YLEISTÄN! Mutta kysynpä silti: Miksi pariskunnat haluaa viettää aikaa vain toisten pariskuntien kanssa?
Tai ainakin näin näyttää olevan minun tuttavapiirissä.
Minä olen ikisinkku syistä ja toisista ja kaverini taas tuppaa olemaan sarjaseurustelia, kumppaneita muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen.
Tällä hetkellä sinkku.
Ja kun nyt viimeisimmätkin ovat vakavissa suhteissa, meitä ei enää oikein koskaan (tämä alkoi jo pari vuotta ennen koronaa) kutsuta mukaan tai kysellä kuulumisia.
Tämä edellämainittu kaveri sanoi että hän kelpaa seuraan aina silloin kun on suhteessa.
Mitä ihmettä tämä on?
Kommentit (125)
Yksi oletus voi olla, että jos paikalla olisi 2 miestä ja 1 nainen tai 2 naista ja 1 mies, niin mistä he keskustelisivat? Stereotyyppinen oletus on, että pariskunta illassa miehet voivat keskustalla keskenään ja naiset keskenään miesten tai naisten jutuista. Useinhan oletus on toki väärä, koska kaikki miehet eivät seuraa urheilua tai välitä autoista jne.
Osalle voi toki myös olla pelko sinkkukaveri läsnäolon vaikutuksesta omaan kumppaniin.
Luojan kiitos omassa ystäväpiirissäni ihmiset huomioidaan ihmisinä, siis yksilöinä, eikä jonain puolison jatkeina. Me kokoonnumme sillä periaatteella, että kunkin erillisen ihmisen ominaisuudet ratkaisevat, ei sinkkuus tai paristatus. Ja kun on tarpeeksi hyvä sivistystaso, jutella voidaan aiheesta kuin aiheesta ilman sukupuolittelua.
Olemme puolisoni kanssa tavanneet vasta aikuisiällä, joten meillä on erilliset ystävät. Olemme tottakai tutustuneet toistemme kavereihinkin ja tavanneet yhdessä myös sinkkuystäviäni, samoin miehen sinkkuystäviä. Useimmiten kuitenkin tapaamme ystäviämme erikseen eli mies tapaa omia ystäviään ja minä omiani.
Oma suhtautumiseni ystäviini ei riipu siitä, ovatko he sinkkuja vai parisuhteessa.
Näkisin että kyse on enemmän ihmisten välisistä eroista, siitä millainen "asema" naisilla/miehillä on keskenään.
Osa ihmisistä on "sekalaista massaa" tapaamisissa/juhlissa eikä siihen sukupuoleen kiinnitetä huomiota (ja huom: en tarkoita tässä nyt mitään vähemmistöjuttuja!) Jos ollaan vaikka mökillä kaikki esim. pelailee lautapelejä keskenään ja Liisa lämmittäää saunan samalla kun Jukka tekee ruuan.
Joissain porukoissa taas ollaan enemmän "sukupuolittuneita", ja se näkyy tyyliin "kaikessa". Ollaan vaikka mökillä niin naiset laittaa ruuan ja kokkaavat jamsitten istuvat terdellä juomassa siideriä, kun taas miehet lämmittävät saunan ja juovat laiyurilla olutta.
Olen suht paljon erilaisissa porukoissa liikkunut, ja ihan kivaa kaikissa ollut ja mukavia ihmisiä, mutta tuon eron huomaa aika selkeästi miten erilailla eri porukoisssa toimitaan: osalla ollaan aidosti yhdessä ja kuka tekee mitäkin, ja osassa se ryhmä on pitkälti jakautunut ja "roolit" selkeämmät.
Onnelliseen pariskuntakuplaan ei mahdu kuin toiset pariskuntaystävät. Eron tullen nämäkin lentävät piireistä ulos. Naiset ovat mustasukkaisia miehistään ja kokevat sinkun suhteensa uhkaksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi oletus voi olla, että jos paikalla olisi 2 miestä ja 1 nainen tai 2 naista ja 1 mies, niin mistä he keskustelisivat? Stereotyyppinen oletus on, että pariskunta illassa miehet voivat keskustalla keskenään ja naiset keskenään miesten tai naisten jutuista. Useinhan oletus on toki väärä, koska kaikki miehet eivät seuraa urheilua tai välitä autoista jne.
Osalle voi toki myös olla pelko sinkkukaveri läsnäolon vaikutuksesta omaan kumppaniin.
Ai mistä he keskustelisivat? Olen ollut porukoissa, joissa on keskusteltu lähes kaikesta. Politiikasta, uskonnosta, työstä, lapsista, parisuhteesta, ympäristöstä, autoista, lemmikeistä, sairauksista, jopa seksistä vakavasti. Ja kyse siis porukoista, joissa on sekä miehiä, että naisia. Isomman porukan kokoontumisissa naiset ja miehet ovat olleet omissa porukoissaan vain saunassa, joten minulla ei ole mitään kokemusta sellaisista kokoontumisista, joissa naiset keskustelevat keskenään lapsista ja muodista, miehet autoista ja armeijamuistoista. En kyllä sellaisissa viihtyisikään.
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmisillä on taipumus käyttäytyä suhteessa ollessaan aika eri tavalla, kuin sinkkuna, koskee myös sitä, kun puoliso ei ole mukana.
Tunnen muutaman naisoletetun, jotka ovat miesseurassa täysin toisenlaisia, kuin pariskuntien kesken. Ollaan koko ajan ikäänkuin tyrkyllä, vaikka on mies kotona.
Ehkä siksi. Itse en ainakaan halua seurata mitään ihmeellistä näytelmää, jos ollaan porukalla jossain. Se on minusta parasta, kun saa jutella asioista hyvän ruoan ja juoman kanssa, sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa viihtyy. Jos siellä joku humaltunut estoton tyyppi aloittaa vonkaamisen, niin ei kiitos.
