Lue keskustelun säännöt.
Saatiin lainatarjous mutta ei takaajaa
12.08.2021 |
Ahdistaa ja ärsyttää. Vihdoin saimme pankista lainatarjouksen, mutta sen toteutuminen vaatisi vielä takaajan löytymisen. Minun ja puolison vanhemmat kieltäytyivät ”kunniasta”. Minulla ei ole muita sukulaisia. Miehellä on, mutta kuinka törkeänä pidätte sitä, että kysyy esimerkiksi joltain etäisemmältä sukulaiselta näin isoa asiaa ja miten ottaisi asian esille?
Yhteinen oma asunto on molempien unelma. Vuokraa olemme maksaneet tästä nykyisestä jo sen reilu 1000€ kuussa ja ahdistaa heittää vuodessa yli 12 000€ kankkulan kaivoon. Halvempaa asuntoa ei löydy, nykyinenkin on jo liian pieni perheellemme ja sijainnistakin on jo tingitty siihen pisteeseen, että oma sosiaalinen elämä on jo nolla kun en pääse liikkumaan minnekään muualle kuin töihin ja takaisin ja matkoihin menee jo tuhottomasti aikaa.
Jos haluamme vielä säästää sen verran, ettei takaajaa tarvita, niin siihen menisi toiveikkaimmillaankin reilu 5v.
Pankki sanoi, ettei meidän kohdalla ole mahdollisuutta maksulliseen takaukseen tai valtion takaukseen, syytä en tiedä.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
Ohi aiheen, mutta ihmettelin ihan samaa. Itselläni oli ensiasuntona 56 neliön kaksio, mihin silti mahtui keittiöön vain pieni pöytä. Näissä uusissa tietty se keittiö on sama kuin olohuone, mutta aika kauhea ajatus tuolla hinnalla tuollainen koirankoppi.
Tulee varmaan yllätyksenä, mutta asunnon pohja ratkaisee hyvin paljon? Jos sinun asunnossasi neliöt on hukattu valtavaan kylpyhuoneeseen/eteiseen/käytävään, ei tämä päde kaikissa muissa asunnoissa.
Ei tule, koska nämä uudet pohjat ovat juuri sitä että keittiötä ei ole ja makkarassa ei pysty kääntymään. Oma asuntoni oli todella kiva, viisikymmentäluvun talossa - eikä hukkaneliöitä. Iso olohuone, makuuhuone minne mahtui hyvin sängyn lisäksi kirjoituspöytä, vaatehuone, riittävä kylppäri ja keittiö. Isoa ruokapöytää sinne ei saanut, mutta se sopi olohuoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää näissä takausasioissa se, että aina ne on ne vanhemmat, jotka odotetaan tulevan takaajiksi. Ja jos eivät suostu, ollaan nenä solmussa.
Kun on viimein saanut omat asiansa kuntoon ja omat asuntonsa maksetuksi, niin alkaa jälkikasvu koputella oveen takauspyyntöineen. Ole siinä sitten takaamatta, kun toiset perustelee joka puolelta, kuinka ihan varmaan pystyvät ja kuinka ihan varmaan tarvitaan nyt takaajat ja tarvitaan apua nyt juuri...!!! Kuinka juuri nyt on se maailman ihanin ja sopivin asunto siinä käden ulottuvilla, kun te nyt vaan annatte sen takauksen!
Sitten saat alkaa elämään epätietoisuudessa, kun ei voi olla kuitenkaan varma siitä, että pystyykö nuo nuoret maksamaan lainansa. Voi tulla sairautta, voi tulla työttömyyttä, voi tulla mitä tahansa. Ja oma koti on sitten vaarassa. Vanha ihminen haluaisi jo elää vakaasti ja turvallisesti.
Ettekö yhtään ajattele, miltä se takaajasta tuntuu? Olla koko ajan epävarmuudessa.
Kai niille pyydetyille takaajillekin on joskus joku ollut takaajana...
Ei useinkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti olla omaa rahaa 10% asunnon hankintahinnasta. Asunto kattoi 70%, joka on tällä hetkellä kohtuullinen. Ostettiin lopuille 20% maksullinen takaus. Hyvin on toiminut. Kun se 20% on maksettu, ei tarvitse enää maksaa erikseen takauksesta, kun asunnon arvo riittää loppuun. Meiltä vaadittiin vakuutukset: työttömyyden, sairastumisen ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta on vakuutus, joka maksaa kuukausittaiset lainanlyhennykset pois. Se vakuutus maksaa meillä 120€/kk, mutta ei olisi saatu lainaa ilman sitä.
