Lapset eivät "hyväksy" miesystävääni, erosta kohta neljä vuotta ja nyt olen löytänyt rakkauden miehen kanssa, jonka olen tuntenut nuoruudesta asti.

Lasten on korkea aika oppia etteivät kaikki maailman asiat ole heidän hyväksymisestään kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnon keskustelu lasten kanssa. Että mistä johtuu. Kerrot että he ovat edelleen tärkeimmät sinulle. Tai teinille vastakysymys, jos hän löytää tyttö tai poikakaverin, miltä tuntuisi, jos sinä kieltäisit näkemästä. Etkä päästäisi kotiisi. Että jos ei seurustelukumppaneita kotiin saa tuoda, se koskee myös heitä.

Jos lapset joutuvat kuuntelemaan äitinsä nussimista, äiti kuuntelee silloin myös teininsä nussimista. Tai sitten kukaan ei nussi kotona. Fair play.

Jep, sama myös toisinpäin. Jos teini haluaa panna kumppaniaan kotonaan, silloin ei voi kieltää äitiäänkään tekemästä niin. Tosin jos talo on vain äidin omistuksessa, äiti päättää ketä sinne saa tulla. Jos ei säännöt miellytä, voi muuttaa pois.

Aivan ja äiti on sen jälkeen lastensuojelun seurannassa, koska heittää alaikäisen pois kotoaan. Siitä vaan mainettaan pilaamaan jos kulli on kerran lasta tärkeämpi.

Luetun ymmärtäminen. Ei kai se äiti heitä ulos. Vaan teini voi ihan itse muuttaa pois, jos ei säännöt miellytä. On sitten kyse mistä säännöstä tahansa. Jotkut muuttaa muutenkin jo 16 vuotiaana omilleen jos vaikka opiskelemaan lähtee. Siihen mikään lasu puutu.

maltti on valttia kirjoitti:

Taas yksi losoperse yh joka ei voinut edottaa sen verran että lapset muuttavat pois kotoa. On kova kiire saada kullia eron jälkeen.

Mutta isit saa tottakai raahata ties mitä pubiruusuja kotiinsa vaikka seuraavana päivänä erosta. Kun äidit ei saa edes seurustella 4 vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herranjumala, tällaiseksiko on nykypäivänä mennyt elämä? Vanhemmat on ennenkin olleet perheen pomoja ja pomot päättää suurimman osan perheen asioista ja lasten (alaisten) on siihen sopeuduttava. Taatuatsion lapsetkin onnellisempia, kun näkevät, että vanhemmat on jämyjä, uskaltavat tehdä päätöksiä ja ottaa niistä vastuu, eikä kysellä liikaa lapsilta, mitä ne haluaa ja anneta päätösvaltaa asioihin, jotka kuuluu selvästi vanhempien päätettäväksi.

Sinä olet rakastunut ja ollut täysin vapaakin rakastumaan, mies on fiksu jne., joten anna mennä, muuttakaa vaikka yhteen, jos siltä tuntuu. Kyllä ne lapset siihen sopeutuu, kun näkee, että sinä päätät aikuisten asioista, eikä heille anneta tässä vaihtoehtoja.

Touko Tarkki teki myös hienoja ja vastuullisia päätöksiä jämynä vanhempana. Oli uusperheen onnea ja auvoa sekä aivan upea äitipuoli.

Täysin asiaton vertaus! Minä puhuin normaaleista, tervepäisistä ihmisistä.

Tulee mieleen oma eka suhde eron jälkeen ja kuinka lapset eivät millään hyväksyneet miestäni, mutta hyväksyivät ilolla mielin isänsä uuden naisen kenen syy meidän ero oli. Istutin lapset alas kanssani ja pyysin kertomaan syitä ja kertomaan omia tuntemuksiaan ja kuulemma eivät tykänneet uudesta miehestäni koska haluavat isänsä ja minut takaisin yhteen ja sen vuoksi ovat olleet ylimukavia tuota äitipuolta kohtaan koska haluavat savustaa äitipuolen ulos  jotta me palaisimme takaisin yhteen (oli ollut esikoisen (17v) oikea "masterplan") sovittiin että he antavat molemmille, myös tälle äitipuolelle mahdollisuuden ja tuo auttoi hyvin. Tästä on vuosia aikaa ja olen edelleen miehen kanssa ja lapset ja hän tulevat todella hyvin juttuun (niin kuin myös lapseni ja äitipuolensa)

