Tehostettu perhetyö ja lastensuojelu

Täytyy olla täydellinen imbesilli että itse tekee itsestään ilmoituksen ja tahallaan tunkee itsensä sinne.

Tehostettu perhetyö on suhteellisen kallis ja monesti voi olla kunnalle ostopalveluna toimitettavaa työtä. Jos se on vasta alkanut, ei sitä nyt ihan siihen tulla varmastikaan lopettamaan. Ole sosiaalityöntekijäänne yhteydessä ja kerro, että haluat seurantapalaverin nopeammin. Ilman hänen aikaansa se työ ei ainakaan lopu. 

Olen tullut siihen tulokseen, että ns. tavallisia perheitä ylituetaan, koska ollaan niin turhautuneita moniongelmaisiin perheisiin, joita ei saa millään avulla kuntoon. Samalla apua voi jättää tarjoamatta heille, koska sitä tuputetaan tavallisemmille perheille.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla täydellinen imbesilli että itse tekee itsestään ilmoituksen ja tahallaan tunkee itsensä sinne.

Tätä jotkut perustelevat juurikin avunsaannilla, mutta esim. täälläpäin apua saa ilman turhaa lastensuojeluilmoa, esim. perhetyö.

Vihoviimeinen virhe oli pyytää lastensuojelusta apua. Tekivät niin pahaa vahinkoa että lapset ei siitä toivu pitkään aikaan. Meillä ongelmana oli nepsy-oireilu vaikeassa elämäntilanteessa.

Järjestivät sitten ongelmat ja vaikeudet potenssiin 100 koko perheelle.

Mikä kunta? Meillä oli vähän samanlainen tilanne ja tein opettajan kanssa lasun lapsestani, teini-ikäisestä. Kaikki sujui hyvin, vaikkei apua juuri saatukaan. Muutaman kerran tapaamiset oli perheen kanssa yhdessä ja lapsen kanssa erikseen. Tukihenkilö oli jonkun aikaa, mikä sekin meni ihan ok. Teini kävi syömässä ja leffassa ja keilaamassa.

Tapaamiset lopetettiin ihan omasta tahdosta, eikä lastensuojelusta päin enää otettu yhteyttä.

Niillä on siellä oma tienesti kiinni siinä että pysytte asiakkaina.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla täydellinen imbesilli että itse tekee itsestään ilmoituksen ja tahallaan tunkee itsensä sinne.

Ei tarvitse. Vain hyväuskoinen, jolle ei ole aiemmin selvinnyt juhlapuheen ja todellisuuden välillä ammottavan rotkon mittasuhteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla täydellinen imbesilli että itse tekee itsestään ilmoituksen ja tahallaan tunkee itsensä sinne.

Ei tarvitse. Vain hyväuskoinen, jolle ei ole aiemmin selvinnyt juhlapuheen ja todellisuuden välillä ammottavan rotkon mittasuhteet. 

Eli imbesilli. Kyllä oikeasti pitää osata katsoa eteensä.

Mikä perhetyössä ahdistaa? Ajatelkaa sitä apuna arkeen, eikä vaatimuksina. Selvästi teillä perheessä vielä jotain ongelmia on, jos sitä ei lopeteta. Ei kannata kuitenkaan turhata stressata tai kokea syyllisyyttä asiasta.

Olen pahoillani ap, mutta ainoa tapa päästä irti tuosta kuviosta, on ottaa selvää kaikista lakisääteisistä oikeuksistanne tilanteessnne. Se, että ovat lopettamistoiveenne jälkeen vsin lisänneet painostusta ja kyyläämistä, kertoo siitä, että asiakirjoissa on kirjattu asioita,joista et tiedä ja voivat pahimmillaan pedata huostaaottoa. Oletko tilannut asiakirjanne ja tiedätkö, kuinka monet eri tahot ovat tietojanne, myös potilastietojanne mahdollisesti jo käyneet lukemassa? Tilaa myös lokit.

Nyt sinun on vain jaksettava ja ennenkaikkea: NAUHOITA kaikki puhelut, palaverit ja pidä tallessa mahdolliset sähköpostit. Ei kuullosta todellakaan hyvältä tai lainmukaiselta nyt, jos he jo aikaansaavat ahdistusta teille, eli eivät todellisuudessa enää auta vaan yrittävät lähinnä tuottaa ' huolia' joita ei ole olemassakaan. Nämä ovat taas näitä.. Ja tiesithän sen, että tämän huoli- käsitteistön kehittäjä on itse sanonut, että tämän huoli- luokittelun käyttä tulisi lopettaa välittömästi ja että lasten'suojelu' käyttää sitä mielivaltaisesti omiin tarkoitusperiinsä.

Etsi lakitietoutta, tilaa asiakirjanne, vaadi välittömästi oikaisua ja täydentämistä erittäin todennäköisesti täysin puutteellisiin ja vääristelyä sekä mutu- tulkintoja sisältäviin kirjauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä perhetyössä ahdistaa? Ajatelkaa sitä apuna arkeen, eikä vaatimuksina. Selvästi teillä perheessä vielä jotain ongelmia on, jos sitä ei lopeteta. Ei kannata kuitenkaan turhata stressata tai kokea syyllisyyttä asiasta.

