Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saatiin lainatarjous mutta ei takaajaa
12.08.2021 |
Ahdistaa ja ärsyttää. Vihdoin saimme pankista lainatarjouksen, mutta sen toteutuminen vaatisi vielä takaajan löytymisen. Minun ja puolison vanhemmat kieltäytyivät ”kunniasta”. Minulla ei ole muita sukulaisia. Miehellä on, mutta kuinka törkeänä pidätte sitä, että kysyy esimerkiksi joltain etäisemmältä sukulaiselta näin isoa asiaa ja miten ottaisi asian esille?
Yhteinen oma asunto on molempien unelma. Vuokraa olemme maksaneet tästä nykyisestä jo sen reilu 1000€ kuussa ja ahdistaa heittää vuodessa yli 12 000€ kankkulan kaivoon. Halvempaa asuntoa ei löydy, nykyinenkin on jo liian pieni perheellemme ja sijainnistakin on jo tingitty siihen pisteeseen, että oma sosiaalinen elämä on jo nolla kun en pääse liikkumaan minnekään muualle kuin töihin ja takaisin ja matkoihin menee jo tuhottomasti aikaa.
Jos haluamme vielä säästää sen verran, ettei takaajaa tarvita, niin siihen menisi toiveikkaimmillaankin reilu 5v.
Pankki sanoi, ettei meidän kohdalla ole mahdollisuutta maksulliseen takaukseen tai valtion takaukseen, syytä en tiedä.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Ei ostettava asunto koskaan riitä takaukseksi 100%.
Ap
Aijaa. Olen juuri hakenut lainaa ja on riittänyt. Mutta olen tietysti varautunut maksamaan käsirahaa. Oletteko hakemassa lainaa siis ihan koko hinnalle?
Brain damage
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Vai niin, pitääkö minun nyt palauttaa jonnekkin sijoitusasunnosta saamani tuotto(sijoitusasunnon lainassa käytetään kotiani vakuutena, joten ainakin mutkan kautta kotini tuottaa).
Varallisuudella muuten tarkoitetaan rahanarvoista omaisuutta, esim kulta on varallisuutta vaikkei mitään tuotakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä alaa sinä oikein olet opiskellut, kun et ole matikan alkeita oppinut? Tässä nähdään Suomen yliopistokoulutuksen taso.
Ensinnäkin, lähes 200 000 euron asunto on erittäin kallis, ainakin persaukisen ostaa. Koitas nyt vähän laskeskella, miten kauan olisit jumissa tuon lainan kanssa, jos sinulla ei ole latin latia säästöjä.
Toisekseen, on järjen köyhyyttä suunnitella asunnon ostamista, jos ei ole saanut edes käsirahaa kasaan! Korot ovat toki tällä hetkellä alhaalla, mutta eivät välttämättä enää viiden vuoden päästä, joten täysjärkinen ihminen ei ota senttiäkään enempää lainaa kuin on aivan välttämätöntä.
Kolmannekseen, koiran koko ei vaikuta asunnon kokotarpeeseen paskaakaan, koska riittävästi liikuntaa ja virikkeitä saanut koira ei tee sisällä muuta kuin nukkuu. Koiran voi myös kouluttaa rauhoittumaan sisätiloissa jos se ei sitä luonnostaan osaa. Jopa terrierit oppivat kyllä. Koira muutenkin nukkuu sen 16 h päivässä, joten...
Neljännekseen, voisi joskus yrittää ajatella asioita muidenkin kannalta, miettiä mitä takaus oikeasti merkitsee, ja miltä itsestä tuntuisi jos melko vieraaksi jäänyt sukulaislikka muistaisi sukulaisuuden juuri silloin, kun tarvitsee jotain?
Eikä ole ensiasunnot eli käyneet rumban jo kerran aiemmin. Ilmeisesti takkiin tullut, koska ei käsirahaa.
Mikä h*lvetin käsiraha? Ei asuntokaupoissa käytetä mitään käsirahoja, se on koko summa tilille ja sitten vaihtuu osakekirjassa nimi.
Asunto katsotaan olevan vakuusarvoltaan 70% asunnon myyntihinnasta. Loppuosaan pitää hankkia jokin muu vakuus tai maksaa itse. Itse sain aikoinaan valtiontakauksen 15% ja lisäksi ostin muistaakseni pankin oman vakuuden toiset 15%. Näin pääsin ensimmäiseen asuntoon kiinni täysin ilman omaa pääomaa.