Mielenkiontoista. Lain mukaan kuluttajan luotonsaannin ehtona ei voi olla kytkykauppa eli lisäpalvelun, kuten lainaturvan ostaminen.
Käytännössä tätä ei noudateta kirjaimellisesti. Osuuspankin täti laski meillekin uuden, korkeamman marginaalin, kun kieltäydyimme vakuutuksista ja korkokatosta.
Noudatettiinhan lakia, saitte lainan riippumatta siitä otitteko vakuutuksen tai korkokataton. Hinnoitteluun se toki vaikuttaa, nämä ovat kaksi eri asiaa, joita asiakkaat eivät ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Eipä tässä olekaan noussut arvo kuin 80 000€ kuudessa vuodessa, kun Ratikka valmistui viereen. :D
Huono sijoitus?
Löytyisikö täältä palstalta pari takaajaa?
Tai Rampen Pubista vaikka Kale ja Arska?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän noihin lainoihin pelkkä henkilötakaaja riitä, vaan pitää olla reaalivakuuksia.
Ei siis riitä, että joku sukulainen tai tuttava pistää nimen paperiin, vaan pitää olla lisäksi laittaa jotain omaisuutta pantiksi. Ellei sellaista ole, ei ole takaajaksikaan.
eiköhän se itse asunto ole reaalivakuutena myös...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Ei ostettava asunto koskaan riitä takaukseksi 100%.
Ap
Sitten maksatte osan asunnosta säästöistänne. Problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Ei ostettava asunto koskaan riitä takaukseksi 100%.
Ap
Aijaa. Olen juuri hakenut lainaa ja on riittänyt. Mutta olen tietysti varautunut maksamaan käsirahaa. Oletteko hakemassa lainaa siis ihan koko hinnalle?
se ei ole mikään helvetin käsiraha vaan OMARAHOITUSOSUUS. Käsiraha on summa joka maksetaan ennen sitovan sopimuksen syntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti olla omaa rahaa 10% asunnon hankintahinnasta. Asunto kattoi 70%, joka on tällä hetkellä kohtuullinen. Ostettiin lopuille 20% maksullinen takaus. Hyvin on toiminut. Kun se 20% on maksettu, ei tarvitse enää maksaa erikseen takauksesta, kun asunnon arvo riittää loppuun. Meiltä vaadittiin vakuutukset: työttömyyden, sairastumisen ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta on vakuutus, joka maksaa kuukausittaiset lainanlyhennykset pois. Se vakuutus maksaa meillä 120€/kk, mutta ei olisi saatu lainaa ilman sitä.
Mielenkiontoista. Lain mukaan kuluttajan luotonsaannin ehtona ei voi olla kytkykauppa eli lisäpalvelun, kuten lainaturvan ostaminen.
Käytännössä tätä ei noudateta kirjaimellisesti. Osuuspankin täti laski meillekin uuden, korkeamman marginaalin, kun kieltäydyimme vakuutuksista ja korkokatosta.
Hintaa voi nostaa/siihen voi lainaturva vaikuttaa, tässä puhuttiin ihan lainan saamisesta, kaksi eri asiaa. Laina tulee saada ilman kytkyehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä takuut menee näin:
-Asunto 70 %
-Säästöt 15 %
-Valtiontakaus 15 %
Ollaan ostettu kolme asuntoa. Meillä oli kahteen ekaan ASP ja valtiontakaus ja kolmannessa vakuutena oli se meidän toinen asunto.
Jos vanhemmat ovat jo taanneet useamman lainan, ei varmasti enää vain omat vakuudet riitä eli oma omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti olla omaa rahaa 10% asunnon hankintahinnasta. Asunto kattoi 70%, joka on tällä hetkellä kohtuullinen. Ostettiin lopuille 20% maksullinen takaus. Hyvin on toiminut. Kun se 20% on maksettu, ei tarvitse enää maksaa erikseen takauksesta, kun asunnon arvo riittää loppuun. Meiltä vaadittiin vakuutukset: työttömyyden, sairastumisen ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta on vakuutus, joka maksaa kuukausittaiset lainanlyhennykset pois. Se vakuutus maksaa meillä 120€/kk, mutta ei olisi saatu lainaa ilman sitä.
