Suosittelijoista
Olen hakenut töitä tässä viime aikoina, ja olen käyttänyt suosittelijoinani paria esimiestä, jotka olen kokenut näiden alojen hommissa hyödyllisiksi. Nykyistä esimiestäni en halua/voi käyttää, koska en ole vielä irtisanoutunut, enkä halua vaikuttaa siltä, että olen lähdössä jos ei uutta työtä ole tiedossa. Ongelmaksi on muodostunut nyt se, että osa työpaikoista kaipaa kahta tai jopa kolme suosittelijaa, joiden yhteystiedot olen toki antanut, mutta ilmeisesti heitä ei ole saatu tavoitettua, koska ovat joko siirtyneet muihin tehtäviin tai ilmeisesti hävinneet koko planeetalta. Henkilökohtaisia yhteystietoja en tietenkään aikoinaan kysellyt, eikä se olisi ollut edes asiallista.
Miten tällaisessa tilanteessa oikein voi toimia? Onko esimiehillä edes velvollisuutta suositella alaisia, joiden kanssa ovat työskennelleet useita vuosia aiemmin?
Paperista suosituskirjettä en pyynnöistäni huolimatta ole saanut kuin jostain kesätöistä nakkitehtaalla vuonna käpy ja Jeesus, joista tuskin on nykyisellä alallani hyötyä.
Ja ei, en ole huono työtekijä.
Kommentit (5)
Työtodistusten ja koeajan tulisi riittää.
Eräässä paikassa pomoni toimi kummipoikansa suosittelijana. Näissä toimii hyväveliverkosto, joka pitäisi kitkeä pois.
Suosittelijan ei ole pakko olla esimies. Olisiko vaikka kollega, yhteistyökumppani tai asiakas, jota voisit pyytää suosittelijaksi?
Suositusten kerjääminen tuntuu kyllä ahdistavalta. Miksei niitä paperisia/sähköisiä suosituksia voi antaa loppupalkan yhteydessä??
Miksei se työtodistus kelpaa, miksi vielä pitää olla joku suullinen sepitys?
Täällä sama ongelma. Esimiehensi entisestä työpaikasta lähti jo eläkkeelle (ei mitään tietoa, missä on) ja toisesta työstä on kulunut jo 6 vuotta ja ko. Esimies on siirtynyt (Googlen mukaan) jo muihin tehtäviin, joten kehtaako häntäkään enää häiritä tällä asialla. Tuntuu nololta ottaa yhteyttä vuosien jälkeen - liekö enää muistaakaan minua ja lyhyehköä työpanostani.