Hakala tilannehan se on yrittää säästää isosta vuokrasta omaa pääomaa. Itse ehkä muuttaisin jonnekin perähikiälle mahdollisimman halpaan asuntoon jossa säästäminen onnistuisi. Pari kolme vuotta menee vaikka päällään seisten. Tai sitten pitää yrittää pienentää menoja ja/tai suurentaa tuloja. Eipä siinä oikein muita vaihtoehtoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Ei ostettava asunto koskaan riitä takaukseksi 100%.
Ap
Hämmentävä lähtökohta omistusasunnon hankkimiseen. Ei omia säästöjä mutta omistusasunto pitäisi saada.
No eihän vuokralla kannata olla.
Meillä oli 2 lasta eikä yhtään säästöjä, kun ostimme talon. Lainan ja asumiskulujen maksaminen oli halvempaa kuin vuokralla oleminen.
Saimme lainan ilman muita vakuuksia kuin talo (valtiontakauksen jälkeen)
koska pystyimme perustelemaan, miksi saimme talon huomattavasti sen todellista arvoa halvemmalla. Vaati kyllä pitkiä neuvotteluja, ja vain yksi pankki suostui edes neuvottelemaan.
Näin saimme talon ilman säästöjä ja takaajia.
Kuinkahan karmeat vastuut valtio on ottanut näiden takausten kautta, siis ei vain teidän vaan kaikeankaikkiaan. Aivan vastuutonta politiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Ei ostettava asunto koskaan riitä takaukseksi 100%.
Ap
Hämmentävä lähtökohta omistusasunnon hankkimiseen. Ei omia säästöjä mutta omistusasunto pitäisi saada.
No eihän vuokralla kannata olla.
Meillä oli 2 lasta eikä yhtään säästöjä, kun ostimme talon. Lainan ja asumiskulujen maksaminen oli halvempaa kuin vuokralla oleminen.
Saimme lainan ilman muita vakuuksia kuin talo (valtiontakauksen jälkeen)
koska pystyimme perustelemaan, miksi saimme talon huomattavasti sen todellista arvoa halvemmalla. Vaati kyllä pitkiä neuvotteluja, ja vain yksi pankki suostui edes neuvottelemaan.
Näin saimme talon ilman säästöjä ja takaajia.
Tämä ei ole ollut enää mahdollista 2018 heinäkuun jälkeen, jolloin lakimuutos kiristi vakuusosuutta. Nyt ei voi saada lainaa yli 90% asunnonarvosta, tästä säätää laki. Ja tämä koskee pääsääntöisesti ensiasunnon ostajia, muille ehto on yleensä 70-75%, minkä osake kattaa, pankkien riskinhallintana. Myös henkilötakaus on yleisesti poistunut, ja vakuutena vaafitaan reaalivakuuksia. Muutos on siis melko tuore, mutta välttämätön asuntokuplan ja ylivelkaantumisen ehkäisyssä. Nyt jatkomietinnässä vielä henk.koht. velkakatto, joka suhteessa tuloihin.
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Meillä ihan sama ongelma. Pankki lupasi ison lainan, jos vain saamme kuukausituloja nostettua 3000€. Pomo ei suostunut palkankorotukseen ja vaimokin sain vain 100€/kk lisää. Tosi hyvä asunto olisi kiikarissa, mutta taitaa jäädä näin pienestä kiinni nyt tämä unelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Minulla on Turussa 4h, keittiö sauna ja parveke Pääskyvuoresta, 99000€. Vaati pintaremontin, mutta oma tontti ja hoidettu taloyhtiö ja putkiremppaankin vielä aikaa. Monia asuntoja halventaa jo se, ettei vuokrasijoittajia kiinnosta. Puolta pienemmät asunnot on tosin helposti arvokkaampia kuin tämä, jos ne on ns. tunnetummalta alueelta. Oli maine sitten positiivinen tai negatiivinen :D johtunee siitä, että ns. ulkopaikkakuntalaiset muuttajat tietää, että on Varissuo, mutta joku Pääskyvuori voi olla ihan vieras.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen: säästimme ASP-tilille 10 000€, jolloin saimme ostaa tämän. Nykylainsäädännössä ensiasunnon ostajalla pitää olla väh. 5% ostohinnasta, jos on takuita tai 10%, jos käyttää ASP-tiliä. asp-tilin kanssa on ilmainen valtiontakaus korkoputkella. Etuja siis on, jos maailma menee pyllylleen, kuin 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Se on kova hinta kaksiosta vain perähikiällä. Ihan normaali hinta Turku/Tampere, Helsingistä vain huonolta alueelta saa kaksion tuohon hintaan.
