Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koiran huolestuttava käytös
15.08.2020 |
Pitääkö olla huolissaan?
Meillä on vähän päälle 7kk uros kleinipentu.
Todella itsepäinen, on ollut aina vähän hankala pentu. On monta kertaa karannut, nyt varsinkin murrosikäisenä. Ei yleensä tottele, eikä ole kovin yhteistyöhaluinen. Ei motivoidu herkuista, varsinkaan ulkona. Leluillakin harvoin leikkii tai innostuu niistä. Väistelee kosketusta, jos yrittää silittää, ja yleensä läähtättää silityksen aikana. Ei aina, mutta usein. Ei koskaan ole oppinut pois näykkimisestä, ja juuri kosketuksen aikana vieläkin joskus käyttää. Vihaa syliintuloa, yleensä lähtee aina karkuun kun aavistaa että pitäisi tulla syliin. Varmaan joskus sitä säikähtänyt, koska aina jos vähäänkään yrittää ottaa syliin niin saman tien juoksee pois. Vihaa kynsienleikkuuta, puree heti jos yrittää tassunantamista enempää tutkia kynsiä yms. Myös takkujen leikkaaminen hankalaa, puree usein. Hommattiin eläinlääkärin suosittelemana kuonokoppa, saa sen itse irti. Kamalia tilanteita nuo kynsienleikkuut kun koira puree ja on hädissään, kuin myös me ihmiset. Kaikkea ollaan kokeiltu, vähitellen kynsien leikkuuta ja ties mitä. Mutta ne kynnet nyt olis saatava leikattua, ihan järkyttävän pitkät. Kleinien pitäisi olla myös sosiaalisia, mutta meidän räksy haukkuu aina aina ulkona niin kamalasti muille (kuuluu kyllä rotuun), ajateltiin aluksi että se tahtoisi vain niin kovasti muiden luo, mutta pentutreffeissä käytyä koira olikin kamalan ujo ja nökötti meidän jaloissa tai autauksen kulmassa koko ajan. Pari kaveria sillä onneksi on. Ollaan aloitettu koulutus jo ihan pienenä ja sosialistettu niin hyvin kun nyt osattiin ja pystyttiin koronan takia. Ollaan kirjaimellisesti kokeiltu kaikkea ja ei vaan meinais enää jaksaa kun koira on ihan mahdoton. Pelottaa että sillä on jokin vikana, vai ollaanko itse vain pilattu koira omalla käytöksellämme. Se ei innostu mistään, heiluttaa harvoin häntää, kävelee välillä kylki edellä, käyttää paljon rauhoittavia eleitä, on välillä agressiivinen, ei syö, istuu toinen jalka vinossa, välttää kosketusta jne. Mitä pitäisi tehdä, kaivattaisiin apuja.
Kommentit (39)
Voisit pyytää kasvattajalta neuvoa? Koirakouluttajalle meno olisi paikallaan, jotta voisi ohjata teitä omistajia.
Eläinlääkäri tulisi myös mieleen kertomasi mukaan. Onko koiralla kipuja vai?
Helsingissä usein el. ja koulutus yhteistyössä, jotta suljetaan k.o hommat pois ja eläimen parhaaksi mennään. En tiedä miten muualla?
Kerroit sosiaalistamisesta mitä teidän kohdalla tarkoittaa?
Apua te ja koira selkeästi tarvitsette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootteko käyneet koirakoulussa ja pentukerhoissa? Miten aktiivisesti koiraa on sosiaalistettu?
Kleini? Joku pikkukoirarotu? Nehän on just pahimpia. Kannattaa olla yhteydessä kasvattajaan, häneltä saat varmasti neuvoja.
Eläinlääkäriin ja kertokaa rehellisesti koiran kaikki oireet. Siellä saadaan myös kynnet leikatuksi.
Jotkut koirat on perinnöllisesti arkoja tapauksia ja jotkut on vaan niin pehmeitä, että pienetkin ikävät kokemukset jää vaikuttamaan.
On syytä sulkea pois muut syyt, kuten kipu tai aivokasvain. Varsinkaan kylki edellä käveleminen ei ole ollenkaan normaalia koiran käytöstä.
Kipukäytös mahdollinen ja ainakin kivut poissuljettava. Mm. selkä, lonkat, polvet tutkittava, samoin hampaat, anaalirauhaset, korvat, ihovaivat. Jos neurologisia löydöksiä, pään ja rangan magneetti. Eläinfysioterapeutti tai osteopaatti voi löytää lihas- ja fasciakiristykset ja lihasepätasapainon eläinlääkäriä paremmin. Eläinkouluttaja avuksi, jos em. ei syytä löydy. https://www.elaintenkouluttajat.com/
Epäilen tuota "olemme kokeilleet kaikkea"
Johdonmukainen kokeilu ei tarkoita kokeilen kerran 2, vaan sit, että syy seuraus on selkeä koiralle.
Hankkikaa nyt edes ammatillista apua! Vauva palsta ei ole oikea paikka, vai onko rahasta ja / tai ylpeydestä kiinni.
Säälin koiraanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koira ostettu suomalaiselta kasvattajalta vai tuotu Virosta? Kuulostaa pentutehtaan kasvatilta.
Onko kivut tutkittu? Kuulostaa nyt aika todennäköiseltä semmoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankittiin pentu ihan suomalaiselta kasvattajalta, isä oli saanut sertin mutta emästä ei kasvattaja suostunut kertomaan kovin paljoa. Koiralla ei myöskään ole jalostustjärjestelmässä kuin kasvattajan antama nimi mutta ei kennelnimeä ja sekös huolestuttaa. Oliko pentu niin huono ettei viitsinyt ottaa oman kennelinsä nimiin?!?