Kerrot lapsille asiallisesti ja nätisti, että seurustelet, ja kysyt mitä he siitä ajattelee. Jos vastaus on etteivät hyväksy, niin toteat, että näin se nyt on, kukaan muu ei voi siitä päättää kuin sinä itse. Sitten kerrot, että ymmärrät kuitenkin heidän kurjaa oloaan, mikähän voisi nyt auttaa heitä kestämään tämän tilanteen? Ehkä ajan kuluminen, tutustuminen tai esim lupaus, että yhteen ei nyt muuteta. Ja sitten ei tietenkään muuteta, jos on luvattu. Kuuntele, ja anna lupa kaikille tunteille, hyväksy ne, mutta seurustelusta sinä itse edelleen päätät.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen oma eka suhde eron jälkeen ja kuinka lapset eivät millään hyväksyneet miestäni, mutta hyväksyivät ilolla mielin isänsä uuden naisen kenen syy meidän ero oli. Istutin lapset alas kanssani ja pyysin kertomaan syitä ja kertomaan omia tuntemuksiaan ja kuulemma eivät tykänneet uudesta miehestäni koska haluavat isänsä ja minut takaisin yhteen ja sen vuoksi ovat olleet ylimukavia tuota äitipuolta kohtaan koska haluavat savustaa äitipuolen ulos  jotta me palaisimme takaisin yhteen (oli ollut esikoisen (17v) oikea "masterplan") sovittiin että he antavat molemmille, myös tälle äitipuolelle mahdollisuuden ja tuo auttoi hyvin. Tästä on vuosia aikaa ja olen edelleen miehen kanssa ja lapset ja hän tulevat todella hyvin juttuun (niin kuin myös lapseni ja äitipuolensa)

Tässä nähdään, kuinka lapset yrittää käyttää vanhempiaan pelinappuloina, jos heidän annetaan näin tehdä. Hirvittää ajatella, miten moni luopuu kumppanista, joka olisi ollut se loppuelämän suhde, vain miellyttääkseen lapsia. Lapset saattaneet ihan vaan leikillään olla vastaan vanhemman uutta suhdetta ja testata, paljonko heillä on vaikutusvaltaa suhteen päättämiseksi.

Muistan yhdenkin jutun täällä, kun jo aikuiseksi tullut nainen kirjoitti, miten hänellä on vieläkin huono omatunto siitä, että ihan piruuttaan sabotoi teininä isänsä uuden suhteen lavastamalla äitipuolen milloin varastaneen häneltä rahaa, milloin valehdelleen äitipuolen puhuneen hänelle tosi ilkeitä, kun isänsä ei ollut paikalla. Isänsä uskoi lastaan ja hänen mielekseen jätti tuon naisystävän. Isänsä oli järkyttynyt siitä suhteesta niin, että ei ollut solminut enää uutta suhdetta, vaan elänyt vuosikaudet katkeroituneena yksin.

Nyt tuo aikuinen lapsi kipuili sitä, kertoako isälleen totuus, mutta ei enää pystynyt. Nainen oli ollut kuulemma oikeasti todella herttainen ja suhtautunuy tytärpuoleen kuin omaan lapseensa, mutta teini oli vaan pöljyyksillään halunnut savustaa hänet ulos isänsä elämästä, onnistui siinä, mutta isänsä menetti siinä kaiketi elämänsä parisuhteen. Karmaiseva esimerkki siitä, että ei aina kannata tehdä elämäänsä koskevia ratkaisuja pelkästään lapsen mielipiteen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herranjumala, tällaiseksiko on nykypäivänä mennyt elämä? Vanhemmat on ennenkin olleet perheen pomoja ja pomot päättää suurimman osan perheen asioista ja lasten (alaisten) on siihen sopeuduttava. Taatuatsion lapsetkin onnellisempia, kun näkevät, että vanhemmat on jämyjä, uskaltavat tehdä päätöksiä ja ottaa niistä vastuu, eikä kysellä liikaa lapsilta, mitä ne haluaa ja anneta päätösvaltaa asioihin, jotka kuuluu selvästi vanhempien päätettäväksi.

Sinä olet rakastunut ja ollut täysin vapaakin rakastumaan, mies on fiksu jne., joten anna mennä, muuttakaa vaikka yhteen, jos siltä tuntuu. Kyllä ne lapset siihen sopeutuu, kun näkee, että sinä päätät aikuisten asioista, eikä heille anneta tässä vaihtoehtoja.

Touko Tarkki teki myös hienoja ja vastuullisia päätöksiä jämynä vanhempana. Oli uusperheen onnea ja auvoa sekä aivan upea äitipuoli.

Täysin asiaton vertaus! Minä puhuin normaaleista, tervepäisistä ihmisistä.

Ap ja sinä ette sellaisilta vaikuta. Kaikki kuvittelee toimivansa lasten parhaaksi oma etu kuitenkin edellä.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta kysyn onko exälläsi uusi naisystävä,jos on niin hyväksyvätkö lapsesi sen.

Luultavasti ap on "tylsyyksissään" jättänyt miehensä joka kituuttaa pienessä asunnossa elareita maksaen ja lapsia tavaten. Tämä alkaa olla yleistyvä kuvio yhteiskunnassamme. Ei ihme etteivät lapset hyväksy tällaista tilannetta ja äidin uutta ihkua rakkautta. Kannattaa varautua siihen, että lapset eivät tule hyväksymään uusia puolisoitasi niin kauan kun joutuvat kotona asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Lasten on korkea aika oppia etteivät kaikki maailman asiat ole heidän hyväksymisestään kiinni.

