Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koiran huolestuttava käytös
15.08.2020 |
Pitääkö olla huolissaan?
Meillä on vähän päälle 7kk uros kleinipentu.
Todella itsepäinen, on ollut aina vähän hankala pentu. On monta kertaa karannut, nyt varsinkin murrosikäisenä. Ei yleensä tottele, eikä ole kovin yhteistyöhaluinen. Ei motivoidu herkuista, varsinkaan ulkona. Leluillakin harvoin leikkii tai innostuu niistä. Väistelee kosketusta, jos yrittää silittää, ja yleensä läähtättää silityksen aikana. Ei aina, mutta usein. Ei koskaan ole oppinut pois näykkimisestä, ja juuri kosketuksen aikana vieläkin joskus käyttää. Vihaa syliintuloa, yleensä lähtee aina karkuun kun aavistaa että pitäisi tulla syliin. Varmaan joskus sitä säikähtänyt, koska aina jos vähäänkään yrittää ottaa syliin niin saman tien juoksee pois. Vihaa kynsienleikkuuta, puree heti jos yrittää tassunantamista enempää tutkia kynsiä yms. Myös takkujen leikkaaminen hankalaa, puree usein. Hommattiin eläinlääkärin suosittelemana kuonokoppa, saa sen itse irti. Kamalia tilanteita nuo kynsienleikkuut kun koira puree ja on hädissään, kuin myös me ihmiset. Kaikkea ollaan kokeiltu, vähitellen kynsien leikkuuta ja ties mitä. Mutta ne kynnet nyt olis saatava leikattua, ihan järkyttävän pitkät. Kleinien pitäisi olla myös sosiaalisia, mutta meidän räksy haukkuu aina aina ulkona niin kamalasti muille (kuuluu kyllä rotuun), ajateltiin aluksi että se tahtoisi vain niin kovasti muiden luo, mutta pentutreffeissä käytyä koira olikin kamalan ujo ja nökötti meidän jaloissa tai autauksen kulmassa koko ajan. Pari kaveria sillä onneksi on. Ollaan aloitettu koulutus jo ihan pienenä ja sosialistettu niin hyvin kun nyt osattiin ja pystyttiin koronan takia. Ollaan kirjaimellisesti kokeiltu kaikkea ja ei vaan meinais enää jaksaa kun koira on ihan mahdoton. Pelottaa että sillä on jokin vikana, vai ollaanko itse vain pilattu koira omalla käytöksellämme. Se ei innostu mistään, heiluttaa harvoin häntää, kävelee välillä kylki edellä, käyttää paljon rauhoittavia eleitä, on välillä agressiivinen, ei syö, istuu toinen jalka vinossa, välttää kosketusta jne. Mitä pitäisi tehdä, kaivattaisiin apuja.
Kommentit (39)
Tuliko näissä vinkeissä mitään uutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
Hei, 7 kk klein ei ole enää mikään pentu. Omasta mielestään varmaan jo melkoinen äijä/eukko, jolla hormonit hyrrää täysillä. Kohtelu sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
Hei, 7 kk klein ei ole enää mikään pentu. Omasta mielestään varmaan jo melkoinen äijä/eukko, jolla hormonit hyrrää täysillä. Kohtelu sen mukaan.
Antamani vinkit ja kysymykset on ihan toimivia minkä tahansa nuoren koiran kohdalla.
Alle 1-vuotias koira on oppivainen ja mukautuvainen.
7kk ikäinen koira on vielä lähes pentu ja pentumainen. Se on tulossa murrosikään.
Koiraa kuuluu kasvattaa koiraa ymmärtämällä, muuten menee pieleen.
Ei ole tarpeellista ajatella, että "koira luulee olevansa äijä/eukko, että se luulee olevansa jotakin". Koira ei luule mitään, ihminen luulee. Koira oppii sitä mukaa mitä sille opetetaan.
Hyvän kasvatuksen (mihin ei kuulu mikään ylimääräinen pomottaminen, ei huuto, ei jatkuva koiran kanssa "kiistely") lopputuloksena on koira jonka kanssa tulee toimeen, ollaan ystäviä, välitetään toisistamme ja ihminen on lauman johtaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
-Ei huudeta koiralle, paitsi nyt kun miettii, joskus jos on ollut aivan mahdoton niin ollaan saatettu kovemmalla äänellä sanoa. Onko paha juttu?