Mielenkiontoista. Lain mukaan kuluttajan luotonsaannin ehtona ei voi olla kytkykauppa eli lisäpalvelun, kuten lainaturvan ostaminen.
Käytännössä tätä ei noudateta kirjaimellisesti. Osuuspankin täti laski meillekin uuden, korkeamman marginaalin, kun kieltäydyimme vakuutuksista ja korkokatosta.
Noudatettiinhan lakia, saitte lainan riippumatta siitä otitteko vakuutuksen tai korkokataton. Hinnoitteluun se toki vaikuttaa, nämä ovat kaksi eri asiaa, joita asiakkaat eivät ymmärrä.
Kuuluisaa lain henkeä ei noudatettu, vaikka käytännössä pankkia tällaisesta ei epäeettisestä käytöksestä kannata edes yrittää saada vastuuseen. Marginaali pitää laskea asiakkaan maksukyvyn mukaan, eikä sen perusteella ottaako mukaan täysin vapaaehtoisia lisäpaketteja vai ei. Kytky- ja pärstäkerroinkauppa on kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin avasin vasta 30 vuotiaana ASP-tilin, kun sain vakityöpaikan ja säästin 5 vuotta käsirahaa, kunnes oli varaa ostaa oma asunto. 5 vuotta menee nopeasti, säästätte sen aikaa ja asutte vuokralla niinkuin me kaikki muutkin teemme. Ei ole mitään oikotietä.
et sä mitään käsirahaa säästänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä ihmettä? Kumpikaan ei ole ensiasunnonostaja, mutta siltikään mitään säästöjä ei ole?? En minäkään teille rahaa lainaisi. Selkeästi teette huonoja valintoja ostojenne suhteen.
Toisinsanoen jokainen asunnon joskus ostanut on rikas miljönääri, kun asunnon osto on näköjään joku tae rikastumiselle? Ei herranjestas. Luuleeko joku oikeasti, että asunnot myydään aina vain ja ainoastaan voitolla? Ap puhui, että oli pakko myydä ja olivat opiskelijoita = luultavasti opinnot kaukana ostetusta asunnosta + opiskelijat eivät varmaan helpolla maksele vuokra-asumisesta veroja ja kuluja.
Asunnon ostaminen parikymppisenä jostain perähikiältä on juuri niitä huonoja valintoja joista tuossa puhuin. Vieläpä niin, että ottaa 100% lainaa ja heti oston jälkeen on pakko myydä. Ei raha-asioitaan järkevästi hoitava ihminen vaan toimi noin. Nytkin oltiin ostamassa jotain syrjäistä kohdetta eli kohta on taas pakko myydä ja takkiin tulee...
Kohde ei ollut missään ”perähikiällä”. Valitettavasti viereen rakentui uudempia kohteita joita myytiin samaan hintaan kuin meidän, joten meidän asunto vanhempana oli ostajien silmissä vähemmän arvokas. Lisäksi asuntomarkkinat silloin olivat paljon vähemmän vilkkaita kuin nyt. Miten olisit ennustanut itse kaikkivaltiaana tällaisen? Ja kuka sanoi, että ”heti oston jälkeen pakko myydä”? Mahdat olla hieno ystävä jollekin, kun keskustelet olettamalla etkä kysymällä ensin (ottaen huomioon perähikiän ja heti myymisen).
Ap
1) aina asuntoa ostettaessa katsotaan kaavatilanne -> olisitte siitä nähneet että siihen "kivaan puistoon" on kaavoitettu asuntoja.
2) yleensä sitä asuntolainaa maksellaan pois ja myytäessä lainan takaisinmaksun jälkeen tulisi euroja jäävän taskuun, varsinkin jos on vuosia asuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
NIIN samaa mieltä. 50 m2 kaksiokin on ahdas, vähintään 54 m2 pitäisi olla, jotta olisi järkevää laittaa makkari erikseen. Kolmion on syytä olla noin 70 m2, muuten ei ole siinäkään mitään järkeä. Nämä nykykopperot on ihan järkyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
NIIN samaa mieltä. 50 m2 kaksiokin on ahdas, vähintään 54 m2 pitäisi olla, jotta olisi järkevää laittaa makkari erikseen. Kolmion on syytä olla noin 70 m2, muuten ei ole siinäkään mitään järkeä. Nämä nykykopperot on ihan järkyttäviä.
