Onko vaikeaa pitää vaitiolovelvollisuutta?

Ei ainakaan mun mielestä ole. Tosin en muutenkaan juoruile toisten asioita eteenpäin. En edes ymmärrä miksi ketään kiinnostaisi jobkun tuntemattoman ihmisen terveysasiat. Tuttuja en hoida, jos tulee lähete käännän sen jollekin toiselle.

En kerro.

Ei ole ollut vaikeaa.

Ei. Ei kiinnosta muiden juttuja jakaa ja kaikilla on elämässään ihan kaikkea. Kukaan ei ole mitenkään erityinen. 

Eipä ole ollut. 30 vuotta hoitajana.

Aloittajalle sanon että jos ei opi vaitiolovelvollisuutta pitämään, ei se ura kovinkaan pitkäksi jää hoitoalalla. Ainakin silloin kun itse opiskelin velvollisuuden rikkominen johti potkuihin koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole ollut. 30 vuotta hoitajana.

Aloittajalle sanon että jos ei opi vaitiolovelvollisuutta pitämään, ei se ura kovinkaan pitkäksi jää hoitoalalla. Ainakin silloin kun itse opiskelin velvollisuuden rikkominen johti potkuihin koulusta.

Työpaikalla ollaan lepsuja. Ei haittaa vaikka juoruaa, kunhan ei väärien ihmisten kuullen. Voi olla pomo mukana juorukerhossa, mutta läheinen työkaveri ei. Osa vasikoi sen verran, että alkaa viileähkö kohtelu juoruilijaa kohtaan.

Ei muuten , mutta itselleni vaikeita tilanteita olivat ne , kun joku asiakasperhe tuli vastaan ollessani oman perheen tai lasten kanssa esim. kaupassa. 

He tervehtivät, ehkä juttelivatkin ja sitten vaikka lapseni kysyy " Kuka se oli" 

Ei saa kertoa , että oli asiakas.  " Yksi tuttavaperhe vain "  

Kysymys perheeltä " Mistä tunnet "   

Oikeastaan mitä vain vastasin , oli heidän seuraava kommentti " okei, vaitiolovelvollisuus"

Eipä ole ollut ongelmia. Työ työnä.

Ja pienllä paikkakunnalla kannattaa olla tosi varovainen mitä sanoo. Itse erehdyin kerran kertomaan että minulla on monikkoperheen lapset ryhmässäni. 

Ystäväni tiesi heti keistä puhun, koska monikkokoko oli iso. 

Onneksi en sanonut muuta ja kerroin tämän mokani myös vanhemmille, jotka sanoivat, ettei heitä haittaa, että kerron jollenkin minulla olevan tuon kokoinen monikkokatras hoidossa. 

Minulle on tulossa asiakasperhe ensi viikolla ja aloin juuri miettiä tätä vaitiolovelvollisuutta, nimittäin olen käynyt miehen, joka on lääkäri, vastaanotolla 5 vuotta sitten, yhden kerran ja hän referoi minut toisaalle, emme sen jälkeen asioineet, tosin kävin samalla vastaanotolla muutaman pienen toimenpiteen verran 3 vuotta sitten, mutten tavannut tätä po. lääkäriä.

Nyt tämä lääkäri on vaimonsa kanssa varannut ajan minun vastaanotolleni, ja olen hiukan ymmälläni miten toimia. Alun perin ajattelin etten ota asiaa esille, sillä lääkäri ei välttämättä muista minua! Hänellä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus minua kerran tavanneena lääkärinä.

Mutta jos hän muistaa, niin jos asiaa ei oteta puheeksi, vaimo todennäköisesti huomaa tai vaistoaa ja se ei tietenkään edesauta heidän parisuhdeasiaansa jonka takia he tulevat. 

Anteeksi että hyppään asiani kanssa tähän, mutta tämä on elävä esimerkki vaitiolovelvollisuudesta ja sen käytännön toteuttamisesta. 

Suuni olen kyllä pitänyt kiinni, vaikka muutama mehevä keissi pankkiuralla on vastaan tullut. Esim. Siskoni entinen kuspiää pomo tuli asiakkaakseni, oli saanut raha-asiansa melkoiselle mutkalle ja minä jouduin hänelle kertomaan, ettei muuta pelastusta ole, kuin kodin myyminen ja rilluttelulainojen poismaksu. Päätökseen ei vaikuttanut ennakkokäsitykset, mutta kieltämättä tuli mieleen, että sitä saa mitä tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tulossa asiakasperhe ensi viikolla ja aloin juuri miettiä tätä vaitiolovelvollisuutta, nimittäin olen käynyt miehen, joka on lääkäri, vastaanotolla 5 vuotta sitten, yhden kerran ja hän referoi minut toisaalle, emme sen jälkeen asioineet, tosin kävin samalla vastaanotolla muutaman pienen toimenpiteen verran 3 vuotta sitten, mutten tavannut tätä po. lääkäriä.