-Kukaan ei tukista koiraa
-Lasketaanko vahingossa potkaiseminen/jalkaan osuminen? Mutta kukaan ei tietoisesti todellakaan ole potkaissut.
-Ei rankaista koiraa
-Ruokavaliota ollaan mietitty, välillä uloste on löysähkö, pitäisiköhän se vaihtaa?
-Koira on yksin maksimissaan 6h päivässä. Kohta joutuu olemaan kyllä vielä enemmän, kun työt ja koulut alkavat kunnolla.
-Vietetään myös rentoa aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
Hei, 7 kk klein ei ole enää mikään pentu. Omasta mielestään varmaan jo melkoinen äijä/eukko, jolla hormonit hyrrää täysillä. Kohtelu sen mukaan.
Antamani vinkit ja kysymykset on ihan toimivia minkä tahansa nuoren koiran kohdalla.
Alle 1-vuotias koira on oppivainen ja mukautuvainen.
7kk ikäinen koira on vielä lähes pentu ja pentumainen. Se on tulossa murrosikään.Koiraa kuuluu kasvattaa koiraa ymmärtämällä, muuten menee pieleen.
Ei ole tarpeellista ajatella, että "koira luulee olevansa äijä/eukko, että se luulee olevansa jotakin". Koira ei luule mitään, ihminen luulee. Koira oppii sitä mukaa mitä sille opetetaan.
Hyvän kasvatuksen (mihin ei kuulu mikään ylimääräinen pomottaminen, ei huuto, ei jatkuva koiran kanssa "kiistely") lopputuloksena on koira jonka kanssa tulee toimeen, ollaan ystäviä, välitetään toisistamme ja ihminen on lauman johtaja.
Koiraroduissa on eroja. 10v kleinspitzejä kasvattaneena tiedän ett 7kk ei ole enää pentu, vaan aika ärsyttävä teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskutelun aloittaja kirjoitti:
Hankittiin pentu ihan suomalaiselta kasvattajalta, isä oli saanut sertin mutta emästä ei kasvattaja suostunut kertomaan kovin paljoa. Koiralla ei myöskään ole jalostustjärjestelmässä kuin kasvattajan antama nimi mutta ei kennelnimeä ja sekös huolestuttaa. Oliko pentu niin huono ettei viitsinyt ottaa oman kennelinsä nimiin?!?
Sosialistettiin pentua mielestämme normiarkeen niin hyvin kun pystyi. Totutettiin kodinkoneisiin, pihaan lenkkeilyyn erilaisissa maisemissa ja maastoissa, käytiin bussissa ja keskustassa, Mustissa ja Mirrissä, toteutettiin lapsiin, uusiin ihmisiin, lenkkeiliöihin, pyöriin, autoihin, mopoihin, sukulaisiin, kotiin tuleviin vieraisiin, käytiin vierailla, hoitotoimenpiteisiinkin (kynsienleikkuuseen ilmeisesti liian vähän) eläinlääkäriin, yksinoloon (aluksi oli aika hankalaa vaikka tehtiin se ihan asteittain ja oikeaoppisesti, nyt onneksi sujuu), muihin koiriinkin jonkun verran kun ei tunneta kovin paljoa koiraperheitä, totutettiin ihmisen kosketukseen, koulutettiin pentua ja myöhemmin käytettiin myös naksutinta koulutuksessa. Koulutettiin pentua paljon ja opetettiin sille kyllä kaiken laista, voiko olla että opetettiin liikaa ja siksi ei halua aina tehdä yhteistyötä / ei ole motivoitunut? Käytiin etäpentukurssi kun koronan takia ei ollut mikään koirakoulu auki, nyt ensi viikolla alkamassa ihan paikanpäällä. Sieltä kurssilta saatiin neuvoja mm. kynsien leikkaamiseenkin ja treenattiin sitä paljon. Naksutinta käyttäen eka aina tassun anto, sitten pikkuhiljaa tutkiminen, kynnen katsominen, saksien lähelle tulo, saksien kosketus tassuun, saksien kosketus kynteen, lopulta leikkaus jne. Edistyttiin siinä joo, mutta aina sen kynnen leikkauksen jälkeen alko näykkimään vaikka kuinla vaiheittain yritettiin. Lopulta tilattiin kuonokoppa mut se nyt ei sitten ainakaan ollut toimiva.
