Lue keskustelun säännöt.
Ex-mies se ei turhia aikaillut
08.08.2021 |
Erottiin miehen kanssa ja olen ottanut eron todella raskaasti. Meillä on alle kouluikäinen lapsi jonka kanssa muutimme omillemme. Tyttö alkoi jo heti eron tapahduttua puhua jostain isän kaverista joka heidän kanssaan viettää välillä aikaa kun ovat isän kanssa. Minulle mies ei myöntänyt mitään kun neutraalisti kysyin onko joku uusi naisystävä kuvioissa. Jokin aika sitten mies lopulta myönsi seurustelevansa ja samalla ilmeni, että tämä uusi nainen on ollut paksuna lähes heti eromme jälkeen ja menivät juuri kihloihin. Menin lähes shokkiin. Ei exän asiat minulle kuulu tiedän sen enkä aio hänen elämäänsä millään tavalla sekaantua, asia on vaan ollut itselleni vaikea, koska tunteita edelleen on. Hän sen sijaan on mennyt eteenpäin kuin höyryjuna. Välit exään ovat sinänsä asialliset, mutta pyrin pitämään yhteydenpidon minimissä ja myös hänelle esitin toiveen, että vain välttämättömissä lapseen liittyvissä asioissa pidetään yhteyttä. En osaa uskoa kyseiseen naiseen olleen suhdetta aiemmin, mutta mistä sen tietää. Minä en naista ole koskaan tavannut. Oma eroprosessointi on ottanut kyllä hurjasti takapakkia. Tyttö ei myöskään suostu jäämään isälleen yöksi, koska talossa asustaa vieras nainen. En tiedä mitä voin tehdä asialle...
Halusin vain purkaa ajatuksiani.
Kommentit (178)
Mun mies otti kostaakseen Facebookista ensimmäisen ja varmaankin kevytkenkäisimmän nausen jonka löysi. Mies mieluummin vihasi minua, kuin antoi rauhan. Tarvitsin etäisyyttä. 2 viikossa oli jo yhdessä tuon naisen kanssa. Nainen lähetti minulle aivan sairaan viesti. Se auttoi etääntymään miehestä ja ymmärtämään, että oli onni, että suhde päättyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on erottu, niin ex:n elämä ei todellakaan kuulu toiselle tippaakaan. Ihmeen katkeraan porukkaa täällä on.
Vierailija kirjoitti:
Kun on erottu, niin ex:n elämä ei todellakaan kuulu toiselle tippaakaan. Ihmeen katkeraan porukkaa täällä on.
Kysymys ei ole siitä "kuuluuko" asia itselle. Vaan mitä tunteita se herättää. Vuosia/vuosikymmeniä kestäneen kiintymys- ja rakkaussuhteen purkaminen on usein kivuliasta. Ei toki kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät märehdi, vaan toimivat.
Näin on. Mitä sitä turhia miettimään tai varsinkaan ottamaan opikseen mistään. Aina voi siirtyä seuraavaan. Tuota kaavaa nämä toiminnan ihmiset toistavat elämässään.
Miksi oletat että ei voisi ottaa opikseen vaikka löytäisi uuden suhteen nopeastikin? Kyllä elämästä ja parisuhteista voi oppia paljon jo suhteen kestäessä, myös sen joka päättyy eroon. Samoin uuden suhteen alkumetreillä. Yhtä oppimistahan se on tutustua uuteen ihmiseen ja kumppaniin ja sovittaa elämät yhteen joka tapauksessa.
Katse tulevaisuuteen kirjoitti:
Mies on varmaan prosessoinut eron jo ennen kuin se on astunut voimaan. Sinä vasta aloit käsittelemään asiaa. Toisekseen toiset menevät elämässään nopeammin etäänpäin kuin toiset.
Prosessoinut vai varmistanut, että uusi nainen on varmasti saatavilla ennen eroa, että ei vaan jää yksin? En sano tätä exänä vaan nyxänä. Häveten myönnän olleeni se varmistettu nainen ennen eroa. En sitä silloin tajunnut, nyt tajuan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavia tuntemuksia ex-naistani kohtaan, kun jätti minut ja oli jo taustalla uusi tilalla. Ikinä en anna hänelle sitä anteeksi, kuinka asiat menivät. Minulta vei kaksi vuotta toipua siten, etten enää ajatellut asiaa joka päivä. Vaikka minulla on jo vuosia ollut uusi nainen ja elämäni ei liity exään enää millään tavalla, niin silti tämä vihan tunne tulee olemaan ikuinen. Niin paljon se minulle pahaa oloa aiheutti ja haaveita murskasi.