Riippuu myös siitä kuinka paljon on tarvetta säilytystilalle. Emme me tarvitse suurta makuuhuonetta, kun siellä vain nukutaan ja harrastetaan seksiä. Muuten se on pimeänä. Emme lue, katsele telkkaria tai pidä edes kännyköitä makuuhuoneessa. Tästäkin huolimatta 50 neliön kolmio alkaa olla todella epäkäytännöllinen. :) Mutta toisessa ääripäässä tulee vain lisää turhaa työtä siivouksen muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
NIIN samaa mieltä. 50 m2 kaksiokin on ahdas, vähintään 54 m2 pitäisi olla, jotta olisi järkevää laittaa makkari erikseen. Kolmion on syytä olla noin 70 m2, muuten ei ole siinäkään mitään järkeä. Nämä nykykopperot on ihan järkyttäviä.
Riippuu myös siitä kuinka paljon on tarvetta säilytystilalle. Emme me tarvitse suurta makuuhuonetta, kun siellä vain nukutaan ja harrastetaan seksiä. Muuten se on pimeänä. Emme lue, katsele telkkaria tai pidä edes kännyköitä makuuhuoneessa. Tästäkin huolimatta 50 neliön kolmio alkaa olla todella epäkäytännöllinen. :) Mutta toisessa ääripäässä tulee vain lisää turhaa työtä siivouksen muodossa.
Mä asun tällä hetkellä 75 m2 kolmiossa yksin ja siivous on paljon nopeampaa ja sujuvampaa kuin 50 m2 kaksiossa aikoinaan asuessani. Kun tilaa on riittävästi, ei joka nurkka ole täynnä tavaraa, huonekalujen ympärillä on tilaa jne. Siivous on nopeaa ja helppoa. Tämän tietää myös jokainen ammattisiivooja. Se on sitten eri asia, jos tarvitaan isompi asunto tavaramäärän takia, mutta silloinhan ongelma on jo muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Eipä tässä olekaan noussut arvo kuin 80 000€ kuudessa vuodessa, kun Ratikka valmistui viereen. :D
Huono sijoitus?
Jos sijoitusasunto niin hyvä sijoitus. Oletko varma arvonnoususta jos asuntoa ei ole myyty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Eipä tässä olekaan noussut arvo kuin 80 000€ kuudessa vuodessa, kun Ratikka valmistui viereen. :D
Huono sijoitus?
Jos sijoitusasunto niin hyvä sijoitus. Oletko varma arvonnoususta jos asuntoa ei ole myyty?
Samasta taloyhtiöstä myyty identtisiä useita.
Eikös sijoitus ihan hyvä ole, vaikka itse asuisikin? Arvohan nousee asuessa, seuraavaksi on varaa kalliimpaan.
BTW, tonttivuokra on tässä jo uusittu seuraavaksi 50 vuodeksi, ettei sekään mikään kauhea mörkö tällä hetkellä ole. Monissa näissä taloyhtiöissä alkaa olla kyseinen tilanne.
Mun isoäidin isä takasi kaverinsa lainen ja menetti lähes kaiken omaisuutensa..hän omisti paljon puutaloja Tampereen keskustassa (oli ne itse rakentanut, toki palkattujen työmiesten kanssa), mutta menetti kaiken 1910-luvulla.
Suvussni on tämän vuoksi opetettu, että toisten lainoja ei pidä taata.
Jos olet nuori, niin kerron, että 1990-luvun taitteessa asuntojen hinnat yhtäkkiä putosivat valtavasti. 2 tuttua pulan joutunutta tunnen. Toisella oli ok ja toisella krs-taloasunto.
Esim tuo ok-talon omistaja oli maksanut vuosia siitä asuntovelkaa. Tuli ero. Talo myytiin. Velka jäi hyvin paljon (talosta joka ei ollut enää hänen) Hän muutti sitten kaupungin vuokrataloon ja jäi maksamaan velkaansa.
Eikös siellä tilillä pitäisi olla jonkun verran ettei tarvitse takaajaa?