Lue keskustelun säännöt.
Työn ja perheen yhteensovittamisesta. Työnantajan tarjoamat palvelut ja äidin ikävä lasta...
04.11.2009 |
Minulle kuuluu työantajan kautta lastenhoitopalvelu, joka on tarkoitettu käytettäväksi mm. kun lapsi sairastaa ja esim. työmatkojen aikana, jolloin lapsen voi ottaa mukaan työmatkalle ja tämä hoitaja hoitaa häntä siellä. Myös ulkomailla.
Olen raskaana ja käytössä on myös yksityiset neuvola-, sairaala- ja lääkäripalvelut työnantajan puolesta. Näiden ansiosta edellytetään, että neuvolakäynnit yms. voi sopia niin, etteivät ne häiritse työntekoa.
Työn pitäisi siis mennä kaiken edelle. Meillä on myös mm. siivous-, ja kotipalvelu, josta voi tilata työnantajan piikkiin kotiinsa siivouksen silloin kun töissä on niin kiireistä, ettei kotona ehdi hoitaa hommia.
Sinänsähän nämä tietysti ovat loistavia etuuksia yhdistettynä vielä taksi-, ruokailu- yms. etuihin, mutta kun oletetaan, että kun tällaisia etuuksia on, niin niitä myös käytetään siten, että aina se oma elämä joustaa. Työn pitää olla etusijalla.
Lapsemme on vasta 1,5v ja nyt sairastellut paljon. Hoidan tänään lasta kotona itse. Työnantaja olisi halunnut, että meille olisi tullut hoitaja ja minä olisin näin pystynyt panostamaan kunnolla työntekoon. Kieltäydyin tästä ja nyt sitten yritän tehdä töitä kotoa käsin sen mikä on mahdollista. Työnantaja on nyt soitellut ja ehdottanut eri lastenhoitajaa, oikein kokenutta ja ihanaa, jotta voin huomenna taas olla täysillä mukana työssä. Suostuin tähän, mutta sydäntä raastaa.
Muutenkin on usein niin, että esim. ulkomaan työmatkalla lapsellani on siellä palkattu hoitaja ja minä en näe lastani välttämättä hereillä lainkaan, niin pitkiksi työpäivät venyvät. Tästä saa kaikenlaisia hyvityksiä, mutta aikaa ei.
Olen nyt todella miettinyt työpaikan vaihtamista tämän asian vuoksi. Mitään pitkiä hoitovapaita ei tietenkään hyvällä katsota, vaan oletus on, että myös koko äitiysloman ajan olen työkuvioissa mukana lasten sallimissa rajoissa.
Onko muita, jotka painivat näiden asioiden parissa?
Kommentit (15)
kerroit aloituksessa, että "työnantaja haluaa sitä ja tätä". Puolusta nyt hyvä ihminen oikeuksiasi. Vaikka työnantaja tarjoaisi sinulle lastenhoitopalvelua, ei sinun tarvitse sitä ottaa vastaan. Toimi siten, kuin lain mukaan sinulla on oikeus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka työnantajasi tarjoaisi mitä tahansa, niin sinä voit valita: olla kotona lapsen kanssa- joko sairaslomalla tai kotihoidontuella.
Monelle äidille työnantajasi kuullostaa taivaallisen ihanalta. Mutta lapset ovat minulle silti tärkeintä maailmassa. Minä teen työtä, jossa voin IHAN varmasti hoitaa lapseni joka tilanteessa itse, sillä minun työni on kotona.
Ilmaista lounasta ei ole ja tuollainen systeemi ei kyllä sopisi minulle. Olen ns. uraputkessa, tosin varmasti vähemmän kuin sinä, mutta kokisin ahdistavana, jos työnantaja tarjoaisi tuollaiset edut. Sehän tarkoittaa just sitä, ettei omaa elämää saa olla lainkaan. Eikä tuohon voi sanoa, että "on oikeuksia"... Se on naiivia. Ainoa vaihtoehto olisi ehkä vaihtaa "perinteisempään" työpaikkaan.