Olen todella pahoillani puolestasi. Varovasti toivoisin sinun silti miettivän yhtä asiaa uudelleen...eli, voisitko kuitenkin antaa anteeksi, ei tarvitse edes tuntua siltä,että voisit, vaan sen voi tehdä järjen päätöksenä, valintana? Exäsi ei tarvi anteeksiantoasi, mutta sinä tarvitset sitä, jotta voit päästä eteenpäin ja että ko. tapahtumat eivät ajan myötä saa enää otetta sinusta. Toivon, että voisit harkita tuota. Kokemuksesta tiedän, että helpottaa ja lopulta parantaa omaa olotilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katse tulevaisuuteen kirjoitti:
Mies on varmaan prosessoinut eron jo ennen kuin se on astunut voimaan. Sinä vasta aloit käsittelemään asiaa. Toisekseen toiset menevät elämässään nopeammin etäänpäin kuin toiset.
Tätä olen usein ajatellut, että pitää olla aivan stanan tunnekylmä ihminen, joka pystyy ottamaan taustalla jo valmiiksi toisen ja prosessoimaan eron ennen kuin kertoo siitä edes toiselle. Siinä ei ollenkaan käsittele asiaa sen toisen kannalta ja siltä, miten tämä asia häneen vaikuttaa. Tämmöinen ihminen vaan kuvainnollisesti käyttäytyy tyyliin: se on moro, mulla alkaa nyt uusi elämä. Normaalin tunne-elämän omaava ihminen osaa ottaa eroprosessissa myös vastapuolen huomioon, kun taas tunnevammainen ja kylmä itsekäs sika käyttäytyy edellä mainitulla tavalla.
Voisiko olla myös miehen tilanne se, että on halunnut jonkin asian takia olla vielä yhdessä, ja esimerkiksi elätellä toiveita paremmasta huomisesta? Tarpeeksi kauan katsonut toisen menoa, eikä mikään ole muuttunut, vaikka asiasta on yrittänyt puhua, mutta toinen ei ole ottanut asiasta mitään oppia, eikä kuunnellut toisen mietteitä suhteesta. Tätä kun kauan jatkuu, niin saattaa ero tulla, ja joku saattaa vuosien aikana erota mielessään. Kaikki ei aina tarkoita tunnekylmyyttä, tai vaihtoehtoisesti toisen olevan sika.
Juuri näin. Kumpi tahansa voi olla se tunnekylmä sika silloin, kun toinen ”yllättäen” ottaa äkkilähdöt ja jatkaa eteenpäin. Jompi kumpi ei ole halunnut ottaa vastuutaan parisuhteesta tai tunnustanut edes sen ongelmia vaikka toinen olisi niistä jauhanut loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies sitä uutta suhdetta ole aloittanut sinua satuttaakseen. Itselläni oli ihastus työkaveriin jo aikaisemman suhteen aikana. Se oli 100% pelkkä ihastus. Ei mitään muuta. Ja uskoin että tämä työkaverikin oli ihastunut minuun. Emme koskaan puhuneet aiheesta, emme sinne päinkään… hymyiltiin vain ja katseltiin toisiamme. Käytiin yhdessä joskus työlounaalla yhdessä, mutta that’s it.
Kun oma avioliitto sitten kariutui, niin ei siinä mennyt kuin viikko ja uskalsin pyytää tätä työkaveria treffeille. Homma lähti tosi vauhdikkaasti liikkeelle ja selvisi, että hänkin oli ollut ihastunut minuun jo jonkin aikaa. Kun ikää oli molemmilla jo yli 30v, niin ajateltiin että ei tämä tästä miettimällä parane. Asunnon etsiminen vaihtuikin siihen, että alettiin katsomaan yhteistä asuntoa.
Ex-vaimo ei tietenkään uskonut tätä totuutta. Hän epäili ja epäilee edelleenkin, että minulla oli toinen suhde jo hänen aikanaan. Mutta eipä asia hänelle tosiaan enää kuulu. Nyt ollaan asuttu 2v saman katon alla ja hyvin menee.
