Alkaisitko puolisosi omaishoitajaksi, jos ikääntymisen / sairauden vuoksi hän tarvitsisi sellaista?
Kommentit (100)
En. Äitini on töissä hoivakodissa ja olen nähnyt, miten raskasta vanhusten hoitaminen on. Ei minusta olisi siihen. Pää hajoasi.
En enkä halua puolisoni ryhtyvän minun omaishoitajaksi. Olen tämän kirjannut ihan hoitotahtoonkin.
En. Minulta puuttuu kaikenlainen hoivavietti ja -taito. Hommaisin sen hyvään hoitokotiin.
Meillä takana yli kolmekymmentä yhteistä vuotta, ollaan koettu yhdessä paljon.Hoitaisin niin pitkään kuin pystyisin.
En missään nimessä. Puolisoni ansaitsisi tuollaisessa tilanteessa ammattilaisilta saatavan hoidon.
Voisin ryhtyä, jos oma kuntoni olisi hyvä. Oman jaksamisen puitteissa. Kyllähän kaupungilta saa myös apua, jos on ympärivuorokautista hoitoa vaativa potilas: saa yöhoitajan.
Omaishoitajaa voi tarvita monesta syystä ja monenlaiseen hoitoon.
Joihinkin pystyisin, toisiin ei.
Joissain mieheni voisi hyväksyä minut hoitajana, toisissa ei.
Vierailija kirjoitti:
En. Minulta puuttuu kaikenlainen hoivavietti ja -taito. Hommaisin sen hyvään hoitokotiin.
Kannattaa aloittaa säästäminen hyvissä ajoin.... Suomessa tosin ei tahdo hyvää hoitoa saada vanhukselle edes rahalla.
Jaa on kokemus hoivakodista monelta vuodelta samoin omaishoidosta. Tottakai omassa kodissa oleminen on paras. Mutta kyllä omaishoitoon pitää saada enemmän hoitoapua.
En haluaisi että aviopuolisi joutuisi hoivakotiin. Siellä sitten istutaan ja istutaan tai maataan petissä.
En itse haöua mihinkään hoivakotiin kun ne on laitoksia.
Joku sanoo, ettei pilisi elämäänsä, no mitä tämä elämä sitten pitää sisällään?
Vierailija kirjoitti:
Voisin ryhtyä, jos oma kuntoni olisi hyvä. Oman jaksamisen puitteissa. Kyllähän kaupungilta saa myös apua, jos on ympärivuorokautista hoitoa vaativa potilas: saa yöhoitajan.
Missä kunnassa on asiat niin hyvin, että kotiin saa yöajalle hoitajan?
Tässä onkin itsenäisyyspäivän teema. Ajatellaan niitä haavoittuneita, jotka eivät saaneet sitä turvaa ja apua edes kipuihin.
Tänäänkään ei kaikki ole kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minulta puuttuu kaikenlainen hoivavietti ja -taito. Hommaisin sen hyvään hoitokotiin.
Kannattaa aloittaa säästäminen hyvissä ajoin.... Suomessa tosin ei tahdo hyvää hoitoa saada vanhukselle edes rahalla.
Olemme varakkaita emmekä asu Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä takana yli kolmekymmentä yhteistä vuotta, ollaan koettu yhdessä paljon.Hoitaisin niin pitkään kuin pystyisin.
Meillä myös yhtä pitkä suhde takana ja meitä ei erota muu kuin kuolema. Olemme yhteen kasvaneet. Sairastuttuani hän passasi minut ja on meitä jo koeteltukin että toista ei jätetä tuli mitä tuli sairauksia.
Periaatteessa kyllä. Mies on tosin iso. En saa häntä edes yöllä käännettyä kuorsatessa kyljelleen. Eli en tiedä, miten onnistuisin.
Voi olla että kovin paljon ei ole vaihtoehtoja. Mieluummin ehkä tekisin sitä omaishoitaja statuksella kuin ilman... eli voisin hyvinkin harkita.
En tietenkään. Minulla ei ole sairaanhoitajan/lääkärin koulutusta. Jos puoliso on liian heikko huolehtimaan itsestään (pukeutuminen, peseytyminen, ruuanlaitto) niin hän kuuluu laitoshoitoon.
Jos puoliso on varakas, hän voi käyttää rahojaan siihen, että palkkaa itselleen hoitajan kotiin.
Onneksi ei tarvitse alkaa puolison omaishoitajaksi, ei ole puolisoa. Saa elää vapaasti omaa elämää.
Kyllä