Perheessä on myös kissa, pentu ei tule toimeen. Kasvattajalla oli kissoja eikä sillon ollut mitään ongelmaa, mutta meidän kissa on jo niin vanha ettei halua leikkiä enää. Siinäkin kaikkea ollaan kokeiltu, aluksi vain nostettiin pentuhäkkiin jos kiusasi kissaa, sitten ihan kouluttamalla että namin saa kun pysyy poissa kissan luota, mutta kun vaikka mikä superherkku olisi niin kissa on aina parempi. Ollaan yritetty porteilla blokata ja keksiä muuta tekemistä. Oon paljon miettinyt aiheuttaako kissa koiralle stressiä. Ajateltiin pentua hankkiessa että monet kissat ja koirat ovat tulleet toimeen ja kleinienkin pitäisi olla sopeutuvaisia ja varsinkin, kun kasvattajalla oli kissa. Eipä osattu aavistaa. Kysyttiin apua kasvattajalta, joka sanoi että kyllä se kissa koiralle paikan näyttää. Eipä ole näyttänyt.
Eläinlääkäriin pakko varmaan viedä kattomaan onko joku vialla. Niitäkin kyllä vihaa.
Ehkäpä kasvattajalla ei ole kennelnimeä?
Kuulostaa siltä, että olette tehneet paljon kaikenlaista mutta vain vähän oikeasti ajatuksen kanssa. Leikkaan omalta koiraltani (hieman kleiniä isompi) kynnet niin, että nostan sen istumaan syliini ja sitten leikkaan tassu kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla (8vk) koira huusi kuin olisi teuraalle menossa, sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmaa. Jämäkkä ja rauhallinen pitää olla. Pyristely tai rimpuilu ei auta, koira pysyy hellän jämäkässä otteessa ja kynnet leikataan hyvässä yhteisymmärryksessä. Tämä sama kaikissa toimissa. Kontakti, keskinäinen luottamus ja se, että koira ymmärtää mitä teette ja miksi, on kaiken a ja o. Mutta ihmisen pitää pysyä rauhallisena, oli tilanne miten hermostuttava hyvänsä.
Koira ei luota teihin. Joko siinä on jotain fyysistä vikaa tai olette jotenkin vaan kämmänneet koko koulutuksen. Menisin äkkiä osaavan koirakouluttajan hoteisiin heti sen ell-käynnin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskutelun aloittaja kirjoitti:
Hankittiin pentu ihan suomalaiselta kasvattajalta, isä oli saanut sertin mutta emästä ei kasvattaja suostunut kertomaan kovin paljoa. Koiralla ei myöskään ole jalostustjärjestelmässä kuin kasvattajan antama nimi mutta ei kennelnimeä ja sekös huolestuttaa. Oliko pentu niin huono ettei viitsinyt ottaa oman kennelinsä nimiin?!?
Sosialistettiin pentua mielestämme normiarkeen niin hyvin kun pystyi. Totutettiin kodinkoneisiin, pihaan lenkkeilyyn erilaisissa maisemissa ja maastoissa, käytiin bussissa ja keskustassa, Mustissa ja Mirrissä, toteutettiin lapsiin, uusiin ihmisiin, lenkkeiliöihin, pyöriin, autoihin, mopoihin, sukulaisiin, kotiin tuleviin vieraisiin, käytiin vierailla, hoitotoimenpiteisiinkin (kynsienleikkuuseen ilmeisesti liian vähän) eläinlääkäriin, yksinoloon (aluksi oli aika hankalaa vaikka tehtiin se ihan asteittain ja oikeaoppisesti, nyt onneksi sujuu), muihin koiriinkin jonkun verran kun ei tunneta kovin paljoa koiraperheitä, totutettiin ihmisen kosketukseen, koulutettiin pentua ja myöhemmin käytettiin myös naksutinta koulutuksessa. Koulutettiin pentua paljon ja opetettiin sille kyllä kaiken laista, voiko olla että opetettiin liikaa ja siksi ei halua aina tehdä yhteistyötä / ei ole motivoitunut? Käytiin etäpentukurssi kun koronan takia ei ollut mikään koirakoulu auki, nyt ensi viikolla alkamassa ihan paikanpäällä. Sieltä kurssilta saatiin neuvoja mm. kynsien leikkaamiseenkin ja treenattiin sitä paljon. Naksutinta käyttäen eka aina tassun anto, sitten pikkuhiljaa tutkiminen, kynnen katsominen, saksien lähelle tulo, saksien kosketus tassuun, saksien kosketus kynteen, lopulta leikkaus jne. Edistyttiin siinä joo, mutta aina sen kynnen leikkauksen jälkeen alko näykkimään vaikka kuinla vaiheittain yritettiin. Lopulta tilattiin kuonokoppa mut se nyt ei sitten ainakaan ollut toimiva.