Sinulla on aika yksioikoinen käsitys sinkuista.
Näin se on, ystävät jäivät kun jäin sinkuksi. Jos on jokin isompi juhla, saatan saada kutsun. Muuten olen perheen ja sinkkukavereiden kanssa.
yksinolevan asiat ei yleensäkään ketään kiinnosta. vähiten pariskuntia. jos alat seurustelemaan niin sinut huomioidaan aivan eri lailla.
Vierailija kirjoitti:
Yksi oletus voi olla, että jos paikalla olisi 2 miestä ja 1 nainen tai 2 naista ja 1 mies, niin mistä he keskustelisivat? Stereotyyppinen oletus on, että pariskunta illassa miehet voivat keskustalla keskenään ja naiset keskenään miesten tai naisten jutuista. Useinhan oletus on toki väärä, koska kaikki miehet eivät seuraa urheilua tai välitä autoista jne.
Osalle voi toki myös olla pelko sinkkukaveri läsnäolon vaikutuksesta omaan kumppaniin.
Meillä on tapana höpötellä niitä näitä, kertoa toisillemme viime aikojen kuulumisia, muistella menneitä tai jutella ihan vakavasti jos jollain on vaikeaa. Onnistuu aivan hyvin, vaikka läsnä olisi kaksi naista ja yksi mies tai kaksi miestä ja yksi nainen.
Aktiivinen parinvaihto sekä ryhmäseksisessiot.
Täällä kerrottiin joskus syyksi se, että sinkku kiusaantuu ja jää yksin, kun pariskunnat pusuttelevat ja vetäytyvät aikaisin makkareihin. Tai jotenkin noin.
En ole viitsinyt edes vastata sellaisten kutsuihin, jotka hylkäsivät kun olin sinkku ja halusivat takaisin mukaan porukkaan kun aloin seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Onnelliseen pariskuntakuplaan ei mahdu kuin toiset pariskuntaystävät. Eron tullen nämäkin lentävät piireistä ulos. Naiset ovat mustasukkaisia miehistään ja kokevat sinkun suhteensa uhkaksi.
No jopa on kitkerää. Olen sitä mieltä, että joku syy siihen uloslentämiseen on. Jos pariskunta eroaa, yhteiset ystävät ovat vaikean paikan edessä. Kumman osapuolen kanssa ollaan tekemisissä, vai ollaanko kummankaan kanssa? Valitsemalla toisen tehdään kannanotto, joka ratkaisee ystävyyden jatkon. Ei siihen sen ihmeempää kuplaa tarvita.
Onhan tietysti näitäkin tarinoita, joissa se sinkkuuntunut ystävä vokottelee ystäväpiiristä itselleen uuden puolison. Onko vika silloin siinä, että liitto natisi jo muutenkin, vai oliko vokoteltu osapuoli niin vietävissä, riippuu tapauksesta. Lopputuloksena on pois jättäminen entisestä kaveripiiristä joka tapauksessa.
Mitä yritän sanoa? Ystäväpiiristä poistamisen suurin syy on oma käytös. Aina se ei selviä sille, joka poistettiin porukasta.
Toisaalta, jos se loppuporukka on yhtä mieltä siitä, että joku jätetään pois, niin ei siinä sinänsä ole mitään väärää. Kirpaiseehan se aikansa, mutta sitten pitää vaan tutustua uusiin ihmisiin. Ei se vanhassa porukassa väkisin roikkuminen taida järkevää olla sekään, eikä katkeruudessa vellominen, tai vian etsintä muista. Ihmisillä lienee oikeus hakeutua seuraan, jossa viihtyy.
Minä tykkäisin jos vietettäisiin aikaa sinkkujen kanssa, mut jotenkin musta tuntuu että sinkut tuntee itsensä jotenkin ulkopuoliswksi tms. Itse sinkkuaikoina viihdyin tosi hyvin pariskuntien kanssa mut jotenkin tuntuu ettwi kaverit viihdy mun ja mieheni kanssa samalla tavalla
Ihmiset viihtyvät paremmin omassa vertaisryhmässään, joka tässä tapauksessa on pariskunnat. Voi myös olla, että se kumppani ei pidä toisen sinkkuystävistä. Tai sitten ajatellaan sinkulle olevan vaivaannuttavaa kun toiset ovat parittain. Voidaan myös ajatella ettei sinkkua kiinnosta hengailla pariskuntien kanssa ja että tällä olisi omia menoja sinkkuporukassa. Joka tapauksessa jokainen saa kutsua kyläilemään tai viettämään aikaa esim. mökillä ihan keitä haluaa.
Oisko vaan sattumaa? Usein ihmiset tykkää viettää aika samanlaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa.
En tiedä. Meillä ei ikinä ole ollut mitään kaveripariskuntia. On vain ystäviä, joista jollain on puoliso ja toisilla ei. En ole ikinä ymmärtänyt ilmiötä.
Koska ihmisillä on taipumus käyttäytyä suhteessa ollessaan aika eri tavalla, kuin sinkkuna, koskee myös sitä, kun puoliso ei ole mukana.
Tunnen muutaman naisoletetun, jotka ovat miesseurassa täysin toisenlaisia, kuin pariskuntien kesken. Ollaan koko ajan ikäänkuin tyrkyllä, vaikka on mies kotona.
Ehkä siksi. Itse en ainakaan halua seurata mitään ihmeellistä näytelmää, jos ollaan porukalla jossain. Se on minusta parasta, kun saa jutella asioista hyvän ruoan ja juoman kanssa, sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa viihtyy. Jos siellä joku humaltunut estoton tyyppi aloittaa vonkaamisen, niin ei kiitos.