Lähihoitajan koko jakson arvosanan määrittelee työssäoppimispaikan ohjaaja ja se on väärin !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä asioita alalla seuranneena voin sanoa, että ne arvosanat päätetään lähinnä mutu-tuntumalla työpaikan kahvikeskusteluissa. Ohjaaja sanoo oman mielipiteensä opiskelijasta ja sitten päätetään yhdessä "joo se kuvittelee itsestään liikoja" ja "sillä on väärä asenne" - opiskelijan kannalta tällöin peli on pelattu.

Opiskelijoiden suhteen on toisaalta pakko todeta, että monella on työelämän pelisäännöt aika hakusissa. Työpaikalle ei tulla ajoissa, noin minuuttia ennen työn alkua soitellaan, että ollaan sairaita jos edes soitetaan. Työssäoppimisen tavoitteet hutaistaan parilla lauseella jotain ympäripyöreää lätinää, iso osa ei osaa suomen kieltä edes auttavasti, näyttösuunnitelmat ovat jotain sinnepäin jne.

Täällä mainittiin, että ohjaus on aina jonkun "kusipää mulkun" harteilla. Itse asiassa opiskelijan ohjaus on aika epäkiitollista hommaa. Siitä ohjaaja kuittaa noin 5 euroa/päivä lisää liksaa ja ohjaus yleensä nakitetaan jollekin joka ei ole paikalla silloin kun asiasta päätetään. 

Missä ohjauksesta maksetaan?Ennen päästiin työporukalla kerran vuodessa ohjausta joilla syömään, nykyisin ei saa mitään.

Helsingin kaupungin seniorikeskuksissa on maksettu. Yksityisisissä todennäköisesti ei makseta ohjauksesta.

JHLn sivuilta:

Nyt harjoittelijan ohjaaminen tulee tavan takaa tehtäväksi normaalityön päälle ­– ja liian usein vastikkeetta.

Ohjausoppaan taustalla on vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin vuoksi toisen asteen koulutus painottui entistä vahvemmin työpaikoilla suoritettavaksi.

Jokaisen ohjaajan pitäisi voida saada tehtäväkohtaista lisää.

– Opiskelijat menivät yhä useammin työpaikoille oppimaan ilman, että työhön perehdyttämiseen oli valmiuksia. Syntyi vahva tarve varmistaa, että ohjaajilla on resurssit perehdyttää harjoittelijat kunnolla ja että he saavat siitä korvausta, kuvailee sopimusasiantuntija Kari Bagge.

Reformin vuoksi työssäoppimisen koulutuskorvauksista luovuttiin. Baggen mukaan käytäntö on kahden vuoden aikana osoittanut, että koulutuskorvaukset pitäisi palauttaa.

– Jokaisen ohjaajan pitäisi voida saada tehtäväkohtaista lisää. Samoin henkilökohtaista pätevyyslisää voisi hyödyntää niille, jotka koordinoivat ohjausta. Laatu ei saa kärsiä, tehtiin ohjaamista millä ehdoilla tahansa.

Opiskelija, perehdyttääkö harjoittelupaikkasi sinut oikein? Työnantaja, kuinka perehdytät opiskelijan hyvin? Pääset tutustumaan Onnistunut ohjaus oppimisen tukena -oppaaseen kokonaisuudessaan alta. Opas avautuu pdf-tiedostona.

Onnistunut ohjaus oppimisen tukena -opas (pdf, 370 kt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jo valmis hoitaja, mutta halusin päivittää tietoni ja saada uuden lähihoitajan tutkinnon. Olin tehnyt paljon haastavampia töitä kuin työssäoppimispaikassa. Aloitin heti ensimmäisenä päivänä hommiin omatoimisesti. Olin ohjaajan mielestä liian omatoiminen. Yritin sitten kiltisti olla ohjattavana enkä ollut tarpeeksi omatoiminen. Näyttöviikolla en osannut lukea arvioijan ajatuksia ja tein eri tavalla kuin hän olisi halunnut. Kaikki mitä tein oli väärällä tavalla tehty vaikka lopputulos oli hyvä. Sain ykkösen. Muista jaksoista sain viitosen kaikista.