Perheessä on myös kissa, pentu ei tule toimeen. Kasvattajalla oli kissoja eikä sillon ollut mitään ongelmaa, mutta meidän kissa on jo niin vanha ettei halua leikkiä enää. Siinäkin kaikkea ollaan kokeiltu, aluksi vain nostettiin pentuhäkkiin jos kiusasi kissaa, sitten ihan kouluttamalla että namin saa kun pysyy poissa kissan luota, mutta kun vaikka mikä superherkku olisi niin kissa on aina parempi. Ollaan yritetty porteilla blokata ja keksiä muuta tekemistä. Oon paljon miettinyt aiheuttaako kissa koiralle stressiä. Ajateltiin pentua hankkiessa että monet kissat ja koirat ovat tulleet toimeen ja kleinienkin pitäisi olla sopeutuvaisia ja varsinkin, kun kasvattajalla oli kissa. Eipä osattu aavistaa. Kysyttiin apua kasvattajalta, joka sanoi että kyllä se kissa koiralle paikan näyttää. Eipä ole näyttänyt.
Eläinlääkäriin pakko varmaan viedä kattomaan onko joku vialla. Niitäkin kyllä vihaa.Ehkäpä kasvattajalla ei ole kennelnimeä?
Kasvattajalla on kennelnimi, kattelin järjestelmää niin monilla muilla kennelin pennuilla on kennelnimi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
Hei, 7 kk klein ei ole enää mikään pentu. Omasta mielestään varmaan jo melkoinen äijä/eukko, jolla hormonit hyrrää täysillä. Kohtelu sen mukaan.
Mitä tämäkin nyt muka tarkoittaa? Itsellä kokemusta 60kg vartioivasta paimenkoirarodun edustajasta metsästyskoirien kautta nykyiseen pikkukoiraan ja kaikkien kanssa pärjää, kun luo suhteen siihen koiraan siten että on rauhallinen, reilu ja oikeudenmukainen johtaja. Jos tuo kohtelu sen mukaan tarkoittaa jotain remmin nykimistä ja ei-sanan kiekumista niin en suosittele. 4 kiloisen kleinin kanssa varmasti pärjää ilman väkivaltaa. Samalla lailla leikkaan kynnet ja takut ja putsaan korvat kaukkarilta kuin havannalta. Rauhallisesti ja koira tietää että vaikka ei ole mikään kivoin juttu niin se vaan tehdään. Koskaan ei ole huutaa tarvinnut tai perässä juosta. Koiralla ei ole kuulossa vikaa ja osaa kyllä lukea pienemmätkin eleesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskutelun aloittaja kirjoitti:
Hankittiin pentu ihan suomalaiselta kasvattajalta, isä oli saanut sertin mutta emästä ei kasvattaja suostunut kertomaan kovin paljoa. Koiralla ei myöskään ole jalostustjärjestelmässä kuin kasvattajan antama nimi mutta ei kennelnimeä ja sekös huolestuttaa. Oliko pentu niin huono ettei viitsinyt ottaa oman kennelinsä nimiin?!?
Sosialistettiin pentua mielestämme normiarkeen niin hyvin kun pystyi. Totutettiin kodinkoneisiin, pihaan lenkkeilyyn erilaisissa maisemissa ja maastoissa, käytiin bussissa ja keskustassa, Mustissa ja Mirrissä, toteutettiin lapsiin, uusiin ihmisiin, lenkkeiliöihin, pyöriin, autoihin, mopoihin, sukulaisiin, kotiin tuleviin vieraisiin, käytiin vierailla, hoitotoimenpiteisiinkin (kynsienleikkuuseen ilmeisesti liian vähän) eläinlääkäriin, yksinoloon (aluksi oli aika hankalaa vaikka tehtiin se ihan asteittain ja oikeaoppisesti, nyt onneksi sujuu), muihin koiriinkin jonkun verran kun ei tunneta kovin paljoa koiraperheitä, totutettiin ihmisen kosketukseen, koulutettiin pentua ja myöhemmin käytettiin myös naksutinta koulutuksessa. Koulutettiin pentua paljon ja opetettiin sille kyllä kaiken laista, voiko olla että opetettiin liikaa ja siksi ei halua aina tehdä yhteistyötä / ei ole motivoitunut? Käytiin etäpentukurssi kun koronan takia ei ollut mikään koirakoulu auki, nyt ensi viikolla alkamassa ihan paikanpäällä. Sieltä kurssilta saatiin neuvoja mm. kynsien leikkaamiseenkin ja treenattiin sitä paljon. Naksutinta käyttäen eka aina tassun anto, sitten pikkuhiljaa tutkiminen, kynnen katsominen, saksien lähelle tulo, saksien kosketus tassuun, saksien kosketus kynteen, lopulta leikkaus jne. Edistyttiin siinä joo, mutta aina sen kynnen leikkauksen jälkeen alko näykkimään vaikka kuinla vaiheittain yritettiin. Lopulta tilattiin kuonokoppa mut se nyt ei sitten ainakaan ollut toimiva.