Vanhempien myös. Siksi teinejä on nykyisin paljon laitoksissa, osa omasta tahdostaan ja osa sinne uusperheen tieltä tuupattuina. Yhteiskunta hoitaa äitien ja isien uusien rakkauksien ylijäämät. Onneksi kunnilla on varaa tähän halpaan hupiin, vaikka lisävelalla.

Vierailija kirjoitti:

Lapsien pitäisi mennä aina kaiken muun edelle. En ymmärrä tällaisia pohdintoja.

Niinpä, joten ei jää kuin yksi vaihtoehto: jätä se sika ansaitset parempaa, sellaisen jonka lapsetkin hyväksyy.

Näin se vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Lasten on korkea aika oppia etteivät kaikki maailman asiat ole heidän hyväksymisestään kiinni.

Kyllä lapsi sen ymmärtää, mutta ei se sitä koskaan anteeksi anna.

Juu olisi oma äitikin älynnyt, että sen uuden kanssa ei tarvi heti muuttaa saman katon alle niin olisin ajan kanssa saattanut hyväksyä uuden heilan ollessani 15v. No katsoin paremmaksi viettää aikaa sitten ihan muualla ja siitäpä lähti yli 10 vuoden alamäki liikkeelle.

No ainakin tiedän, etten tee samaa virhettä omien kanssa jos joskus ero tulee miehestä .

Ei kannata suhdetta jättää lasten kiukuttelujen takia. Lapset lähtee jossain kohtaa omilleen ja sinä jäät harmittelemaan ykisnäisyyttäs, kun viskasit miehen pihalle. Vaikeeta on välillä, kun teini ei tykkää miehestäni mutta aika aikaa kutakin. 

Kyllä se siitä aikuistuu ja osaa ajatella toisella tavalla. Itellä on välillä kestämistä teinin käytöksen kanssa mutta en meinannut sen takia erotakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Juu olisi oma äitikin älynnyt, että sen uuden kanssa ei tarvi heti muuttaa saman katon alle niin olisin ajan kanssa saattanut hyväksyä uuden heilan ollessani 15v. No katsoin paremmaksi viettää aikaa sitten ihan muualla ja siitäpä lähti yli 10 vuoden alamäki liikkeelle.

No ainakin tiedän, etten tee samaa virhettä omien kanssa jos joskus ero tulee miehestä .

Ei lapsilta kysytä "saako äiti tai isä seurustella". Ei se nyt jumakeuta lasten päätös ole. 

Olisitte ottaneet vain ahtérííŋ niin ei tarvisi miettiä nyt mitä kakara sanoo.

Kiitos kaikille!

Ajattelin kyllä, että nyt kun olen kohdannut elämäni miehen, niin aion nauttia tästä rakkaudesta. Lapsetkin tulevat huomaamaan, että olen onnellisempi kuin koskaan.

ap

Miksi tällaisia asioita kysellään lapsilta? Kyllä ne sopeutuu, kun vaan menee yhteen sitten kun on harkinnut jutun tarpeeksi vakavasti. Itse menin uusiin naimisiin 6 v erosta, lasten ollessa 10 ja 12, eikä he olisi ikinä hyväksyneet ketään miestä mulle jos olisin kysymään alkanut. Mutta minäpä en kysellyt, se oli ilmoitusasia että äidillä on uusi mies ja on menty kihloihin, ja milloin on häät. Ja sitten mies muutti meille kun oltiiin naimisissa. Hyvin äkkiä lapset sopeutuivat.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaisia asioita kysellään lapsilta? Kyllä ne sopeutuu, kun vaan menee yhteen sitten kun on harkinnut jutun tarpeeksi vakavasti. Itse menin uusiin naimisiin 6 v erosta, lasten ollessa 10 ja 12, eikä he olisi ikinä hyväksyneet ketään miestä mulle jos olisin kysymään alkanut. Mutta minäpä en kysellyt, se oli ilmoitusasia että äidillä on uusi mies ja on menty kihloihin, ja milloin on häät. Ja sitten mies muutti meille kun oltiiin naimisissa. Hyvin äkkiä lapset sopeutuivat.

Kiitos :)  Onnea teille!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten on korkea aika oppia etteivät kaikki maailman asiat ole heidän hyväksymisestään kiinni.

Vanhempien myös. Siksi teinejä on nykyisin paljon laitoksissa, osa omasta tahdostaan ja osa sinne uusperheen tieltä tuupattuina. Yhteiskunta hoitaa äitien ja isien uusien rakkauksien ylijäämät. Onneksi kunnilla on varaa tähän halpaan hupiin, vaikka lisävelalla.

Teinit laitokseen siksi että äiti seurustelee?