Lahjakkaiden oppilaiden asema inklusiivisessa perusopetuksessa

Katsoin brittidokumentin lahjakkaista lapsista. Ne kaikki eristettiin jonnekin eroon tyhmistä tavallisista lapsista kehittymään huippuunsa koska vanhemmat. Psykologi sanoi ohjelmassa että normaalit sosiaaliset taidot ja mielenterveys on tärkeämpiä kuin suorittaa mahdollisimman paljon mahdollisimman nuorena. Jäi mieleen kuva jossa pieni kotikoulutettu neropatti seisoo yksin ikkunassa katsomassa kun tyhmät koulukaverit kävelee ystäviensä kanssa kotiin koulusta.

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Mun tyttärelle oli ruotsin opettaja arviointikeskustelussa harmitellut, ettei ollut tajunnut haastaa häntä enemmän ja antaa vaikeampia tehtäviä. Varmasti tuo ylöspäin eriyttäminen on hankalaa, kun koko ajan opettajan pitää yrittää kannatella myös niitä heikompia edes joten kuten mukana.

Tasokurssit takaisin! Nyt mennään tyhmimpien ehdoilla. Fiksut voisivat oppia peruskoulussa valtavan paljon enemmän, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.

Nyt hyvää opetusta saadakseen on haettava lapsi painotettuun opetukseen. Tämä on paljon elitistisempi järjestelmä kuin kaikille tarjottavat tasokurssit.

No  nythän käytännössä lahjakkaat pakenee painotuksiin ja erityiskouluihin.

Normiluokille jää huonojen kotien lapset ja nämä integroidut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit on 70-lukua.

Lahjakas oppilas kyllä kehittyy kaikissa olosuhteissa, ellei ole nynnykkä. Nynnyt joutuvat kiusaamisen uhreiksi ja muutenkin jalkoihin. Oma lapseni oli lahjakas oppilas levottomassa koulussa levottomalla alueella. Eipä ollut mitään ongelmia, ei kiusattu tai ollut muitakaan vaikeuksia. Nyt opiskelee lääkäriksi neljättä vuotta.

Mistä tulee tuo myytti, että tasokurssit olisivat jotenkin tuottaneet parempaa osaamista? Esimerkiksi kielissä nykynuoret ovat selvästi parempia. Matematiikan osaaminen on laskenut, mutta nythän on alettu painottaa matematiikkaa korkeakoulujen pääsykokeissa.

Vierailija kirjoitti:

No  nythän käytännössä lahjakkaat pakenee painotuksiin ja erityiskouluihin.

Normiluokille jää huonojen kotien lapset ja nämä integroidut.

Vain suurimmissa kaupungeissa (eikä välttämättä edes niissä) on painotuskouluja. Esim. Oulussa on yläkoulussa liikuntaluokat, kuvisluokat ja musiikkiluokat, jokainen siis omissa kouluissaan. Kastellissa liikunta, Myllytyllissa kuvis ja Pohjankartanossa musiikki. Ja keskiarvorajoja ei ole, joten esim. liikuntaluokilla on sekalaista sakkia joita yhdistää vain liikunnallinen lahjakkuus.

Vierailija kirjoitti:

Lahjakas oppilas kyllä kehittyy kaikissa olosuhteissa, ellei ole nynnykkä. Nynnyt joutuvat kiusaamisen uhreiksi ja muutenkin jalkoihin. Oma lapseni oli lahjakas oppilas levottomassa koulussa levottomalla alueella. Eipä ollut mitään ongelmia, ei kiusattu tai ollut muitakaan vaikeuksia. Nyt opiskelee lääkäriksi neljättä vuotta.

Tasokursseilla hän olisi kehittynyt ja oppinut paljon enemmän. Tasokurssit auttaisivat myös niitä ”nynnyjä”, jotka eivät koe nykyistä inkluusiokoulua itselleen turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Kyllä ne oikeasti lahjakkaat lapset löytävät keinot oppia haluamansa asiat. Oma aspergerinikin yliopistossa matematiikkaa opiskelee, vaikka inkluusion periaattein on ollut joidenkin "nerojen' koulunkäyntiä rasittamassa ilmeisesti. Hän on ollut aina vuosia edellä ikätovereita matematiikassa, mutta ei se ole hänen kehitystä estänyt lainkaan sillä alueella.

Inkluusiohan on oikein toteutettuna hyvä asia kaikille. Ongelma on, että kunnat ovat säästäneet inkluusioon vedoten poistaen esimerkiksi integroidut ryhmät täysin. Inkluusioon kuuluu, että lapsella on mahdollisuus oppia ryhmässä muiden kanssa ja erityisiä tarpeita omaavat eivät ole eristetty muista lapsista, mutta kuitenkin heillä on ryhmäkoko ja muut tuen tarpeet (erityisopetteja saatavilla jne) kohdillaan. Eli pitäisi olla pieni luokka, jossa suurin osa normaaleita ja pieni osa erityisen tuen tarpeessa. Ja näille pienelle osalle on sitten erityistä tukea saatavilla.