Nyt tämä lääkäri on vaimonsa kanssa varannut ajan minun vastaanotolleni, ja olen hiukan ymmälläni miten toimia. Alun perin ajattelin etten ota asiaa esille, sillä lääkäri ei välttämättä muista minua! Hänellä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus minua kerran tavanneena lääkärinä.

Mutta jos hän muistaa, niin jos asiaa ei oteta puheeksi, vaimo todennäköisesti huomaa tai vaistoaa ja se ei tietenkään edesauta heidän parisuhdeasiaansa jonka takia he tulevat. 

Anteeksi että hyppään asiani kanssa tähän, mutta tämä on elävä esimerkki vaitiolovelvollisuudesta ja sen käytännön toteuttamisesta. 

Ehkäpä olet vaan kuin ette tuntisi, koska tällä lääkäriasiakkaallasi on vaitiolovelvollisuus, niin eipä hän voisi ottaa asiaan kantaa. Mutta on totta, että vaimo saattaa vaistota että olette tavanneet.

Voisiko sanoa silloin että "olemme tavanneet työn merkeissä"? 

Kysyykö potilaat/asiakkaat teiltä usein onko teillä vaitiolovelvollisuus tai hyvin huolehditaan siitä tai omista henkilötiedoista, papereista yms?

On se oikeasti vaikeaa, todella vaikeaa, kaikki kohtaamani ammatin puolesta vaitiolovelvolliset ovat vuotaneet jotain. 

Ei ole vaikeaa pitää vaitiolo velvollisuutta.

Olen allekirjoittanut tuon sopimuksen.  Ja se sopimus sitoo minua.

Voi olla että joillekin tuo on vain kuin mikä tahansa allekirjoitus, mikä on tosi ikävää.

Minulle vaitiolovelvollisuus ja se sopimus jonka allekirjoitan on täyttä totta ja tulen aina toimimaan sen mukaisesti elämäni loppuun saakka.   Huolimatta siitä että joskus saatan vaihtaa työpaikkaa.

Riippumatta siitä viihdynkö työpaikassa, jossa olen vaitiolovelvollisuuden sopimuksen kirjoittanut, noudatan sopimusta. Tietenkin myös sen jälkeen kun ja jos lähden ko. työpaikasta.

Kyseessä on aina ihmiset ja yritykset joihin vaitiolovelvollisuuteni perustuu.

Vaitiolovelvollisuuden rikkominen voi aiheuttaa suuria kärsimyksiä ja vahinkoja suurelle määrälle ihmisiä, jos esimerkiksi vien yrityssalaisuuksia jostain firmasta toiseen firmaan. 

Tai paljastan jonkin vasta kehitteillä olevan laitteen tai lääketieteellisen asian kilpailijoille.

Tai jos lääkärinä tai hoitajana levitän tietoja jostakin hoidettavasta potilaasta ulkopuolisille ihmiselle,

Näitä sattuu aina joskus, ja jokainen tuollainen sattuma on liikaa.  Jokainen tietoja vuotava työntekijä tulisi erottaa välittömästi, ja onneksi näin usein onkin.

Vähällä älyllä ja moraalilla varustettuja ihmisiä ei kukaan työnantaj halua palveluksessaan pitää.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ollut vaikeaa.

Hyvä.  Olet ammattilainen.

Mä ainakin kerron kaikki kiinnostavat tilanteet puolisolle. En tosin muista keitä ne olivat.

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö potilaat/asiakkaat teiltä usein onko teillä vaitiolovelvollisuus tai hyvin huolehditaan siitä tai omista henkilötiedoista, papereista yms?

Eivät todellakaan. Suuttuvat, jos heille ei anneta tietoja noin vain. Luulevat että heillä on hetu otsassa ja sen on siihen tatuioinut Isoveli. Sorry, olet nobody kunnes toisin TODISTAT.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole ollut. 30 vuotta hoitajana.

Aloittajalle sanon että jos ei opi vaitiolovelvollisuutta pitämään, ei se ura kovinkaan pitkäksi jää hoitoalalla. Ainakin silloin kun itse opiskelin velvollisuuden rikkominen johti potkuihin koulusta.

Totta, ennen nämä asiat olivat tosi tarkkoja, ja hyvin hoidossa.

Edelleen jokainen ihminen joka vuotaa tietoja esim. terveydenhuollossa saamiaan tietoja muille tulisi erottaa työstään ja estää jatkossa saamasta alan töitä.

Ja näin toki käy vielä nykyisinkin, mutta ei enää niin usein kuin ennen.

Tämä nykyelämän rappeutuneisuus,  valhe ja välinpitämättömyys tekee maailmasta tosi surkan ja epäluotettavan paikan.

Joten siltä pohjalta voi joskus ymmärtää, miksi niin paljon sattuu väkivalta ym. rikoksia niin perhepiirissä kuin muidenkin kesken.

Nykyisinkin kun ei kukaan enää voi luottaa kehenkään.

Ei ole vaikeaa normaalille. Mutta valitettavasti on sekundoja ihmisinä, joilla ei ole kykyä kunnioittaa muita ihmisiä. Narsisteista sanotaan että elävät muiden kautta ja näitä uteliaita on ikävä kyllä olemassa.