Pienemmässä mittakaavassa: vaihdoin työpaikkaa ja meille ei uudesta paikasta annettukaan nettiyhteyttä enää kotiin. Ensin olin hämmentynyt ja melkein jopa loukkaantunut, mutta nyttemmin olen tajunnut, että täähän on loistavaa. Entinen työnantaja tietysti edellytti, että sitä 20 Euron yhteyttä vastaan lueskelen iltaisin postit ja sairaslomahan on sitä, että istutaan puolipäivää koneella. Nyt jäädessä kotiin, en voi tehdä mitään. Se on loistavaa vain.:)
hyvin lähellä sellaista..? Itsekin kuulun keskisuuren yrityksen johtoryhmään, ja minulla on pienehkö lapsi. Meillä ei ole mitään ap:n mainitsemia etuja, mutta silti johtoryhmän jäseniltä edellytetään työn asettamista kaiken muun edelle ja jousto tarkoittaa lähinnä joustamista työnantajan suuntaan. Minä saan jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin, mutta oletus on, että teen töitä niin paljon kuin mahdollista, ja osallistun palavereihin vähintäänkin puhelimitse, jos en edes palavereiden ajaksi pääse työpaikalle. Toinen lapsi on haaveissa, mutta jos jään äitiyslomalle, on tilanteeni todennäköisesti sama kuin ap:lla, eli joutuisin olemaan jatkuvasti tekemisissä työasioiden kanssa, ainakin jos haluaisin olla menettämättä asemaani.
Tilanne on hankala, urani kannalta nykyinen työni ja asemani on loistava ja koen saaneeni hienon mahdollisuuden näyttää kynteni, vaikka olen nuorehko (30+) nainen ja vielä pienen lapsen äiti. Perheen kannalta tilanne voi muodostua raskaaksi, toistaiseksi vielä mies on mukisematta hyväksynyt pitkät työpäiväni ja ottanut isomman vastuun perheestä ja kodista kuin minä, mutta voi olla, että hyvän palkkani mukanaan tuoma korkeampi elintasokaan ei jaksa lämmittää, jos tilanne jatkuu vuosikausia samana.
Itse vähät välittäisin, vaikka sitä "ei katsottaisi hyvällä". Äitiysvapaalla ollaan kotona - ei töissä. Raja kannattaa laittaa tiukasti. Sulta ei voida edellyttää esim. työmailien lukemista tuona aikana. Kuulutko liittoon? Sulle ei ilmeisesti ole sijaista äitiyslomankaan ajalle vai? Itse en olisi päivääkään tuollaisessa työpaikassa. Haluan hoitaa itse sairaat lapseni ja olla hyvällä omallatunnolla pitkään hoitovapaalla, jos haluan. Suosittelen siirtymistä muualle!
Ei kai ap nyt missään hoito- tai äitiysvapaalla ollut, whaaat???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vähät välittäisin, vaikka sitä "ei katsottaisi hyvällä". Äitiysvapaalla ollaan kotona - ei töissä. Raja kannattaa laittaa tiukasti. Sulta ei voida edellyttää esim. työmailien lukemista tuona aikana. Kuulutko liittoon? Sulle ei ilmeisesti ole sijaista äitiyslomankaan ajalle vai? Itse en olisi päivääkään tuollaisessa työpaikassa. Haluan hoitaa itse sairaat lapseni ja olla hyvällä omallatunnolla pitkään hoitovapaalla, jos haluan. Suosittelen siirtymistä muualle!
Ei kai ap nyt missään hoito- tai äitiysvapaalla ollut, whaaat???
Jos hänellä on lapsi 1,5v. niin kyllähän hän ON OLLUT äitiysvapaalla ja voisi vieläkin jäädä hoitovapaalle, jos lapsen etu olisi hänelle tärkeä. Osaatko lukea? Ap kertoi, että äitiyslomallakaan ei päässyt irti työasioista vaan edellytettiin työasioissa mukana pysyttelemistä. Ja sanoi itse aloituksessa, että pitkiä hoitovapaita ei katsottaisi hyvällä. Ketään kotosalla?
Itse vähät välittäisin, vaikka sitä "ei katsottaisi hyvällä". Äitiysvapaalla ollaan kotona - ei töissä. Raja kannattaa laittaa tiukasti. Sulta ei voida edellyttää esim. työmailien lukemista tuona aikana. Kuulutko liittoon? Sulle ei ilmeisesti ole sijaista äitiyslomankaan ajalle vai? Itse en olisi päivääkään tuollaisessa työpaikassa. Haluan hoitaa itse sairaat lapseni ja olla hyvällä omallatunnolla pitkään hoitovapaalla, jos haluan. Suosittelen siirtymistä muualle!
