Mikä ala introvertille, joka rakastaa luontoa, rauhaa ja hengellisyyttä (meditointi yms)?
Kysymys otsikossa. Tuntuu, että on menossa joku uravalintakriisi. Rakastan olla luonnossa, siellä sieluni lepää. Olen myös kiinnostunut meditoinnista, energiasta, ja muista hengellisistä jutuista.
Kommentit (64)
Mietin samaa... Hengellisyytenikin on säännötöntä laatua eli en oikein minkään yhteisön kautta voi hakeutua mihinkään hommaan.
Vai että meditointi, energia ja hengelliset jutut kiinnostavat. Olet omituinen. Olisiko siis joku puunhalauskurssin vetäjä hyvä ammatti ja yritysidea? Sinne vain kaikki idiootit hörhöt halailemaan puita. Tällaisia yrityksiä kyllä on jo.
Vierailija kirjoitti:
Metsänvartija?
Ei. Siinä on hyvä olla vaikka vartijakoulutus tai poliisitausta.
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa... Hengellisyytenikin on säännötöntä laatua eli en oikein minkään yhteisön kautta voi hakeutua mihinkään hommaan.
Sama jutti! AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa... Hengellisyytenikin on säännötöntä laatua eli en oikein minkään yhteisön kautta voi hakeutua mihinkään hommaan.
Sama jutti! AP
Sama juttu siis. Ap
Eräopas? Itse olen samanlainen ja mietin tätä. Myös joku suunnittelijan työ (sisustus, puutarha tms) luova työ, jossa saa ammentaa sitä energiaa.
Työtä ja rentoutumista ei kannata sekoittaa keskenään, koska pian et sitten voi enää rentoutua noissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Työtä ja rentoutumista ei kannata sekoittaa keskenään, koska pian et sitten voi enää rentoutua noissa asioissa.
Voi kuitenkin valita omalle temperamentille sopivan työn ja alan on hyvä olla sellainen, että siitä löytää jotain itseä kiinnostavaa.
Jos luonnonrauhasta, itsekseen olosta ja meditoinnista nauttiva yrittää tehdä työkseen vaikka jotain hektisiä ihmisten kanssa tehtäviä hommia, niin tarttee olla lisäksi aika ekstrovertti, jotta siihen pystyy, koska muuten tuo käy tosi rasittavaksi tosi nopeasti.
Kyllä onnellisimmat tuntemani ihmiset ovat nimenomaan tehneet harrastuksesta työn, kuten eläintenhoitajat, valokuvaajat, eräoppaat ja taiteiliat (siis jos se työ elättää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä ja rentoutumista ei kannata sekoittaa keskenään, koska pian et sitten voi enää rentoutua noissa asioissa.
Voi kuitenkin valita omalle temperamentille sopivan työn ja alan on hyvä olla sellainen, että siitä löytää jotain itseä kiinnostavaa.
Jos luonnonrauhasta, itsekseen olosta ja meditoinnista nauttiva yrittää tehdä työkseen vaikka jotain hektisiä ihmisten kanssa tehtäviä hommia, niin tarttee olla lisäksi aika ekstrovertti, jotta siihen pystyy, koska muuten tuo käy tosi rasittavaksi tosi nopeasti.
Kyllä onnellisimmat tuntemani ihmiset ovat nimenomaan tehneet harrastuksesta työn, kuten eläintenhoitajat, valokuvaajat, eräoppaat ja taiteiliat (siis jos se työ elättää).
Itselle asiakkaiden hankkiminen olisi tuskallista. En osaa myydä palvelua kun en oikein osaa ajatella että miksi joku tarvitsisi sitä. Tai siis että miksi minun tulisi tunkea mitään kenellekään.
Välillä tuntuu siltä että pitäisi vaan asua teltassa ja istua puistonpenkillä loppuelämä.
Ihan samasssa tilanteessa olen kuin sinä ja mietin mikä olisi työ, joka tuntuisi tarkoituksenmukaiselta. Haluan rauhallisen työn, joka liittyy spirituaalisuuteen ja nimenomaan luonnonläheinen työ olisi ideaali. Esim. jokin meditointiretriitin vetäminen luonnonhelmassa saattaisi olla mieleen, tai vaikkapa eläinkuiskaus.
Vierailija kirjoitti:
Vai että meditointi, energia ja hengelliset jutut kiinnostavat. Olet omituinen. Olisiko siis joku puunhalauskurssin vetäjä hyvä ammatti ja yritysidea? Sinne vain kaikki idiootit hörhöt halailemaan puita. Tällaisia yrityksiä kyllä on jo.
Jos voisin puunhalauskurssista saada tuloja, niin kyllä minua ainakin kiinnostaisi tällaista pitää. Puut ja luonto antavat energiaa, toimistohommat jättävät uupuneeksi. T.eri
Vaikka viihtyisit kesäaikaan luonnossa, niin tuskin haluat sinne joka päivä?
Esim marraskuussa kun taivaalta tulee räntää sun muuta....tai kovilla pakkasilla.
Vierailija kirjoitti:
Työtä ja rentoutumista ei kannata sekoittaa keskenään, koska pian et sitten voi enää rentoutua noissa asioissa.
Hassu ajatus, että ilman stressaavaa työtä ei pysty rentoutumaan eikä nauttimaan vapaa-ajasta. Mielestäni nimenomaan tulisi pyrkiä siihen, että työssä tuntee itsensä rennoksi ja onnelliseksi, eikä koko ajan odota että työpäivä päättyisi.
Metsäkoneen kuljettaja. Saat olla rauhassa keskellä ei-mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa... Hengellisyytenikin on säännötöntä laatua eli en oikein minkään yhteisön kautta voi hakeutua mihinkään hommaan.
Nyt pitää puuttua tähän väärään sanaan, ettei tule väärää käsitystä kenellekään - hengellisyys EI ole meditointia, vaan kristillisyyttä.
Henkisyys on sitä teidän meditointia, joogaa yms itämaan uskontoja, ei siis hengellisyys.
Mä tykkään noista samoista ja olen tosi introvertti. Olen IT-alalla.
Mitä vähemmän sekoitan työtä ja harrastuksiani, sen parempi.
Metsänvartija?