Lapset eivät "hyväksy" miesystävääni, erosta kohta neljä vuotta ja nyt olen löytänyt rakkauden miehen kanssa, jonka olen tuntenut nuoruudesta asti.
Miten kannattaa edetä, esitellä hänet lapsille? Lapset 10v ja 14v. Kiitos!
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Lapset vai uusi mies? Ei lapsia voi pakottaa hyväksymään äidin uutta.
Ei tarvitse valita. Ei lapset saa päättää vanhempien parisuhteista, eihän vanhemmatkaan päätä lastensa parisuhteista.
Jokaista poikayståvää ei kannata ottaa lasten elämää sotkemaan.
Vasta kun suhde on pitkällinen ja kestävä, voi alkaa vähitellen sotkea lapsia siihen.
Asua ei tarvitse yhdessä.
Puolisoni 38v sisko ei vieläkään hyväksy sitä, että heidän isänsä ei halua elää ja kuolla yksin jäätyään leskeksi muutaman kymmentä vuotta sitten, koska ihminen saa ilmeisesti pariutua vain kerran. Tältä pohjalta totean, että on kaksi eri asiaa priorisoida lapset etusijalle ja elää lasten ehdoilla. Tai jättää oma elämä elämättä.
Teinin suhteen ehdottaisin avointa keskustelua asiasta ja ehkä yrittäisin saada hänet asettumaan äidin asemaan ja oikeasti ymmärtämään tilannetta (ja samalla voisi asettua teinin asemaan). Nuoremman suhteen yrittäisin selvittää mitä siellä on taustalla. Oikeastiko pitäisi elää yksin ja ilman romanttista rakkautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko jutellu lastesi kanssa, osaavatko selittää miksi eivät hyväksy että seurustelisit?
Ovat sen verran jo isoja, ainakin 14 vuotias, että ihan asiallisesti pyytäisin kertomaan mikä siinä on kamalaa jos äidillä on miesystävä. Oletan tietenkin että mies on ihan fiksu ja sulla ei ole miehiä pyörinyt kuvioissa jatkuvasti.
joo, ei ole ketään miestä aiemmin ollut. Ehkä ovat ajatelleet, ettei koskaan tulisikaan...
Mies on todella fiksu ja kiinnostunut myös lapsistani :)
ap
"Kiinnostunut myös lapsistani" nyt tuli oksua suuhun.
Lapset ei tietenkään asiasta päätä mutta et voi pakottaa heitä tapaamaan panoasi etkä voi pakottaa muuttamaan yhteen. 12v jo kuullaan asuinpaikasta eli älä ihmettele jos teini muuttaa isälleen tai isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon keskustelu lasten kanssa. Että mistä johtuu. Kerrot että he ovat edelleen tärkeimmät sinulle. Tai teinille vastakysymys, jos hän löytää tyttö tai poikakaverin, miltä tuntuisi, jos sinä kieltäisit näkemästä. Etkä päästäisi kotiisi. Että jos ei seurustelukumppaneita kotiin saa tuoda, se koskee myös heitä.
Jos lapset joutuvat kuuntelemaan äitinsä nussimista, äiti kuuntelee silloin myös teininsä nussimista. Tai sitten kukaan ei nussi kotona. Fair play.
Vierailija kirjoitti:
Kakarat on aina tuollaisia pieniä paskiaisia joiden pillin mukaan muka pitäisi mennä. Pyydät miehesi joka kerta syömään pizzaa, täytekakkua, karkkia ym. herkkuja ja komennat kakarat huoneeseen. Loput herkut syötte huomenna tai heität pois. Sanot että ruokapöytään ei ole asiaa koska eivät hyväksy mies. Näin meillä toimittiin.
Tuo on henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsien pitäisi mennä aina kaiken muun edelle. En ymmärrä tällaisia pohdintoja.
Eihän tässäkään äiti ollut asettamassa miestä lasten edelle! Luetun ymmärtämisen vaikeus?
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuttako yhteen, mutta jatkaakaa suhdetta, jos sitä molemmat hamuatte.
Lapsille sanot, että miesystäväsi on sinulle äärettömänrakas eikä ole poistumassa elämästäsi ja että sillä sipuli.
Tai vaihtoehtoisesti, äiti kertoo, että uusi suhde ei muuta hänen rakkauttaan lapsia kohtaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko jutellu lastesi kanssa, osaavatko selittää miksi eivät hyväksy että seurustelisit?