Tämä on yleistä. Ihastutaan johonkin toiseen, mutta ei haluta tehdä koska on varattu. Mutta eron jälkeen sitten toimitaan nopeasti.
Kovin yleistä on sekin, että jostain syystä se oma liitto sattuu kariutumaan, kun ihastutaan toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies sitä uutta suhdetta ole aloittanut sinua satuttaakseen. Itselläni oli ihastus työkaveriin jo aikaisemman suhteen aikana. Se oli 100% pelkkä ihastus. Ei mitään muuta. Ja uskoin että tämä työkaverikin oli ihastunut minuun. Emme koskaan puhuneet aiheesta, emme sinne päinkään… hymyiltiin vain ja katseltiin toisiamme. Käytiin yhdessä joskus työlounaalla yhdessä, mutta that’s it.
Kun oma avioliitto sitten kariutui, niin ei siinä mennyt kuin viikko ja uskalsin pyytää tätä työkaveria treffeille. Homma lähti tosi vauhdikkaasti liikkeelle ja selvisi, että hänkin oli ollut ihastunut minuun jo jonkin aikaa. Kun ikää oli molemmilla jo yli 30v, niin ajateltiin että ei tämä tästä miettimällä parane. Asunnon etsiminen vaihtuikin siihen, että alettiin katsomaan yhteistä asuntoa.
Ex-vaimo ei tietenkään uskonut tätä totuutta. Hän epäili ja epäilee edelleenkin, että minulla oli toinen suhde jo hänen aikanaan. Mutta eipä asia hänelle tosiaan enää kuulu. Nyt ollaan asuttu 2v saman katon alla ja hyvin menee.
Tämä on yleistä. Ihastutaan johonkin toiseen, mutta ei haluta tehdä koska on varattu. Mutta eron jälkeen sitten toimitaan nopeasti.
Kovin yleistä on sekin, että jostain syystä se oma liitto sattuu kariutumaan, kun ihastutaan toiseen.
Yleistävänä mutuna sanoisin että toiseen ei ihastuta jos oma liitto ei ole jo pahoin kuralla joltain osin. Ihastuminen tapahtuu kun alkaa haaveilla jostain sellaisesta mitä ei omassa liitossa koe saavansa ja kohtaa jonkun jolta kuvittelee sitä saavansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen että miehesi löysi rakkauden heti eron jälkeen.
Samaa mieltä. Uusi nainen pitää miehen kiireisenä ja hän keskittyy tähän. Mikään ei ole kaameampaa kuin ex, joka stalkkaa ja vainoaa. Koska tähän monet miehet päätyvät, kun huomaavat, että benefitsit lähti ex-vaimon mukana.
Vierailija kirjoitti:
No, mun ex meni uudelleen naimisiin juuri. Samana päivänä, kun mitä me menimme aikoinaan. Muuten ihan sama mitä tekee, mutta sama päiväys??? Mahtaakohan uusi vaimo tietää tuon.
Se on vain päivämäärä, ei sillä ole mitään merkitystä. Lapsellista ajatella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Tyttö ei myöskään suostu jäämään isälleen yöksi, koska talossa asustaa vieras nainen-
Trollitutkani rekisteröi tämän lauseen ja ilmoitti että olet trolli.
0/5
Vierailija kirjoitti:
Trap baby
Ei muuten ollenkaan mahdotonta ole tämäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni Elli oli 80 luvulla eron jälkeen katkera ja kertoi mulle että toisen ystävön lapsen hukuttua uimastadionilla oli tyytyväinen kun muillakin surua. Ellin ent miehen 2. Liitosta syntynyt mielenterveyspotlasmies 33v teki itsarin. Ei kai Elli taas tykännyt. Ei saa toivoa pahaa.
Just. Ukolla ollut toinen jo kauan ennen eroa.
Ihmiset käsittelee asioita eri tavoin, mutta oman kokemuksen perusteella sanoisin, että pitkäänkin työstetty ero vaatii myös yksin oloa eron jälkeen. Asiat näyttävät erilaisilta, kun niitä pohtii eron jälkeen. Mitä pidempi suhde, sitä enemmän on tunteita ja tapahtumia joita käydä läpi.
