Miten te muut kestätte että koko ajan on huolia?
Oon 40 v yh-mamma. En kestä tätä jatkuvaa huolien aiheuttamaa painetta. Huolta aiheuttaa ok-talo, auto, teini-ikäiset lapset, korona, ylipaino, tulevaisuus, raha-asiat... Nuo nyt ainakin. Usein mietin että kuolema ois siitä kiva ettei tarvis koko ajan murehtia jostakin. Koitapa tässä sitten kevyesti deittailla ku tuntuu että lyyhistyn tän paineen alle.
Kommentit (45)
"Ihminen jolla on lapsia, on vain yksi huoli, kaikki muu on samantekevää".
-Markus Kajo-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääset sentään treffeille vaikka olet ylipainoinen
En ole vielä, mutta tätä menoa kohta olen kun syön ahdistukseeni välillä.
Ja tuo on totta, kaikki tämä vaikuttaa lapsiin. Jos ois yksin niin ei kai sillä niin väliä oiskaan vaikka sössis kaiken.
Huolettaa myös että talo homehtuu ja auton ajan vahingossa paskaksi kun en osaa kumpaakaan huoltaa kunnolla. Kaikki on vähän rempallaan.
Ap
Kai sulla on polkupyörä jos auto hajoaa. Se on tosi edullinen liikkumiseen.
Olen huolehtija. Eräs terapeutti kertoi minulle, että huolehtiminen opitaan omilta vanhemmilta ja kuinka ollakaan, omat vanhempani ovat huolehtijoita molemmat.
Kannattaa järkätä itselleen jokin sellainen säännöllinen ohjelmanumero joka pakottaa irrottautumaan kokonaan omista ympyröistä vähintään kahdeksi tunniksi kerrallaan. Minulla sellaiseksi sopii ryhmäliikunta, korona-aikana se saisi olla ulkona tapahtuva. Tällä pitäisi päästä alkuun pahimmankin kaaoksen keskellä jollet ole jo valmiiksi nääntynyt liiasta fyysisestä rasituksesta. Lajin ei ole edes pakko olla sellainen josta pidät, riittää että siellä on pakko keskittyä siihen mitä tekee ja että sitoudut säännöllisyyteen, älä kuitenkaan valitse liian vaikeaa tai vaativaa.
Aloittajan ongelmahan siis taisi ennemminkin olla ahdistus, ei niinkään se auto tai omakotitalo.