Perheessä on myös kissa, pentu ei tule toimeen. Kasvattajalla oli kissoja eikä sillon ollut mitään ongelmaa, mutta meidän kissa on jo niin vanha ettei halua leikkiä enää. Siinäkin kaikkea ollaan kokeiltu, aluksi vain nostettiin pentuhäkkiin jos kiusasi kissaa, sitten ihan kouluttamalla että namin saa kun pysyy poissa kissan luota, mutta kun vaikka mikä superherkku olisi niin kissa on aina parempi. Ollaan yritetty porteilla blokata ja keksiä muuta tekemistä. Oon paljon miettinyt aiheuttaako kissa koiralle stressiä. Ajateltiin pentua hankkiessa että monet kissat ja koirat ovat tulleet toimeen ja kleinienkin pitäisi olla sopeutuvaisia ja varsinkin, kun kasvattajalla oli kissa. Eipä osattu aavistaa. Kysyttiin apua kasvattajalta, joka sanoi että kyllä se kissa koiralle paikan näyttää. Eipä ole näyttänyt.
Eläinlääkäriin pakko varmaan viedä kattomaan onko joku vialla. Niitäkin kyllä vihaa.Ehkäpä kasvattajalla ei ole kennelnimeä?
Kasvattajalla on kennelnimi, kattelin järjestelmää niin monilla muilla kennelin pennuilla on kennelnimi
Aika erikoista.
Voitko kertoa mikä kennel?
Keskutelun aloittaja kirjoitti:
Hankittiin pentu ihan suomalaiselta kasvattajalta, isä oli saanut sertin mutta emästä ei kasvattaja suostunut kertomaan kovin paljoa. Koiralla ei myöskään ole jalostustjärjestelmässä kuin kasvattajan antama nimi mutta ei kennelnimeä ja sekös huolestuttaa. Oliko pentu niin huono ettei viitsinyt ottaa oman kennelinsä nimiin?!?
Sosialistettiin pentua mielestämme normiarkeen niin hyvin kun pystyi. Totutettiin kodinkoneisiin, pihaan lenkkeilyyn erilaisissa maisemissa ja maastoissa, käytiin bussissa ja keskustassa, Mustissa ja Mirrissä, toteutettiin lapsiin, uusiin ihmisiin, lenkkeiliöihin, pyöriin, autoihin, mopoihin, sukulaisiin, kotiin tuleviin vieraisiin, käytiin vierailla, hoitotoimenpiteisiinkin (kynsienleikkuuseen ilmeisesti liian vähän) eläinlääkäriin, yksinoloon (aluksi oli aika hankalaa vaikka tehtiin se ihan asteittain ja oikeaoppisesti, nyt onneksi sujuu), muihin koiriinkin jonkun verran kun ei tunneta kovin paljoa koiraperheitä, totutettiin ihmisen kosketukseen, koulutettiin pentua ja myöhemmin käytettiin myös naksutinta koulutuksessa. Koulutettiin pentua paljon ja opetettiin sille kyllä kaiken laista, voiko olla että opetettiin liikaa ja siksi ei halua aina tehdä yhteistyötä / ei ole motivoitunut? Käytiin etäpentukurssi kun koronan takia ei ollut mikään koirakoulu auki, nyt ensi viikolla alkamassa ihan paikanpäällä. Sieltä kurssilta saatiin neuvoja mm. kynsien leikkaamiseenkin ja treenattiin sitä paljon. Naksutinta käyttäen eka aina tassun anto, sitten pikkuhiljaa tutkiminen, kynnen katsominen, saksien lähelle tulo, saksien kosketus tassuun, saksien kosketus kynteen, lopulta leikkaus jne. Edistyttiin siinä joo, mutta aina sen kynnen leikkauksen jälkeen alko näykkimään vaikka kuinla vaiheittain yritettiin. Lopulta tilattiin kuonokoppa mut se nyt ei sitten ainakaan ollut toimiva.