Luulisi olevan myös selvää, että lapset tarvitsevat aikaa erosta toipumiseen. Jaettu vanhemmuus ja lasten kasvun ja onnellisuuden tukeminen kahdessa kodissa on sen verran haastava kuvio, että sen rakentamiseen ei missään nimessä riitä muutama viikko, ei edes kuukausi. Vanhempi voi hyvin aloittaa uuden suhteen, kunhan se tapahtuu niin, että lapsen ei tarvitse olla paikalla.
Valitettavasti minunkaan ex-mieheni ei tätä ymmärtänyt. Asuimme vielä saman katon alla, kun lapset jo esiteltiin uudelle naiselle. Se auvoisa uusperhe tuli tiensä päähän muutamassa kuukaudessa. Lapset joutuivat työstämään samalla ydinperheen eroa ja uusperheen hajoamista.
AP on tämän tarinan onnekas osapuoli vaikka nyt varmaan ei siltä tunnukaan. Kukaan järkevä ihminen ei laita lasta alulle tarkoituksella tuossa tilanteessa ellei suhde ole ollut jo paljon pidempään olemassa ap:n tietämättä. Jos kyseessä on vahinko niin yhä vaan olisin ap:n asemassa helpottuneempi voidessani keskittyä omaan elämään. Tuo ei tule päättymään hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on erottu, niin ex:n elämä ei todellakaan kuulu toiselle tippaakaan. Ihmeen katkeraan porukkaa täällä on.
Kysymys ei ole siitä "kuuluuko" asia itselle. Vaan mitä tunteita se herättää. Vuosia/vuosikymmeniä kestäneen kiintymys- ja rakkaussuhteen purkaminen on usein kivuliasta. Ei toki kaikille.
Paino kohdalle "ei kaikille". Älä oleta, että ihmiset ovat samanlaisia kuin sinä. Jotkut jäävät vatvomaan menneisyyteen, toiset katsovat tulevaisuuteen. Arvaa kummat on onnellisempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies sitä uutta suhdetta ole aloittanut sinua satuttaakseen. Itselläni oli ihastus työkaveriin jo aikaisemman suhteen aikana. Se oli 100% pelkkä ihastus. Ei mitään muuta. Ja uskoin että tämä työkaverikin oli ihastunut minuun. Emme koskaan puhuneet aiheesta, emme sinne päinkään… hymyiltiin vain ja katseltiin toisiamme. Käytiin yhdessä joskus työlounaalla yhdessä, mutta that’s it.
Kun oma avioliitto sitten kariutui, niin ei siinä mennyt kuin viikko ja uskalsin pyytää tätä työkaveria treffeille. Homma lähti tosi vauhdikkaasti liikkeelle ja selvisi, että hänkin oli ollut ihastunut minuun jo jonkin aikaa. Kun ikää oli molemmilla jo yli 30v, niin ajateltiin että ei tämä tästä miettimällä parane. Asunnon etsiminen vaihtuikin siihen, että alettiin katsomaan yhteistä asuntoa.
Ex-vaimo ei tietenkään uskonut tätä totuutta. Hän epäili ja epäilee edelleenkin, että minulla oli toinen suhde jo hänen aikanaan. Mutta eipä asia hänelle tosiaan enää kuulu. Nyt ollaan asuttu 2v saman katon alla ja hyvin menee.
Tämä on yleistä. Ihastutaan johonkin toiseen, mutta ei haluta tehdä koska on varattu. Mutta eron jälkeen sitten toimitaan nopeasti.
Kovin yleistä on sekin, että jostain syystä se oma liitto sattuu kariutumaan, kun ihastutaan toiseen.
Tietysti jos on huonossa suhteessa niin ihastuu helposti.
Omissa eroissani ei ole ollut koskaan kyse kyllästymisestä. Olisin niiden miesten kanssa ollut koko loppuelämäni, jos ongelmat olisi saatu ratkottua. Sama kokemus tuttavapiiristä. Tämä vaan kirjoittajalle, jonka mielestä suhteesta voi häipyä ilman selityksiä, koska on kyllästynyt. Minä ainakin haluaisin kuulla tuonkin selityksen, koska silloin tietäisin syyn ja olisi selvää ettei sellaisesta suhteesta olisi mitään tullut.