Oliko sinulla näyttö viikolle suunnitelma? Se sinun näytön vastaanottaja seurasi toimintaasi ammattitaito vaatimusten kriteereistä. Sinä olet se, joka osaamisen näyttää. Mikäli et kykene toimimaan suunnitelmallisesti kriteerien mukaan, et voi enempää saada.

Tietenkin oli suunnitelma, eihän näyttöön muuten pääse. Samalla tavalla toteutin kriteerejä kuin muissakin paikoissa.

Kun opiskelin lähihoitajaksi, olin silloin ujo ja luonteeltani vakava. Työharjoittelussa ujouteni tulkittiin flegmaattisuudeksi, vaikken sitä ollut. Tein työt ja olin oma-aloitteinen. Sain huonon arvosanan ja muut opiskelukaverit veti kiitettäviä. Amiksessa arviointisysteemi pitäisi muuttaa.

Harjoittelun arvostelun pitää olla sekä realistinen että kannustava. Itse ajattelen niin, että jos on mahdollista antaa hyvä tai kiitettävä arvosana, annan sen. Jos on perusteltu syy antaa heikompi, sitten sen voi antaa. Arvosanaan ei saa vaikuttaa opiskelijan persoona, jos se edes suurinpiirtein on kyseiselle alalle soveltuva.

Tässä keskustelussa käy ilmi, että osa ohjaajista ei ymmärrä arvosteluperusteita. Jos paras arvosana vaatisi täydellisyyttä ja valmiutta, sitä ei varmaan olisi edes mahdollista antaa. Kyllä tarkoitus on käyttää koko skaalaa! Työpaikkaohjaajat saisivat tulla kommentoimaan.

Siinä meillä on tuleva lähihoitaja. Jos tuolla tyylillä ja asenteella olet harkassa ollut niin en ihmettele yhtään huonoa numeroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jo valmis hoitaja, mutta halusin päivittää tietoni ja saada uuden lähihoitajan tutkinnon. Olin tehnyt paljon haastavampia töitä kuin työssäoppimispaikassa. Aloitin heti ensimmäisenä päivänä hommiin omatoimisesti. Olin ohjaajan mielestä liian omatoiminen. Yritin sitten kiltisti olla ohjattavana enkä ollut tarpeeksi omatoiminen. Näyttöviikolla en osannut lukea arvioijan ajatuksia ja tein eri tavalla kuin hän olisi halunnut. Kaikki mitä tein oli väärällä tavalla tehty vaikka lopputulos oli hyvä. Sain ykkösen. Muista jaksoista sain viitosen kaikista.

Oliko sinulla näyttö viikolle suunnitelma? Se sinun näytön vastaanottaja seurasi toimintaasi ammattitaito vaatimusten kriteereistä. Sinä olet se, joka osaamisen näyttää. Mikäli et kykene toimimaan suunnitelmallisesti kriteerien mukaan, et voi enempää saada.

Tietenkin oli suunnitelma, eihän näyttöön muuten pääse. Samalla tavalla toteutin kriteerejä kuin muissakin paikoissa.

Siis tarkoitin juuri tuota, kun kysyin, oliko suunnitelma? Minulla on ollut opiskelija jolla ollut suunnitelma. Arvioi itsensä kiitettäväksi. Kiitettävän hän olisi saanutkin, mikäli olisi toteuttanut suunnitelmaa. Syy miksi arvosana putosi numerolla oli se, kun hän ei perustellut tekemisiään. Ohjaustilanteissa ja yhteisissä keskusteluissa otin usein asian esiin, hän ei vain kyennyt siihen. Näytössä perustelut toiminnalle on ehdottoman tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa käy ilmi, että osa ohjaajista ei ymmärrä arvosteluperusteita. Jos paras arvosana vaatisi täydellisyyttä ja valmiutta, sitä ei varmaan olisi edes mahdollista antaa. Kyllä tarkoitus on käyttää koko skaalaa! Työpaikkaohjaajat saisivat tulla kommentoimaan.

No, tässä yksi. Mitä haluat kysyä tai tietää?