Tampereellakin pitää kyllä olla ihan ydinkeskustassa, että on noin kallista, tai sitten uudiskohde.
Nimim. asun vain 2 km Tampereen ydinkeskustasta ja maksoin 200 000 yli 70 neliön 3-4h + k.
Eli mielestäni 200 000 ON kova hinta kaksiosta Tampereella.
Sinun asuntosi taitaa olla niitä 60-luvun vuokratontilla olevia taloja? Kalevassa? Ne eivät ole minkään arvoisia, en ostaisi. Muutekin oma tontti on oletus.
Minulla on Turussa 4h, keittiö sauna ja parveke Pääskyvuoresta, 99000€. Vaati pintaremontin, mutta oma tontti ja hoidettu taloyhtiö ja putkiremppaankin vielä aikaa. Monia asuntoja halventaa jo se, ettei vuokrasijoittajia kiinnosta. Puolta pienemmät asunnot on tosin helposti arvokkaampia kuin tämä, jos ne on ns. tunnetummalta alueelta. Oli maine sitten positiivinen tai negatiivinen :D johtunee siitä, että ns. ulkopaikkakuntalaiset muuttajat tietää, että on Varissuo, mutta joku Pääskyvuori voi olla ihan vieras.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen: säästimme ASP-tilille 10 000€, jolloin saimme ostaa tämän. Nykylainsäädännössä ensiasunnon ostajalla pitää olla väh. 5% ostohinnasta, jos on takuita tai 10%, jos käyttää ASP-tiliä. asp-tilin kanssa on ilmainen valtiontakaus korkoputkella. Etuja siis on, jos maailma menee pyllylleen, kuin 90-luvulla.
Minulla on sijoitusyksiö joen rannassa eikä mitään käryä todellakaan jostain Pääskyvuoresta. Yksiöni maksoi 170 000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sijoitusyksiö joen rannassa eikä mitään käryä todellakaan jostain Pääskyvuoresta. Yksiöni maksoi 170 000 euroa.
Joo, jokirannassa onkin ihan omat hintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti olla omaa rahaa 10% asunnon hankintahinnasta. Asunto kattoi 70%, joka on tällä hetkellä kohtuullinen. Ostettiin lopuille 20% maksullinen takaus. Hyvin on toiminut. Kun se 20% on maksettu, ei tarvitse enää maksaa erikseen takauksesta, kun asunnon arvo riittää loppuun. Meiltä vaadittiin vakuutukset: työttömyyden, sairastumisen ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta on vakuutus, joka maksaa kuukausittaiset lainanlyhennykset pois. Se vakuutus maksaa meillä 120€/kk, mutta ei olisi saatu lainaa ilman sitä.
Mielenkiontoista. Lain mukaan kuluttajan luotonsaannin ehtona ei voi olla kytkykauppa eli lisäpalvelun, kuten lainaturvan ostaminen.
Käytännössä tätä ei noudateta kirjaimellisesti. Osuuspankin täti laski meillekin uuden, korkeamman marginaalin, kun kieltäydyimme vakuutuksista ja korkokatosta.
Ärsyttää näissä takausasioissa se, että aina ne on ne vanhemmat, jotka odotetaan tulevan takaajiksi. Ja jos eivät suostu, ollaan nenä solmussa.
Kun on viimein saanut omat asiansa kuntoon ja omat asuntonsa maksetuksi, niin alkaa jälkikasvu koputella oveen takauspyyntöineen. Ole siinä sitten takaamatta, kun toiset perustelee joka puolelta, kuinka ihan varmaan pystyvät ja kuinka ihan varmaan tarvitaan nyt takaajat ja tarvitaan apua nyt juuri...!!! Kuinka juuri nyt on se maailman ihanin ja sopivin asunto siinä käden ulottuvilla, kun te nyt vaan annatte sen takauksen!
Sitten saat alkaa elämään epätietoisuudessa, kun ei voi olla kuitenkaan varma siitä, että pystyykö nuo nuoret maksamaan lainansa. Voi tulla sairautta, voi tulla työttömyyttä, voi tulla mitä tahansa. Ja oma koti on sitten vaarassa. Vanha ihminen haluaisi jo elää vakaasti ja turvallisesti.
Ettekö yhtään ajattele, miltä se takaajasta tuntuu? Olla koko ajan epävarmuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää näissä takausasioissa se, että aina ne on ne vanhemmat, jotka odotetaan tulevan takaajiksi. Ja jos eivät suostu, ollaan nenä solmussa.