Mitäköhän apua ap on mahtanut sitten saada? 

Onko olemassa ongelmattomia perheitä? Kaikissa minun tuntemissani jotain ongelmiakin on ollut, toisissa ne vain paljastuvat myöhemmin. 

Meillä tehostettu perhetyö kesti 3 kk. Jo perhetyön käynnistyessä meille sanottiin, että perhetyöstä voi kieltäytyä. Toisaalta olisi tehnyt mieli, mutta toisaalta emme uskaltaneet ja halusimme myös nähdä, olisiko perhetyöstä apua.

Taustalla meillä oli koulupsykologin teinin puheiden perusteella tekemä lasu. Teinin tavoitteena oli saavuttaa tiettyjä etuja, mutta tämä ei toteutunut, sillä lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijät tukivat meitä vanhempia ja puolueettomana tahona vahvistivat, että vanhemmilla on oikeus asettaa rajoja. Tässä mielessä perhetyö oli hyödyksi, mutta hyöty saavutettiin hyvin nopeasti, parilla tapaamisella. Tämän jälkeen koimme tapaamiset enemmän kuormittaviksi kuin hyödylliseksi.

Pyysimme lastensuojelun välitapaamisella perhetyön lopettamista ja kerroimme, että tarvittava apu oli saatu. Lisäksi lapsi sai yksilöterapiaa, jonka hän koki perhetyötä tarpeellisemmaksi. Perhetyöntekijöillä ei ollut huolta ja lapsi itse ei halunnut perhetyölle jatkoa, joten tämä päättyi tähän. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tapasi lapsen tämän jälkeen vielä kerran ja meidät vanhemmat lapsen kanssa myös kerran, jonka jälkeen lastensuojelun asiakkuus purettiin.

Vaikka meillä meni kaikki hienosti ja tarpeitamme kuunneltiin, voin hyvin samaistua pelkoon ja ahdistukseen siitä, pääseekö tukitoimista halutessaan eroon. Luulen, että riippuu paljon työntekijöistä, meille onneksi sattui kohdalle vain fiksuja ihmisiä.

Jos olette tavallinen helppo perhe niin nehän käy vaikka 18 ikävuoteen asti "tukemassa" ja siinä ei oma mielipiteesi ole merkityksellinen.

Lastensuojeluilmoituksen teko omasta lapsesta näissä tapauksissa on sama kuin ilmottaisi verottajalle tehneensä veropetoksen, jotta saisi apua veroilmoituksen täyttöön.

Koko lasuhomma on karannut aivan täysin käsistä.

Oletko ap Pohjois-pohjanmaalta? Sieltäpäin erittäin huonoja kokemuksia asiasta.

Oleen itsekin joutunut tekemään lapsestani ilmoituksen, ja saimme apua vasta lasun kautta. Mutta ei mitään pakkojatkettu sen jälkeen, kun lapsi palautui omaksi itsekseen... eli normalisoitui, tervehtyi. 

Jos siitä ei lisähyötyä oikeasti ole, niin tuskin sitä jatketaan. Kallista puuhaa kuitenkin. 

Mutta en tiedä miten objektiivisesti osaat teidän tilannetta katsoa. Hyvä että pyysit lapselle apua silloin kun hän sitä tarvitsi, sehän on velvollisuutesi äitinä. Hienoa että tilanne on jo parantunut. 

Aijai sitä virhettä kun menin neuvolassa "liioittelemaan"väsymystä.

Oikeasti olin väsynyt perhe-elämään. Ruuhkavuodet.

Mutta en siinä mittakaavassa missä neuvolantäti sen ymmärsi.

Teki lasun josta tuli painajainen.

Meillä asiat oikeasti hyvin, mutta lastensuojelu keksi kaikesta jotain valittamista. Tytölle ei olisi saanut laittaa sinisiä isoveljen vanhoja uudenveroisia hanskoja, vaan olisi pitänyt ostaa tyttöjen väriset. Vauvan pinnasänky olisi ollut hyvä pedata jokaisen nukkumisen jälkeen, jotta koti on siisti eikä sotkuinen. Olis pitänyt asioida 300m päässä olevassa pienenpienessä lähikaupassa, eikä lähteä 1,5km päässä olevaan Prismaan kun kuulema samoja ruokia niissä myydään. ETC uskomatonta paskaa joutu kuntelemaan.

3 kertaa viikossa tehostettu perhetyö 4kk ajan. Ja sen jälkeen asiakkuus lastensuojelussa (1-2 tapaamista kuukaudessa) parin vuoden ajan.

Oikeesti meillä ei ollut mitään hätää eikä saatu mitään oikeaa apua vaan pelkkää kyttäystä ja valitusta mikä alkoi ahdistaan.

Älkää langetko lastensuojelun ansaan. Välttäkää. Eikä ilmoituksista itselle, se olisi pahinta!