Ei kai ap nyt missään hoito- tai äitiysvapaalla ollut, whaaat???
Mitä tästä ap:n tekstistä et ymmärtänyt?
"Olen nyt todella miettinyt työpaikan vaihtamista tämän asian vuoksi. Mitään pitkiä hoitovapaita ei tietenkään hyvällä katsota, vaan oletus on, että myös koko äitiysloman ajan olen työkuvioissa mukana lasten sallimissa rajoissa."
kakkonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olevilla ei ole kovinkaan paljon oikeuksia. Tottahan toki on lait ja subjektiiviset oikeudet, mutta liike-elämä ei aina toimi niiden mukaan. Hoitovapaalla, äitiysvapaalle yms. voi toki jäädä, mutta se vaikuttaa omaan asemaan ja tehtävään. Johtavissa asemissa ei ole kysymys siitä kuuluuko liittoon ja tarvitseeko oikeuksiaan hakea sitä kautta. Tehtävät ovat sellaisia, joissa edellytetään tiettyä tulosta ja ellet voi sitä jostakin syystä antaa, yhtälö ei toimi. Tämän monesti unohtavat ne ihmiset, jotka kadehtivat hyviä palkkoja yms. etuja. Ymmärrän sinua ap. Olen itse tehnyt nyt valinnan, että teen lapsia ja huolehdin heistä. Olen siis vain jäänyt "ulos" työkuvioista ja otan sen riskin, että ura kärsii. Ihan varmasti se kärsiikin, mutta olen valintani tehnyt. Hakudun nyt erilaisiin tehtäviin kuin ennen...siis sen jälkeen, kun lapset ovat isompia ja menen takaisin töihin. Oman mielenrauhani takia tein tämän ratkaisun ja luotan, että löydän vielä sopivia haastavia töitä lasten jälkeenkin. Lapset ovat nyt tärkeimpiä. Elämän realiteetit ovat hyvin kovia ihmisillä, joilla on vaativa työ. Kaikkea ei vain saa mahtumaan samaan "purkkiin", sekin on hyväksyttävä.
Uraa, siis oikeasti johtavassa asemassa olemista, ei saa yhdistettyä lasten hoitoon. Ap voisi kirjoittaa nimettömänä jollekin lehdelle, joka juuri kirjoitteli ihmetellen, että miksi top100-tulolistalla ei ole naisia.
Tässä syy: uraa ja perhettä ei voi yhdistää.
Eri asia on ylemmillä toimihenkilöillä eli ns. tavallisilla työntekijöillä tai väliportaan johdolla.
Mikään työsuhde-etu ei kuitenkaan korvaa aikaa pienen lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajissakin on eroja. Jos ei tarvitse matkustaa, niin sekin on jo aika paljon perheen eduksi. Kaikilla aloilla ei ole myöskään samanlainen tahti.
Minä olen myös valinnut normaaliuran, jotta voin olla lapseni kanssa. Kysyntää on ollut, mutta en suostu joka viikkoiseen matkustamiseen.
Itse olin samanlaisessa oravanpyörässä, eikä minulla ollut läheskään yhtä hyvät edut kuin sinulla, mutta meillä ihan joka sairastapauksessa myös alettiin sanomaan, että hoitaja vaan , sinua tarvitaan töissä jne.
Minulla oli todella inhottava sovinistinen esimies, jolla ei ole lapsia. Vuoden jaksoin siinä prässissä, kunnes tilanne meni siihen, että aloin itkeskellä jo töihin lähtiessä ja tajusin , etten tarvitse sitä paskaa paikkaa enkä muiden arvostusta siitä työstä/ammatistani.