Ovat sen verran jo isoja, ainakin 14 vuotias, että ihan asiallisesti pyytäisin kertomaan mikä siinä on kamalaa jos äidillä on miesystävä. Oletan tietenkin että mies on ihan fiksu ja sulla ei ole miehiä pyörinyt kuvioissa jatkuvasti.
joo, ei ole ketään miestä aiemmin ollut. Ehkä ovat ajatelleet, ettei koskaan tulisikaan...
Mies on todella fiksu ja kiinnostunut myös lapsistani :)
ap"Kiinnostunut myös lapsistani" nyt tuli oksua suuhun.
Lapset ei tietenkään asiasta päätä mutta et voi pakottaa heitä tapaamaan panoasi etkä voi pakottaa muuttamaan yhteen. 12v jo kuullaan asuinpaikasta eli älä ihmettele jos teini muuttaa isälleen tai isovanhemmille.
Olisiko se sitten jotenkin hyvä asia, että mies ei olisi yhtään kiinnostunut naisystävänsä lapsista? Vai enkö vain tajua jotain pointtia tässä? Ja miksi ihmeessä teini muuttaisi isovanhemmilleen tai millä logiikalla teini voisi valita muuttavansa jonkun muun kuin huoltajana toimivan ihmisen luokse? Ei meillä ainakaan teini päätä, että muuttaa tästä nyt vaan sukulaisen x luo, kun häntä alkaa vanhempien säännöt ja teot ärsyttämään.
Ap sanoi, ettei aio muuttaa miehen kanssa yhteen ja se on hyvä päätös se. Siitä olen täysin samaa mieltä. Totta kai teini voi myös päättää muuttaa isän luo, mutta teini saattaa saada saman päätöksen ihan mistä muusta tahansa asiasta. Eikä isän luo muuttaminen ole tietysti automaattisesti huono juttu. Eri vaiheissa kehitystä voi toisella vanhemmalla olla enemmän tarjottavaa kuin toisella.
Minun mielestäni ap voit ihan pyytää kyllä miesystävän kylään vaikka lapset ovat kotona, mutta sellaiseksi se ei saa muuttua, että mies päivätolkulla viettää aikaa kotonanne, ainakin niin kauan kuin lapset eivät tilannetta hyväksy. Mutta koti se on sinullekin ja totta kai sinulla on oikeus pyytää mies kahville tai viettämään vaikka elokuvailtaa, ja kyllä tämä pitää jo noin isojen lapsen sietää siinä missä monet muutkin elämän harmit/ärsytykset. Millaisen maailmankuvan sitä lapsilleen antaa, jos antaa heille kuvan että heidän vihalla/ärsyyntymisellä on voima tuhota muiden ihmissuhteet? Millaisen kontrolloinnin he tuosta oppivat, että heillä on oikeus päättää ketkä ovat yhdessä tai ketkä ovat ystäviä? Ihan maalaisjärjellä tästä selviää mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko jutellu lastesi kanssa, osaavatko selittää miksi eivät hyväksy että seurustelisit?
Ovat sen verran jo isoja, ainakin 14 vuotias, että ihan asiallisesti pyytäisin kertomaan mikä siinä on kamalaa jos äidillä on miesystävä. Oletan tietenkin että mies on ihan fiksu ja sulla ei ole miehiä pyörinyt kuvioissa jatkuvasti.
joo, ei ole ketään miestä aiemmin ollut. Ehkä ovat ajatelleet, ettei koskaan tulisikaan...
Mies on todella fiksu ja kiinnostunut myös lapsistani :)
ap"Kiinnostunut myös lapsistani" nyt tuli oksua suuhun.
Lapset ei tietenkään asiasta päätä mutta et voi pakottaa heitä tapaamaan panoasi etkä voi pakottaa muuttamaan yhteen. 12v jo kuullaan asuinpaikasta eli älä ihmettele jos teini muuttaa isälleen tai isovanhemmille.
Olisiko se sitten jotenkin hyvä asia, että mies ei olisi yhtään kiinnostunut naisystävänsä lapsista? Vai enkö vain tajua jotain pointtia tässä? Ja miksi ihmeessä teini muuttaisi isovanhemmilleen tai millä logiikalla teini voisi valita muuttavansa jonkun muun kuin huoltajana toimivan ihmisen luokse? Ei meillä ainakaan teini päätä, että muuttaa tästä nyt vaan sukulaisen x luo, kun häntä alkaa vanhempien säännöt ja teot ärsyttämään.
