Muuttaisitko miehesi omakotitaloon jos naapureina olisi appivanhemmat?
Tällaista olisi minulle nimittäin tarjolla. Ollaan oltu yhdessä 3 vuotta ja edelleenkään en oikein osaa sisäistää ajatusta että muuttaisin taloon minkä olohuoneesta on näköyhteys appivanhempien keittiöön vaikka "hajurakoa" onkin. Näköyhteys talvisin kun lehdet tippuu. Ei heissä ole mitään valitettavaa mutta kyllä tuossa jonkinlaista yksityisyyden puutetta tulee.
Onko muilla kokemuksia? Viihdyn kyllä yksinkin ja varaa asua näinkin, mutta yhteenkin olisi kiva muuttaa. Ja ei ole mikään anoppivihaprovo, kukaan ei vihaa tässä ketään.
Kommentit (153)
En olisi muuttanut. Usein noin lähellä asumiseen liittyy muutakin rajattomuutta kuin näköyhteys eli appivanhemmat mahdollisesti pitävät itsestäänselvyytenä tulla käymään hetkellä millä hyvänsä jne.
Vierailija kirjoitti:
En olisi muuttanut. Usein noin lähellä asumiseen liittyy muutakin rajattomuutta kuin näköyhteys eli appivanhemmat mahdollisesti pitävät itsestäänselvyytenä tulla käymään hetkellä millä hyvänsä jne.
Pyörivät kyllä toistensa pihoilla paljon, sisälle eivät ole koskaan ilmoittamatta pelmahtaneet taloon kuitenkaan. Onko tämä ihan normaalia toimintaa maalla vai olenko ihan liian tiukkapipo sitten kun ajatuskin ahdistaa? En haluaisi omia vanhempianikaan pihalleni ilman erillistä ilmoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Janniko se siellä kyselee?
Hussiko? Ei sentään :D
Ei tulisi ikinä tapahtumaan. Rakastan appivanhempiani mutta samaan pihapiiriiin? ei kiitos
En ikinä! Oman tilan antamisessa on heillä suuria haasteita jo nyt, vaikka asumme eri kaupungeissa. Naapureina homma lähtisi varmasti täysin lapasesta. Miehen vanhemmat kokevat olevansa 100% samaa perhettä lastensa perheiden kanssa ja heidän on vaikea hyväksyä sitä, että lasten perheet eivät näin koe.
Melkein sama tilanne täällä, eikä ole edes mitään piha-aitaa välissä. Mukava elää kusipäisen miniän maineessa kun en ole tähän järjestelyyn suostunut. Yhdessä jo 8 vuotta ja muuten menee hyvin. Pidä pääsi.
En muuttaisi jos voisin nyt valita. Ilman anoppia naapurissa saattaisin olla vielä naimisissa.
Tulimme anopin kanssa loistavasti toimeen ennen muuttoa. Sitten alkoi tulla juuri tätä rajoen venytystä pikkuhiljaa ja viimeinen kohtaamisemme olisikin se, kun heitin anopin ulos kodistani. Ja lisäksi lähellä asuessaan sekosi jokaiseen konfliktiin kotona mikä yleensä eskaloi tilanteen todella pahasti.
Mies oli täysi vässykkä eikä pystynyt pistämään äitiään kuriin. Anoppi taas ei halunnut luopua ykköspaikastaan miehen elämästä vaikka näin usein todisteli tahtovansa.
Älä tee sitä. Meillä on sentään "vain" anopin kesämökki naapurissa. Ja mun kesät on pilalla. Tokihan anoppi saa mökilleen tulla mitään ilmoittamatta, tulee siinä samalla vähän meidän pihaan :( en tiedä miten pääsisin tästä pinteestä, toivon että mökki tuhoutuisi tai jotain vastaavaa.
En muuttaisi miehen omakotitaloon muutenkaan, mutta en etenkään miehen sukulaisten naapuriin.
Nykyisten appivanhempien naapuriin en todellakaan muuttaisi. He ovat nykyään ihan ok, noin kerran kuussa tavattuna, mutta en kyllä jaksaisi sitä uteluiden määrää, jos pääsisivät seuraamaan elämäämme näköetäisyydeltä. "Missä kävitte tänään, kun toinen auto ei ollut pihassa 13:12-16:37?" "Miniä lähti töihin puolituntia normaalia myöhemmin, onko kaikki kunnossa?" "Ulkona sataa vettä, ettehän vain aja tänään autoa." Jne. Valitettavasti en edes liioittele. Emme kerro heille menoistamme, muuta kuin jälkikäteen, muuten esim. viikonloppureissulla ei saa hetken rauhaa, kun yhtenään ovat vailla raporttia mitä touhuillaan. Häämatkalla soittivat miehelleni joka päivä, j o k a p ä i v ä.
Edes eri kaupunki ei ole liioittelua. Älä ihmeessä viereen muuta. Ei tule päättymään hyvin.
Älä muuta! Liian lähellä sukulaiset. Ja vielä lisäksi miehen talo. Siitäkin voi tulla hankaluuksia jossain vaiheessa. Oma, yhteinen talo jostain muualta.
Miten ihmeessä miehesi on jäänyt vanhempiesi helmoihin asumaan? Ei tuo kovin kauas peräkammarinpojasta heitä.
Helpottaa lukea näitä vastauksia, kiitos. Olen tuntenut itseni aidosti itsekkääksi kun en ole suostunut näihin järjestelyihin. Helpottaisihan tämä heti taloudellisesti molempia vaan kannattaako sitä oman mielenterveyden kustannuksella tehdä..
Et voi enää koskaan könytä kännissä kotiisi ilman, että saisit kuulla siitä jokaisissa sukujuhlissa. Tai ottaa pihalla bikineissä aurinkoa ilman, että appiukkosi saattaa tirkistellä.
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta! Liian lähellä sukulaiset. Ja vielä lisäksi miehen talo. Siitäkin voi tulla hankaluuksia jossain vaiheessa. Oma, yhteinen talo jostain muualta.
Tämä. Meilläkin oli mahdollisuus muuttaa miehen vanhempien naapuriin, vaan pidin pintani ja ostettiin talo neljän kilometrin päästä. Nyt kaikki tyytyväisiä, paitsi ehkä ne appivanhemmat.
Appivanhemmat asuvat samassa pihapiirissä. Moikataan kun nähdään pihalla. Käyn appivanhempien luonna kaksi kertaa vuodessa eli jouluaattona ja äitienpäivänä. Kutsun appivanhemmat meille kolme kertaa vuodessa lasten syntymäpäiville. Välit ovat hyvät ja apouvanhemmilta olemme saaneet paljon apua lastenhoitoon. Lapset ja mies käyvät monta kertaa päivässä heidän luonaan. Jos appivanhemmille ei sovi tai eivät jaksa he ilmoittaa siitä reilusti etukäteen. Lapsille mummu ja pappa ovat tärkeitä ja läheisiä.
hetken päästä valitat kun anoppi pyytää taksi maksuja KUN HÄNTÄ PYYDÄT LASTA LAPSIA HOITAMAAN. toivottavasti miehesi tajuaa muuttaa taloonsa yksin ilman sinua.
Sanoisin, että älä muuta.