Irtisanouduin keväällä ja olen tällä hetkellä kotona kahden lapseni kanssa. En ole päivääkään katunut, vaikka voitte kuvitella mikä elämänmuutos se oli, kun olin saanut n. 6000 euron kuukausipalkkaa noiden etujen lisäksi, ja putosin TYÖTTÖMÄKSI, ansiosidonnaiselle. Siinä meni moni asia uusiksi, mutta en ole koskaan ollut onnellisempi. Tiedän nyt niin vahvasti ,mitä haluan ja etten koskaan enää tule uhraamaan lapsiani tuolla tavalla. Osaan arvostaa itseäni ja päätöstäni ja kunnioitan suuresti myös niitä, jotka ymmärsivät valintani. Oli myös niitä, jotka eivät "voineet ymmärtää"..... ehkä heidän ei tarvitsekaan.
Oikeata URAA ja lapsia ei voi yhdistää. Uranaisen on tehtävä valintansa, niin se vain on , sanotaan mitä sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kenelle? Työnantajalle vai lapselleen?
Itse olin työpaikasssa, jossa oletettiin (ainakin hiljaisesti) samanlaista joustamista työnantajaan päin, tosin ilman ap:n kuvaamia etuja. Tein päätöksen hakeutua muualle, koska lapsilleni olen korvaamaton. Ehkäpä oman urani kustannuksella, mutta tämän asian kanssa voin elää paremmin kuin sen asian kanssa, etten voi olla lapseni kanssa.
Uraa ja lapsia on vaikea yhdistää niin, että lapset eivät siitä kärsisi.
Joskus ottaa tuo matala palkka pattiin, niin lohduttaudun sillä, että työnantajani antaa mukisematta minun hoitaa lapseni kotona (lastenhoitopalvelukin on käytössä) ja saan tehdä lyhyempää työaikaa.
Ja luulenpa, että työnantajani on vain hyötynyt tästä. Olen virkeä ja tehokas työntekijä. Minulla ei ole töissä aikaa ylimääräisiin kahvitaukohin tms. Enkä juuri ole sairastellut, kun voimavarat riittävät sekä kotiin että töihin. Kunpa useampi työnantaja tajuaisi tämän....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyydyn ilomielin siihen ylemmän toimihenkilön asiantuntijatehtävään. Olen vetänyt todella selkeän rajan vapaa-ajan ja työajan välille. Meilläkin käytössä töissä lapsen hoitopalvelu, mutta en käytä sitä eikä esimies painosta. Kotoa en tee töitä. Teen lyhennettyä työaikaa ja palavereistakin lähden työajan loputtua (teen siis 6h päivää), vaikka muut jatkaisivat. Sisään tehdyt tunnit otan vapaana. Matkustelut minulla on todella vähäistä, tosin tässä lamassa meillä on firmassa matkustelukieltokin (pyritään hoitamaan videoneuvotteluilla ja vain asiakaskäyntejä saa hoitaa ja niitä minulla ei ole).
Jo aikanaan hoitovapaalta töihin palatessani pyysin töitä, joita voin tehdä lyhennetyllä työajalla. Olen johdonmukaisesti kertonut töissä arvojärjestykseni ja perille on mennyt. En ole antanut edes pikkusormea. Mutta juuri tästä syystä en olekaan varmaan yhtä hyvässä uraputkessa kuin sinä. Mutta viihdyn töissäni, vaikka palkka saisi olla isompi. Kiire tahti on silti.
Olen laskeskellut että ehdin paahtaa töitä ja uraa vaikka sitten 50vuotiaana kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, jos vielä sitten haluan ja jaksan. Eiköhän silloinkin ole tehokasta työaikaa vielä lähes 20vuotta-hui.
Nykyajan työelämässä tuntuukin olevan luksusta normaali työaika, ylitöistä maksettava palkka ja oma yksityinen elämä, sekä vapaa-aika. Näitä tavoitellessa...
Itse vähät välittäisin, vaikka sitä "ei katsottaisi hyvällä". Äitiysvapaalla ollaan kotona - ei töissä. Raja kannattaa laittaa tiukasti. Sulta ei voida edellyttää esim. työmailien lukemista tuona aikana. Kuulutko liittoon? Sulle ei ilmeisesti ole sijaista äitiyslomankaan ajalle vai?
Itse en olisi päivääkään tuollaisessa työpaikassa. Haluan hoitaa itse sairaat lapseni ja olla hyvällä omallatunnolla pitkään hoitovapaalla, jos haluan. Suosittelen siirtymistä muualle!