Kun on viimein saanut omat asiansa kuntoon ja omat asuntonsa maksetuksi, niin alkaa jälkikasvu koputella oveen takauspyyntöineen. Ole siinä sitten takaamatta, kun toiset perustelee joka puolelta, kuinka ihan varmaan pystyvät ja kuinka ihan varmaan tarvitaan nyt takaajat ja tarvitaan apua nyt juuri...!!! Kuinka juuri nyt on se maailman ihanin ja sopivin asunto siinä käden ulottuvilla, kun te nyt vaan annatte sen takauksen!
Sitten saat alkaa elämään epätietoisuudessa, kun ei voi olla kuitenkaan varma siitä, että pystyykö nuo nuoret maksamaan lainansa. Voi tulla sairautta, voi tulla työttömyyttä, voi tulla mitä tahansa. Ja oma koti on sitten vaarassa. Vanha ihminen haluaisi jo elää vakaasti ja turvallisesti.
Ettekö yhtään ajattele, miltä se takaajasta tuntuu? Olla koko ajan epävarmuudessa.
Kai niille pyydetyille takaajillekin on joskus joku ollut takaajana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää näissä takausasioissa se, että aina ne on ne vanhemmat, jotka odotetaan tulevan takaajiksi. Ja jos eivät suostu, ollaan nenä solmussa.
Kun on viimein saanut omat asiansa kuntoon ja omat asuntonsa maksetuksi, niin alkaa jälkikasvu koputella oveen takauspyyntöineen. Ole siinä sitten takaamatta, kun toiset perustelee joka puolelta, kuinka ihan varmaan pystyvät ja kuinka ihan varmaan tarvitaan nyt takaajat ja tarvitaan apua nyt juuri...!!! Kuinka juuri nyt on se maailman ihanin ja sopivin asunto siinä käden ulottuvilla, kun te nyt vaan annatte sen takauksen!
Sitten saat alkaa elämään epätietoisuudessa, kun ei voi olla kuitenkaan varma siitä, että pystyykö nuo nuoret maksamaan lainansa. Voi tulla sairautta, voi tulla työttömyyttä, voi tulla mitä tahansa. Ja oma koti on sitten vaarassa. Vanha ihminen haluaisi jo elää vakaasti ja turvallisesti.
Ettekö yhtään ajattele, miltä se takaajasta tuntuu? Olla koko ajan epävarmuudessa.
Kai niille pyydetyille takaajillekin on joskus joku ollut takaajana...
Ei aina ollenkaan, koska asuttiin paljon vaatimattomammin ja tyydyttiin siihen pieneen. Ei ollut tarvetta heti saada sitä unelmien asuntoa, eikä sitä kaikki saaneet koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
Ohi aiheen, mutta ihmettelin ihan samaa. Itselläni oli ensiasuntona 56 neliön kaksio, mihin silti mahtui keittiöön vain pieni pöytä. Näissä uusissa tietty se keittiö on sama kuin olohuone, mutta aika kauhea ajatus tuolla hinnalla tuollainen koirankoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
49,5 m3 kolmio - hyi saatana. Makuhuoneet jotain 6 neliön vaatekomeroita. Edes minkkejä ei saa pitää noin ahtaissa oloissa.
Ohi aiheen, mutta ihmettelin ihan samaa. Itselläni oli ensiasuntona 56 neliön kaksio, mihin silti mahtui keittiöön vain pieni pöytä. Näissä uusissa tietty se keittiö on sama kuin olohuone, mutta aika kauhea ajatus tuolla hinnalla tuollainen koirankoppi.
Tulee varmaan yllätyksenä, mutta asunnon pohja ratkaisee hyvin paljon? Jos sinun asunnossasi neliöt on hukattu valtavaan kylpyhuoneeseen/eteiseen/käytävään, ei tämä päde kaikissa muissa asunnoissa.
Alue: Aihe vapaa
No eihän vuokralla kannata olla.
Meillä oli 2 lasta eikä yhtään säästöjä, kun ostimme talon. Lainan ja asumiskulujen maksaminen oli halvempaa kuin vuokralla oleminen.
Saimme lainan ilman muita vakuuksia kuin talo (valtiontakauksen jälkeen)
koska pystyimme perustelemaan, miksi saimme talon huomattavasti sen todellista arvoa halvemmalla. Vaati kyllä pitkiä neuvotteluja, ja vain yksi pankki suostui edes neuvottelemaan.
Näin saimme talon ilman säästöjä ja takaajia.