Sosialistettiin pentua mielestämme normiarkeen niin hyvin kun pystyi. Totutettiin kodinkoneisiin, pihaan lenkkeilyyn erilaisissa maisemissa ja maastoissa, käytiin bussissa ja keskustassa, Mustissa ja Mirrissä, toteutettiin lapsiin, uusiin ihmisiin, lenkkeiliöihin, pyöriin, autoihin, mopoihin, sukulaisiin, kotiin tuleviin vieraisiin, käytiin vierailla, hoitotoimenpiteisiinkin (kynsienleikkuuseen ilmeisesti liian vähän) eläinlääkäriin, yksinoloon (aluksi oli aika hankalaa vaikka tehtiin se ihan asteittain ja oikeaoppisesti, nyt onneksi sujuu), muihin koiriinkin jonkun verran kun ei tunneta kovin paljoa koiraperheitä, totutettiin ihmisen kosketukseen, koulutettiin pentua ja myöhemmin käytettiin myös naksutinta koulutuksessa. Koulutettiin pentua paljon ja opetettiin sille kyllä kaiken laista, voiko olla että opetettiin liikaa ja siksi ei halua aina tehdä yhteistyötä / ei ole motivoitunut? Käytiin etäpentukurssi kun koronan takia ei ollut mikään koirakoulu auki, nyt ensi viikolla alkamassa ihan paikanpäällä. Sieltä kurssilta saatiin neuvoja mm. kynsien leikkaamiseenkin ja treenattiin sitä paljon. Naksutinta käyttäen eka aina tassun anto, sitten pikkuhiljaa tutkiminen, kynnen katsominen, saksien lähelle tulo, saksien kosketus tassuun, saksien kosketus kynteen, lopulta leikkaus jne. Edistyttiin siinä joo, mutta aina sen kynnen leikkauksen jälkeen alko näykkimään vaikka kuinla vaiheittain yritettiin. Lopulta tilattiin kuonokoppa mut se nyt ei sitten ainakaan ollut toimiva.
Perheessä on myös kissa, pentu ei tule toimeen. Kasvattajalla oli kissoja eikä sillon ollut mitään ongelmaa, mutta meidän kissa on jo niin vanha ettei halua leikkiä enää. Siinäkin kaikkea ollaan kokeiltu, aluksi vain nostettiin pentuhäkkiin jos kiusasi kissaa, sitten ihan kouluttamalla että namin saa kun pysyy poissa kissan luota, mutta kun vaikka mikä superherkku olisi niin kissa on aina parempi. Ollaan yritetty porteilla blokata ja keksiä muuta tekemistä. Oon paljon miettinyt aiheuttaako kissa koiralle stressiä. Ajateltiin pentua hankkiessa että monet kissat ja koirat ovat tulleet toimeen ja kleinienkin pitäisi olla sopeutuvaisia ja varsinkin, kun kasvattajalla oli kissa. Eipä osattu aavistaa. Kysyttiin apua kasvattajalta, joka sanoi että kyllä se kissa koiralle paikan näyttää. Eipä ole näyttänyt.
Eläinlääkäriin pakko varmaan viedä kattomaan onko joku vialla. Niitäkin kyllä vihaa.
Koiralla taitaa olla murrosikä.
Käykää eläinlääkärissä leikkauttamassa ne kynnet, pääsette helpommalla. Ei ole niin iso juttu- Sitten kun koiralla on taas järki päässä voi leikkaamista opetella kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli ajatus, että pentu voi olla sairas? Hyvin ootte kokeilleet kaikkea.
Kuulostaa eläinlääkäriin viemisen paikalta. Itsellä ollut koiria 15 vuotta,ei kuulosta minusta yhtään terveeltä pennulta :-0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.
Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
kuulostaa häkkikoiralta joka ei ole leimautunut ihmisiin pikkupentuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Moni ihmismurkku on tollanen.
Eli heillä on eläinlääkärin suosittelema kuonokoppa?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa eläinlääkäriin viemisen paikalta. Itsellä ollut koiria 15 vuotta,ei kuulosta minusta yhtään terveeltä pennulta :-0
Itselläni on koiria ollut myös kymmeniä vuosia, kaikki tutkituista sukulinjoista.
Nyt kuitenkin tämä viimeinen sankari jostain syystä osoittautui samanlaiseksi k-pääksi kuin AP'n koira. Ei saanut koskea tassuihin, perseeseen, selkään jne. Terveys tutkittiin, ei mitään vikaa.
Jouduimme pitämään koiralle melkoisen pitkän "jääkauden" ennen kun alkoi huomioida käskyjä tai ylipäätään kuunnella meitä esim ulkona.
Naapurissa on just tällänen koira, rotukin sama:D Haukkuu kaivinkoneet ja ohiajavat autot puhumattamaan ihmisistä ja muista koirista:) Prehdyittekö rotuun ennen kuin otitte koiran? Minulla kokemusta perhoskoirista, nyt yksi koira, joka on reilu vuosikas. Vastustaa kynsienleikkausta, harjausta, punkkien poistoa ja kaikkia toimenpiteitä. Ei auta, kun totutus. Sain eräältä koiran kasvattajalta itse hyviä vinkkejä paljon. Meillä, pentu on hellyyden kipeä, mutta aiemmat koirat eivät olleet. Pikkukoirat on vähän oikukkaita, mutta samalla kyllä aivan ihania. Koita itse rentoutua, koira vaistoaa, jos olet kirä, kuin viulunkieli:)
Mulle tulee näin yht'äkkiä kaksi asiaa mieleen.
Joko koira on jostain kipeä tai sitten sille on tapahtunut jotain mistä sillä on mennyt luotto ihmisiin.
Alue: Aihe vapaa
Jaa. Moni ihmismurkku on tollanen.