Perheessä on myös kissa, pentu ei tule toimeen. Kasvattajalla oli kissoja eikä sillon ollut mitään ongelmaa, mutta meidän kissa on jo niin vanha ettei halua leikkiä enää. Siinäkin kaikkea ollaan kokeiltu, aluksi vain nostettiin pentuhäkkiin jos kiusasi kissaa, sitten ihan kouluttamalla että namin saa kun pysyy poissa kissan luota, mutta kun vaikka mikä superherkku olisi niin kissa on aina parempi. Ollaan yritetty porteilla blokata ja keksiä muuta tekemistä. Oon paljon miettinyt aiheuttaako kissa koiralle stressiä. Ajateltiin pentua hankkiessa että monet kissat ja koirat ovat tulleet toimeen ja kleinienkin pitäisi olla sopeutuvaisia ja varsinkin, kun kasvattajalla oli kissa. Eipä osattu aavistaa. Kysyttiin apua kasvattajalta, joka sanoi että kyllä se kissa koiralle paikan näyttää. Eipä ole näyttänyt.
Eläinlääkäriin pakko varmaan viedä kattomaan onko joku vialla. Niitäkin kyllä vihaa.
Meinasin ehdottaa, että anna koira kasvattajan huomaan hetkeksi, hyvä kasvattaja huomaa kyllä nopeasti mikä on vialla.
Mutta tämän viestisi aloituksen perusteella en itse kyllä antaisi. Erikoista käytöstä kasvattajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
-Ei huudeta koiralle, paitsi nyt kun miettii, joskus jos on ollut aivan mahdoton niin ollaan saatettu kovemmalla äänellä sanoa. Onko paha juttu?
-Kukaan ei tukista koiraa
-Lasketaanko vahingossa potkaiseminen/jalkaan osuminen? Mutta kukaan ei tietoisesti todellakaan ole potkaissut.
-Ei rankaista koiraa
-Ruokavaliota ollaan mietitty, välillä uloste on löysähkö, pitäisiköhän se vaihtaa?
-Koira on yksin maksimissaan 6h päivässä. Kohta joutuu olemaan kyllä vielä enemmän, kun työt ja koulut alkavat kunnolla.
-Vietetään myös rentoa aikaa
Jos koiran maha on sekaisin usein ja löysällä niin vaihtakaa ruokaa. Sellaiseksi missä ei ole vatsavaivoja aiheuttavia ainesosia.
Kotiruokaakin koirat voi periaatteessa välillä syödä, mutta mausteet, rasva, suola yms. ei ole hyväksi.
Kannattaisi nyt vaihtaa. Sitten katsotte onko maha edelleen löysällä välillä vai ei. Jos ei, muuttuuko myös koiran käytös?
Oliko kivuista kysymys?
- koiraa ei voi potkaista vahingossa. Potku on potku, vaikka olisi pienikin potkaisu. Täytyy olla muut keinot näyttää mikä on hyvä ja mikä ei ole toivottavaa koiralta. Jalka jos osuu koiraan, niin se ei liity tähän.
- Jos koira oppii pelkäämään niin käytösongelmia tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
Hei, 7 kk klein ei ole enää mikään pentu. Omasta mielestään varmaan jo melkoinen äijä/eukko, jolla hormonit hyrrää täysillä. Kohtelu sen mukaan.
Antamani vinkit ja kysymykset on ihan toimivia minkä tahansa nuoren koiran kohdalla.
Alle 1-vuotias koira on oppivainen ja mukautuvainen.
7kk ikäinen koira on vielä lähes pentu ja pentumainen. Se on tulossa murrosikään.Koiraa kuuluu kasvattaa koiraa ymmärtämällä, muuten menee pieleen.
Ei ole tarpeellista ajatella, että "koira luulee olevansa äijä/eukko, että se luulee olevansa jotakin". Koira ei luule mitään, ihminen luulee. Koira oppii sitä mukaa mitä sille opetetaan.
