mukana rakentamassa tätä maata siinä missä ns. valtaväestö. Ja maksamme verojakin.
Miksi Suomessa on vielä yksikieli-tylsämieli-tyyppejä? Mistä niitä sikiää?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nykyisessä maailmassa jossa ulistaan kolonisaatiosta niin maan helkkaristi ja patsaita kaadellaan on todella outoa että Suomessa voi suomalaista väkeä vieläkin körmyyttää ruotsin mahdilla.
Outoja asioita on Suomessa paljonkin, ja suomalaiset körmyyttävät itsensä kaikkein parhaiten. Kukaan ei estä fennoa ulisemasta kolonisaatiosta, mutta sellainen ulina herättäisi lähinnä sääliä.
Vierailija kirjoitti:
He VIELÄKIN näyttävät kuka täällä muka määrää(ja on parempi).
Höpö höpö.
Milloin olemme vapaita?
Vapaita? Mistä? Terveestä järjestä? Yleissivistyksestä? Hyvästä itsetunnosta?
Ruotsinkielisten alistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näille "kivoille" aloille (kauppatieteet, lääketiede, laki yms.) on niin paljon paikkoja ruotsia puhuville? Muistaakseen ei riitä se, että pääset pääsykokeesta hyväksytysti (ruotsiksi) vaan sinun pitää myös läpäistä kielikoe (jos et puhu ruotsia äidinkielenä). Muistanko oikein?
Suurin osa suomenruotsalaisista puhuu vähintään tyydyttävää suomea. Jos elät kaksikielisessä maassa, jossa pitäisi hoitaa työt molemmilla kielillä niin tietenkin kannattaa kouluttaa niitä, jotka osaavat jo valmiiksi enemmän molempia kieliä.
Minä en muista mitään kielikoetta tehneeni aikoinani. Siihen aikaan ruotsi kuului joka tapauksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin.
Monessa työpaikassa pitää olla sosiaalista älyä, kuten esimerkiksi vaikkapa myyntityössä. Ei se auta, että toisella on vajaa neljä pistettä korkeampi älykkyysosamäärä jos ei ole sosiaalistunut pienestä pitäen kanssakäymään muiden ihmisten kanssa.
Huomautan vielä, että älkää nyt erehtykö luulemaan ekstroversiota sosiaaliseksi taidoksi. Sosiaaliset taidot ovat toisen huomioonottamista, kuuntelemista, ratkaisun etsimistä yhdessä jne. Introvertilla voivat olla loistavat sosiaaliset taidot. Ikävä kyllä työelämällä on harhaluulo, että pitää olla jonkinlainen Duracell-ekstrovertti ollakseen sosiaalistunut ja sosiaalisesti kyvykäs ihminen.
Mitä ihmettä oikein yrität sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Isommassa kuvassa voisi miettiä, että kuinka moni lahjakkaampi jää päätymättä vaikutusvaltaisiin tehtäviin sen takia, että tyhmemmät ruotsinkieliset pääsevät kiintiöpaikoille opiskelemaan?
Kuinka moni yrityssotku olisi jäänyt väliin, kun johtopaikoilla ei olisi kiintiöruotsinkieliset, vaan pätevämmät suomenkieliset?
Epäpätevän Carl Haglundin nimittäminen Veritas Eläkevakuutuksen toimitusjohtajaksi on varmaan räikeimpiä esimerkkejä tällaisesta suosimisesta viime vuosilta.
No Ruotsin yliopistot pärjäävät paljon paremmin yliopistorankingeissa kuin suomalaiset, Karolinska Institutet sun muut.