Kävin kokeilemassa hoitoalaa ja ei todellakaan kiinnosta se työilmapiiri. Olen nyt sellaisessa työssä, jossa on paljin kannustavampi ilmapiiri.

Minä luin lähihoitajaksi hieman jo elämää kokeneempana. Olin tehnyt sitä työtä eri nimikkeellä pitkään, mihin suuntauduin. Päätin, että en työharjoittelussa tuo sanallisesti esiin sitä, että ala on tuttu. En muista tarkkaan monettako päivää olin harjoittelussa ollut, kun sillä hetkellä ohjaava henkilö tuumasi, että et tee sitten ensimmäistä kertaa tätä työtä. Ei ollu päiväkoti! En silloinkaan nostanut kokemustani jalustalle. Tein ja nautin. Sain todella hyvää ohjausta. Olisin halunnut myös heittää keikkaa, kertoivat, että haluavat minun käyttää kaiken energiani työharjoitteluun. Lopun viimein lähdin siitä sairaalasta kiitettävin arvosanoin. Oli minulla ammattitaitoinen työyhteisö. Kiitän edelleen näytön arvioijaa, koska hän tiesi mitä kriteerit tarkoittaa ja niin tiesin minäkin. Olen ohjaajana saman kaltainen. Tunnen alani.

Vierailija kirjoitti:

" ohjaaja sanoi, ettei koskaan anna vitosta kenellekään ekasta harjoittelusta. Ihan siis periaatteesta, koska ekassa harjoittelussa ei voi vielä olla "täydellinen"."

Tuosta lauseesta tuntee sen työpaikan mulkun.

Harjoittelija voi olla ihan hyvin erinomainen harjoittelija.

Joo ei ole täydellistä hoitajaakaan vielä suunniteltu - robotiikka ei ole niin pitkällä.

Vitosen on tarkoitus kertoa, että osaa asiat vaaditusti, kaikki tehty oikein, ja niin hyvin kuin OPISKELIJALTA vaaditaan. Vrt. vaikka matematiikan koe, jos laskisi kaikki tehtävät oikein ja saisi numeroksi kasin, koska kukaan ei ole täydellinen, onnistuisiko? Koska ei osaa yhtä hyvin kuin professori..

Ja joo, siitä tunnistaa työpaikan mulkun, joka sattumoisin on myös mielestään paras työntekijä, ainoa joka osaa työn ainoalla oikealla tavalla. Kaikki muut työntekijät tietävät ainakin yhden vaihtoehtoisen tavan.

Mutta ah sitä vallantunnetta, voitonvarmaa pirullista ilmettä, kun kerrankin hierarkiassa on niskan päällä ja pystyy näyttämään kaapin paikan.

Tämä henkilö selvensi tahtomattaan minulle käsitteen, johon en aiemmin ollut törmännyt- naisen logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ja usein kun juuri omaksi työharjoittelun ohjaajaksi tuntuu valikoituvan aina se työpaikan mulkuin tyyppi, saattaa olla paikallaan katsoa myös oppilaan itsensä peiliin ja tarkastella omaa asennetta.

Äläpäs nyt, kyllä opiskelija varmasti on toiminut täydellisesti. Ei sille vaan voi mitään, jos aina osuu kohdalle mänttejä juntteja, jotka eivät tajua opiskelijan erinomaisuutta.

Mitähän sönkötätte? Kun koulussa opettajat ovat tyytyväisiä, työpaikan muut työntekijät ovat tyytyväisiä, asiakkaat antavat hyvää palautetta, kyse on varmasti riittävän hyvästä opiskelijasta mulkun ohjaajan kynsissä.

Niitä opiskelijoita on esimiehen turha olettaa saavansa sijaiseksi, vaikka pyytää. Juuri siksikin sitä työpaikan mulkkua inhotaan työpaikalla yleisesti, mutta se ei vain opi eikä tajua.

Vierailija kirjoitti:

Ohjaaja voi olla helvetin tyhmä ihminen, jolla ei ole muuta koulutusta kuin amis ja ohjattava voi olla fiksu, jo iäkkäämpi akateeminen alanvaihtaja. Tällaisen tapauksen jouduin todistamaan omalla työpaikallani. Ohjattavan sanavarasto ja tietomäärä menivät ohjaajalta aivan yli hilseen ja hän toisteli ohjattavalleen mm.'puhu suomeeeee!'