Hyvän kasvatuksen (mihin ei kuulu mikään ylimääräinen pomottaminen, ei huuto, ei jatkuva koiran kanssa "kiistely") lopputuloksena on koira jonka kanssa tulee toimeen, ollaan ystäviä, välitetään toisistamme ja ihminen on lauman johtaja.
Koiraroduissa on eroja. 10v kleinspitzejä kasvattaneena tiedän ett 7kk ei ole enää pentu, vaan aika ärsyttävä teini.
Olkoon teini. Mutta 10v kleinpitzejä kasvattaneena varmaan tiedät, että ap:n kuvaileman koiran käytös ei pelkästään koiran murkkuiästä johdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus loukata, mutta tuo on kasvatuksesta kiinni.
Aikuista koiraa on vaikeampi kouluttaa perhe-elämään, mutta kaikki, aivan kaikki pennut voi hyvällä kasvatuksella ja koulutuksella kasvattaa perhe-elämään sopeutuviksi, ilman puremista käsiteltäviksi hyvinkäyttäytyviksi koiriksi.
Te ehditte vielä, vaikka käytösongelmia on jo. Onneksi koira ei ole 7 kuukautta vanhempi.
Lisäksi, koira on tosiaan murrosikäinen nyt.Ota yhteyttä koirien (hellävaraisesta) koulutuksesta tietäviin.
Muutamia kysymyksiä ja vihjeitä.
- viettehän koiraa tarpeeksi ulos? Vähintään kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) ja monen kilometrin lenkeille?
- saahan koira ulkona tavata toisia koiria ja pääsee vapaasti (ei tarkoita välttämättä vapaana) haistelemaan niitä?
- ettehän pakota koiraa syliin nappaamalla sen maadta tai sohvalta? Osaattehan houkutella sitä päivien ja viikkojen aikana ITSE hakeutumaan lähemmäs syliä ja syliin leikin varjolla, palkiten jo puoliksi tehdystä onnistumisesta ja odottaen kärsivällisesti seuraavan päivän edistymistä?
- ettehän yritä kouluttaa koiraa kerralla liian pitkiä aikoja, ettei se turhaannu ja kyllästy?
- onhan koiralla oma turvapaikka missä se saa levätä kun haluaa omassa rauhassaan ilman stressiä ja häiritsemistä?
- tiedättehän, että ruoalla koiraa voi houkutella. Ettehän anna koiralle liikaa ruokaa? Voitte antaa sille vähemmänkin muutaman päivän ajan, jos herkkupaloilla houkuttelu siitä hieman helpottuisi.
- Leikittehän koiran kanssa vaihtelevia leikkejä päivittäin? Pallon hakua, piiloleikkiä ihmisten kanssa, koira voi etsiä kun sille annetaan lupa tai kutsutaan nimellä. Palkitkaa sitä.
- lähestykää koiraa rapsuttaen ja silittäen aina kun se vaikuttaa olevan jokseenkin valmis vastaanottamaan hellyyttä. Jos sitä pelottaa, niin lopettakaa ajoissa, palkitkaa ja jatkakaa myöhemmin.
- kuonokoppa ei ole ratkaisu
Ja niin edelleen. Ota yhteyttä heti koirien kanssa hyvin toimeentulevaan henkilöön joka ymmärtää koirien käytöstä.
Nyt vasta luin toisen aloittajan viestin.
Kuulostaa, että olette yrittäneet kasvattaa pentua.
Tosiaan tutkikaa myös sairaudet ja kivut.Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?
-Ei huudeta koiralle, paitsi nyt kun miettii, joskus jos on ollut aivan mahdoton niin ollaan saatettu kovemmalla äänellä sanoa. Onko paha juttu?
-Kukaan ei tukista koiraa
-Lasketaanko vahingossa potkaiseminen/jalkaan osuminen? Mutta kukaan ei tietoisesti todellakaan ole potkaissut.
-Ei rankaista koiraa
-Ruokavaliota ollaan mietitty, välillä uloste on löysähkö, pitäisiköhän se vaihtaa?
-Koira on yksin maksimissaan 6h päivässä. Kohta joutuu olemaan kyllä vielä enemmän, kun työt ja koulut alkavat kunnolla.
-Vietetään myös rentoa aikaaJos koiran maha on sekaisin usein ja löysällä niin vaihtakaa ruokaa. Sellaiseksi missä ei ole vatsavaivoja aiheuttavia ainesosia.