Jos on kerran niin lahjakas, niin voi opiskella itsenäisesti lisää. Netissä on paljon lisätietoa kustakin asiasta. Ja jos opiskelee kympin arvoisesti asiat, niin eikö se riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakas oppilas kyllä kehittyy kaikissa olosuhteissa, ellei ole nynnykkä. Nynnyt joutuvat kiusaamisen uhreiksi ja muutenkin jalkoihin. Oma lapseni oli lahjakas oppilas levottomassa koulussa levottomalla alueella. Eipä ollut mitään ongelmia, ei kiusattu tai ollut muitakaan vaikeuksia. Nyt opiskelee lääkäriksi neljättä vuotta.

Tasokursseilla hän olisi kehittynyt ja oppinut paljon enemmän. Tasokurssit auttaisivat myös niitä ”nynnyjä”, jotka eivät koe nykyistä inkluusiokoulua itselleen turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Eli kyse on taas siitä, miten sosiaalisesti rajoittuneet haluavat itselleen etuoikeuksia "lahjakkaina" oppilaina? Aina sama virsi tällä palstalla. Minäpä kerron jotakin: mitään erillistä kuplaa ei teille eikä kellekään muulle tulla rakentamaan. Joko pärjäätte tai sitten ette, niin yksinkertaista. Jos jää jalkoihin niin voi voi, ketään ei kiinnosta. Siksi on vaan opittava pärjäämään. Sitä paitsi lahjakkuuskin syvenee, jos saa erilaisia näkökulmia ja joutuu olemaan välillä paineessa.

Eron huomasi aika jäätävästi etäopiskelussa. Opsi oli kahlattu läpi jo huhtikuussa ja lisäksi ehti opiskella ties mitä ylimääräistä.

Koulussa suurin osa ajasta menee siihen että odottelee idiootilla lampun syttyvän edes kerran vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakas oppilas kyllä kehittyy kaikissa olosuhteissa, ellei ole nynnykkä. Nynnyt joutuvat kiusaamisen uhreiksi ja muutenkin jalkoihin. Oma lapseni oli lahjakas oppilas levottomassa koulussa levottomalla alueella. Eipä ollut mitään ongelmia, ei kiusattu tai ollut muitakaan vaikeuksia. Nyt opiskelee lääkäriksi neljättä vuotta.

Tasokursseilla hän olisi kehittynyt ja oppinut paljon enemmän. Tasokurssit auttaisivat myös niitä ”nynnyjä”, jotka eivät koe nykyistä inkluusiokoulua itselleen turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Et oikein tiedä mistä puhut, kun puhut tasokursseista. Käytännössä tasokursseilla ei ole ollut kovinkaan merkitystä sen tosiasiallisen osaamisen kanssa, vaan ns. hyvän perheen lapset on sijoitettu aina edistyneempään ryhmään ja köyhemmän perheen lapset alimpaan ryhmään. Tasoryhmiin sisältyy niin räikeä syrjiminen mahdollisuus, että ne eivät ole tulossa kyllä varmasti ikinä takaisin.

Kaikille laadukkaana opetuksen takaisi pienet luokat. Meillä on maailman koulutetuimmat opettajat, kotka kyllä pystyisivät vaikka mihin jos heillä olisi resurssit siihen. Mutta sitähän missään nimessä vanhemmat eivät uskalla vaatia. Pitää vain puhua siitä kuinka oma Nico-Petteri ja Jasmiina-Alexandra olisivat jo nobelisteja jos muut ryhmät lapset eivät olisi pilanneet koko koulunkäyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tulee tuo myytti, että tasokurssit olisivat jotenkin tuottaneet parempaa osaamista? Esimerkiksi kielissä nykynuoret ovat selvästi parempia. Matematiikan osaaminen on laskenut, mutta nythän on alettu painottaa matematiikkaa korkeakoulujen pääsykokeissa.

Kielten osaaminen on nykyään parempaa koulusta huolimatta ja ero 70-lukuun johtuu ympäristön muutoksesta. Erityisesti englantia kuulee nykyään kaikkialla. Muiden kielten osaamisessa ei niin suurta eroa aiempaan taida edes olla.

Tasokurssi tuottaa parempaa osaamista, koska siinä laajan oppimäärän ryhmälle tarjotaan joko enemmän tai syvempää opetusta. Kun opetetaan ja vaaditaan enemmän, opitaan ja saavutetaan enemmän.

Oma lapseni on yläkoulussa matikkaluokalla, jonne valittiin siveltuvuuskokeen avulla. Heidän matikan opetuksensa on merkittävästi laajempaa ja syvällisempää kuin normiluokalla joten oppivatkin enemmän. Vertailukohta löytyy kun sisarus on tavallisella luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit on 70-lukua.

Oli vielä ainakin 1982 kun ysiä kävin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit on 70-lukua.

Oli vielä ainakin 1982 kun ysiä kävin.

Aika äkkiä ne on sitten kadonneet. Itse aloitin peruskoulun samana vuonna eikä missään vaiheessa ollut yhtään tasokurssia. Ei ala-asteella eikä yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit on 70-lukua.

Oli vielä ainakin 1982 kun ysiä kävin.

Aika äkkiä ne on sitten kadonneet. Itse aloitin peruskoulun samana vuonna eikä missään vaiheessa ollut yhtään tasokurssia. Ei ala-asteella eikä yläasteella.

Tasokurssit olivat lyhyt välivaihe, jonka oli tarkoitus helpottaa kahden koulujärjestelmän oppilaiden yhdistämistä. Ei niiden missään vaiheessa pitänyt jäädä käyttöön.