Antoi arvosanaksi H2 ihmiselle, joka oli lähes kaikessa häntä pätevämpi. Ohjaajalla itsellään vaan ei käsityskyky pysynyt mukana kuin niissä suorittavissa eritteenpesutöissä.

Olisiko kannattanut pysyä niissä hienoissa akateemisissa jutuissa ja tehdä maisterihommia kuin tulla opiskelijana maisteroimaan toisten työpaikoille? Itse olen tämmöisen vastaan tullessa erityisen tarkka enkä hevin päästä näyttöjä ja harjoittelua läpi.

Vierailija kirjoitti:

Harjoittelussa kysyin kohteliaisuudesta ohjaajaltani, että pistänkö (insuliini) tähän. Halusin siis osoittaa, että olen vastuullinen ja varmistan kokeneemmalta, että teen oikein. Tiesin kyllä insuliinin pistoskohdat. Ohjaajani oli sitten mennyt muille päivittelemään. Toinen hoitaja toi tulosteen, jossa oli kuva insuliinin pistoskohdista. Tarviiko edes kertoa etten päässyt harjoittelusta läpi.. Tiedän kyllä mihin kohtaan insuliinin voi pistää ja sairaanhoitajakin sanoi, että ihan sama kunhan et päähän pistä. 

Mutta kun ohjaajan oli pakko saada päästä sanomaan. 

En kyllä ymmärrä, miksi kysyit noin, jos tiesit 🙄

Nykyään siis ammattikoulussa kun opiskellaan perustutkintoa niin ammatillisten tutkinnon osien arvosana määräytyy näytön perusteella. Näytöt pyritään tekemään oikeissa työpaikoissa. Näin se menee lain mukaan.

Näytön arvioinnin voi tehdä esim opettaja ja työpaikkaohjaaja tai kaksi opettajaa. Aiemmin käytetty kolmikantaisuus tarkoitti että se kolmas arvioija oli opiskelija itse. Nykyään opiskelija voi osallistua arviointikeskusteluun, mutta hän ei vaikuta arvosanaan.

Opettaja vaikuttaa siis myös arvosanaan. Olen itse opettaja tekniikan alalla ja meillä opettajat ovat aina aktiivisia näytön arviointikeskusteluissa. Opettajalla on myös tärkeä rooli selkeyttää ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit työpaikkaohjaajalle. Jos itse näytön arvioinnissa huomaan, että nyt työpaikkaohjaaja on antamassa selvästi liian hyvää tai huonoa arvosanaa niin käyn arviointikriteerit vielä läpi.

Lähihoitajaopiskelijoiden työharjoittelut kuulostavat kyllä aika painajaismaisilta.

Opiskelen amkissa ja oon sitä mieltä että amiksen harkat pitäs olla myös hyv/hyl. Turhaa stressiä vaan noista arvosanoista!

Vierailija kirjoitti:

Sama kokemus täällä mutta kokkina. Olin työharjoittelussa ja jos tein yhden virheen, se määritti arosanan tämän ohjaajan mielestä. Arvioinnissa oli monta eri saraketta. Jos siinä yhdessä osassa olin tehnyt jonkun huonosti, hän antoi koko osa-alueelle huonot arvosanat vaikka muuten hoidin homman hyvin.

Kokkikoulutuksen harjoittelussa on ylipäänsäkin ihan typerät systeemit, koska riippuen siitä miten haastavan paikan valitsee harjoittelupaikaksi (jos on oikeasti kunnianhimoinen ja haluaa oppia mahdollisimman haastavia juttuja) arvostellaan ihan eri kriteereillä.

Jos menet jonnekin fine diningiin jossa ollaan melkein puoleenyöhön asti joskus ja saa tehdä töitä hiki hatussa, saatat silti saada vain kelvollisen arvosanan vaikka mitä teet. Jos menet jonnekin kahvilan keittiöön, niin vitonen tippuu ihan tuosta vain.