Kotiruokaakin koirat voi periaatteessa välillä syödä, mutta mausteet, rasva, suola yms. ei ole hyväksi.Kannattaisi nyt vaihtaa. Sitten katsotte onko maha edelleen löysällä välillä vai ei. Jos ei, muuttuuko myös koiran käytös?
Oliko kivuista kysymys?- koiraa ei voi potkaista vahingossa. Potku on potku, vaikka olisi pienikin potkaisu. Täytyy olla muut keinot näyttää mikä on hyvä ja mikä ei ole toivottavaa koiralta. Jalka jos osuu koiraan, niin se ei liity tähän.
- Jos koira oppii pelkäämään niin käytösongelmia tulee.
Se vielä, että koira ei opi huutamalla.
- ensimmäisenä nyt, sietäkää koiran huonoa käytöstä, ajatelkaa sitä pentuna. Ajatelkaa, että sillä on pienet aivoit ja se on vasta opettelemassa tavoillenne. En tarkoita sietämisellä, että huono käytös saisi jatkua loputtomiin. Tarkoitan omaa asenteen ja ajattelutavan muutosta.
- sitten, koira oppii, mutta hitaasti. Jos koira on menettänyt luottamusta teihin tai yleisesti ihmisiin ja ehkä muihinkin koiriin tai kissaan, ehkä kaikkiin ja kaikkeen, niin sen luottamuksen takaisin saamisen tuoma ilo on sen kaiken työn arvoista.
- opettakaa kärsivällisesti uusia tapoja selvitä haastavista tilanteista. Nyt koira ei nauti, ettekä te nauti. Palkitkaa jo siitä kun koira tekee jotain sen suuntaista mikä on toivottavaa.
- yrittäkää joka kerta lopettaa ajoissa. Esim. jos koira antaa silittää ja koskea tassuihin, niin lopettakaa ennen kuin koira ärsyntyy tai pelästyy tai puree. Näin tapahtumasta jää muisto koiralle. Ilman puremista tai muuta epätoivottavaa.
- olkaa kärsivällisiä, toistakaa seuraavana päivänä.
- koiranne oppimiseen olemaan kanssanne kivasti menee viikkoja ja kuukausia.
Voitko kertoa tarkemmin kaksi erilaista esimerkkiä milloin koira puree?
Eläinlääkäriin heti, koira voi olla kipeä ja oireilla siksi.
Leila Koo kirjoitti:
Eläinlääkäriin ja kertokaa rehellisesti koiran kaikki oireet. Siellä saadaan myös kynnet leikatuksi.
Jotkut koirat on perinnöllisesti arkoja tapauksia ja jotkut on vaan niin pehmeitä, että pienetkin ikävät kokemukset jää vaikuttamaan.
On syytä sulkea pois muut syyt, kuten kipu tai aivokasvain. Varsinkaan kylki edellä käveleminen ei ole ollenkaan normaalia koiran käytöstä.
Kynnet saa ainakin leikattua, kun pitää koiraa häntäpää edellä kainalossa ja iso pyyhe päässä, näin ainakin ammatti-ihmiset tekee koirahoitoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Voitko kertoa tarkemmin kaksi erilaista esimerkkiä milloin koira puree?
Koira puree ihan kunnolla jos ottaa liian yllättäen syliin tai kynsiä leikatessa, näykkäisee jos yrittää tutkia tassuja/ottaa roskia turkista/leikata takkuja/silittää vääränlaisesti
Alue: Aihe vapaa
Vielä muutama miellen tullut asia.
- ettehän huuda koiralle.
- eihän kukaan tukista koiraa. Pentua voi ottaa hellästi niskanahasta kiinni, jos osaa käsitellä koiria hyvin.
- eihän kukaan ole potkaissut koiraa.
- ettehän anna koiralle rangaistuksia joita se ei ymmärrä.
- koira oppii palkitsemisen kautta. Huomion saaminen, leikkihetki, rapsutus ja herkut toimii palkkiona.
- onko koiran ruokavalio oikea? Ja myös vatsa toimii ja ulos pääsee?
- eihän koira joudu olemaan liikaa yksin?
- vietättehän koiran kanssa myös rentoa aikaa niin että se on lähettyvillänne silloin kun ette kouluta sitä, vaan se saa katsella puuhianne ja sitä huomioidaan pienesti välillä ilman vaatimuksia?