Ap sanoi, ettei aio muuttaa miehen kanssa yhteen ja se on hyvä päätös se. Siitä olen täysin samaa mieltä. Totta kai teini voi myös päättää muuttaa isän luo, mutta teini saattaa saada saman päätöksen ihan mistä muusta tahansa asiasta. Eikä isän luo muuttaminen ole tietysti automaattisesti huono juttu. Eri vaiheissa kehitystä voi toisella vanhemmalla olla enemmän tarjottavaa kuin toisella.
Minun mielestäni ap voit ihan pyytää kyllä miesystävän kylään vaikka lapset ovat kotona, mutta sellaiseksi se ei saa muuttua, että mies päivätolkulla viettää aikaa kotonanne, ainakin niin kauan kuin lapset eivät tilannetta hyväksy. Mutta koti se on sinullekin ja totta kai sinulla on oikeus pyytää mies kahville tai viettämään vaikka elokuvailtaa, ja kyllä tämä pitää jo noin isojen lapsen sietää siinä missä monet muutkin elämän harmit/ärsytykset. Millaisen maailmankuvan sitä lapsilleen antaa, jos antaa heille kuvan että heidän vihalla/ärsyyntymisellä on voima tuhota muiden ihmissuhteet? Millaisen kontrolloinnin he tuosta oppivat, että heillä on oikeus päättää ketkä ovat yhdessä tai ketkä ovat ystäviä? Ihan maalaisjärjellä tästä selviää mielestäni.
Kiitos! ja en tosiaan ole edes tuomassa miestä kotiimme, aiomme tässä vaiheessa tavata muualla ja yön yli sitten, kun lapset ovat isällään. Ja olen samaa mieltä, en ole lapsia hylkäämässä, mutta en myöskään aio päästää tätä nuoruuteni rakkautta menemään sen takia, että lapset eivät halua äidin seurustelevan.
ap
Olisiko sinusta ok jos lapset päättäisivät kuka ystäväsi saa tulla teille kylään? Tai ketkä sukulaisesi saavat tulla käymään? Jos nämä eivät sinusta ole asioita joista lapsi päättää niin on luonnollista että lapsi ei myöskään päätä siitä voitko viettää aikaasi jonkun seurustelukumppanisi kanssa.
Herranjumala, tällaiseksiko on nykypäivänä mennyt elämä? Vanhemmat on ennenkin olleet perheen pomoja ja pomot päättää suurimman osan perheen asioista ja lasten (alaisten) on siihen sopeuduttava. Taatuatsion lapsetkin onnellisempia, kun näkevät, että vanhemmat on jämyjä, uskaltavat tehdä päätöksiä ja ottaa niistä vastuu, eikä kysellä liikaa lapsilta, mitä ne haluaa ja anneta päätösvaltaa asioihin, jotka kuuluu selvästi vanhempien päätettäväksi.
Sinä olet rakastunut ja ollut täysin vapaakin rakastumaan, mies on fiksu jne., joten anna mennä, muuttakaa vaikka yhteen, jos siltä tuntuu. Kyllä ne lapset siihen sopeutuu, kun näkee, että sinä päätät aikuisten asioista, eikä heille anneta tässä vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon keskustelu lasten kanssa. Että mistä johtuu. Kerrot että he ovat edelleen tärkeimmät sinulle. Tai teinille vastakysymys, jos hän löytää tyttö tai poikakaverin, miltä tuntuisi, jos sinä kieltäisit näkemästä. Etkä päästäisi kotiisi. Että jos ei seurustelukumppaneita kotiin saa tuoda, se koskee myös heitä.
Jos lapset joutuvat kuuntelemaan äitinsä nussimista, äiti kuuntelee silloin myös teininsä nussimista. Tai sitten kukaan ei nussi kotona. Fair play.
Jep, sama myös toisinpäin. Jos teini haluaa panna kumppaniaan kotonaan, silloin ei voi kieltää äitiäänkään tekemästä niin. Tosin jos talo on vain äidin omistuksessa, äiti päättää ketä sinne saa tulla. Jos ei säännöt miellytä, voi muuttaa pois.
Taas yksi losoperse yh joka ei voinut edottaa sen verran että lapset muuttavat pois kotoa. On kova kiire saada kullia eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon keskustelu lasten kanssa. Että mistä johtuu. Kerrot että he ovat edelleen tärkeimmät sinulle. Tai teinille vastakysymys, jos hän löytää tyttö tai poikakaverin, miltä tuntuisi, jos sinä kieltäisit näkemästä. Etkä päästäisi kotiisi. Että jos ei seurustelukumppaneita kotiin saa tuoda, se koskee myös heitä.
Jos lapset joutuvat kuuntelemaan äitinsä nussimista, äiti kuuntelee silloin myös teininsä nussimista. Tai sitten kukaan ei nussi kotona. Fair play.
Jep, sama myös toisinpäin. Jos teini haluaa panna kumppaniaan kotonaan, silloin ei voi kieltää äitiäänkään tekemästä niin. Tosin jos talo on vain äidin omistuksessa, äiti päättää ketä sinne saa tulla. Jos ei säännöt miellytä, voi muuttaa pois.
Aivan ja äiti on sen jälkeen lastensuojelun seurannassa, koska heittää alaikäisen pois kotoaan. Siitä vaan mainettaan pilaamaan jos kulli on kerran lasta tärkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala, tällaiseksiko on nykypäivänä mennyt elämä? Vanhemmat on ennenkin olleet perheen pomoja ja pomot päättää suurimman osan perheen asioista ja lasten (alaisten) on siihen sopeuduttava. Taatuatsion lapsetkin onnellisempia, kun näkevät, että vanhemmat on jämyjä, uskaltavat tehdä päätöksiä ja ottaa niistä vastuu, eikä kysellä liikaa lapsilta, mitä ne haluaa ja anneta päätösvaltaa asioihin, jotka kuuluu selvästi vanhempien päätettäväksi.
Sinä olet rakastunut ja ollut täysin vapaakin rakastumaan, mies on fiksu jne., joten anna mennä, muuttakaa vaikka yhteen, jos siltä tuntuu. Kyllä ne lapset siihen sopeutuu, kun näkee, että sinä päätät aikuisten asioista, eikä heille anneta tässä vaihtoehtoja.
Touko Tarkki teki myös hienoja ja vastuullisia päätöksiä jämynä vanhempana. Oli uusperheen onnea ja auvoa sekä aivan upea äitipuoli.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mulla oli joskus sama tilanne. Ei ollut mukavaa, kun lapset, 7 ja 13 v, muuttuivat aina ynseiksi ja naama meni näkkärille, kun miesystäväni tuli käymään tai oltiin yhdessä jossain menossa. Kyllähän se vaikutti hyvin kielteisesti omaan olooni: olin rakastamieni ihmisten kanssa, joista kaksi osoitti selvästi, että kolmas oli ei-toivottu.
Ei auttanut, että mies vei lapset Lintsille, kävimme kolmistaan vuorotellen yhden lapsen kanssa matkoilla, missä mies järjesti lapselle kivaa ohjelmaa jne. Mies suhtautui lapsiin oikein hyvin, leikki ja pelaili heidän kanssaan, mutta jätti kasvatuksen minulle.
Lopulta koin tilanteen niin ristiriitaiseksi, että otin etäisyyttä mieheen.
En tiedä vieläkään, olisiko minun pitänyt tehdä toisin. Jossittelu on turhaa. Koin vain tilanteen lopulta liian hajottavaksi minulle itselleni.
Nyt lapset ovat aikuisia, emmekä ole koskaan puhuneet aiheesta, "mihin X katosi?".
Se on minulle vieläkin kipeä asia, enkä halua syyllistää ketään.
Sen jälkeen en ole rakastunut kehenkään toiseen. Tästä on nyt yli 15 vuotta.
Eli maksatit lasten lintsit ym huvitukset uudella miesystävällä ja kun oli riittävästi rahallisesti uhrannut lapsiisi, heitit pellolle? reilua.
Kyllä se teini saattaa hyvinkin ymmärtää tuon vertauksen. Jos on jo tytöt tai pojat alkanut kiinnostamaan. En toki noin kärjistetysti sanoisi. Mutta voisi kysyä, miltä se hänestä tuntuisi, jos äiti ei haluakaan että alat seurustella ja että tuot sen kaverin tännekin. Että eikö sinulla ole oikeus olla onnellinen. Kyllä normaali teini osaa ajatella muidenkin tunteita.