Lahjakkaiden oppilaiden asema inklusiivisessa perusopetuksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit on 70-lukua.

Ok, eli liittyi peruskoulujärjestelmän käyttöönottoon ja siirtymävaiheeseen kansa- ja oppikouluista peruskouluihin. 

Oli vielä ainakin 1982 kun ysiä kävin.

Aika äkkiä ne on sitten kadonneet. Itse aloitin peruskoulun samana vuonna eikä missään vaiheessa ollut yhtään tasokurssia. Ei ala-asteella eikä yläasteella.

Tasokurssit olivat lyhyt välivaihe, jonka oli tarkoitus helpottaa kahden koulujärjestelmän oppilaiden yhdistämistä. Ei niiden missään vaiheessa pitänyt jäädä käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tulee tuo myytti, että tasokurssit olisivat jotenkin tuottaneet parempaa osaamista? Esimerkiksi kielissä nykynuoret ovat selvästi parempia.

Mielestäni näitä ei pitäisi verrata noin suoraan. Ei aiemmin ollut nettiä ja tv-ohjelmia ympäri vuorokauden. Niiden takiahan nykynuorilla on paljon parempi kielitaito kuin tavallisilla 70-80-luvun lapsilla. 

On ihan BS:ä väittää, että lahjakas lapsi kyllä keksii itse keinot oppia ja pystyy itsenäisesti opiskelemaan omalla tasollaan ilman koulun ja opettajan tukea. Mihin kouluja tarvitaan, jos alaikäiset lapset ovat näin kyvykkäitä? Tosiasiassa lahjakas lapsi hyötyy ylöspäin eriytetystä opetuksesta ja oppii opettajan johdolla enemmän ja syvemmin kuin itsekseen nettiä selaamalla. Ja tässä puhun ns. normilahjakkaista lapsista, niistä, joita on joka luokalla useampia. AV-mammojen omat pikku davincit ovat ehkä asia erikseen ja hyvä heille, jos kykenevät jo nyt oppimaan omalla maksimitasollaan.

Tasokurssille valinnat tulisi tietenkin tehdä osaamisen, ei perhetaustan perusteella. Tosielämässä nämä usein korreloivat, koska lahjakkuus on periytyvää. Laajan oppimäärän tasokurssille osallistuminen on helpompaa kuin esimerkiksi toisessa koulussa olevalle painotusluokalle hakeutuminen. Oman lähikoulun tarjoamat tasokurssit olisivatkin paras keino tarjota ylöspäin eriytettyä opetusta kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne oikeasti lahjakkaat lapset löytävät keinot oppia haluamansa asiat. Oma aspergerinikin yliopistossa matematiikkaa opiskelee, vaikka inkluusion periaattein on ollut joidenkin "nerojen' koulunkäyntiä rasittamassa ilmeisesti. Hän on ollut aina vuosia edellä ikätovereita matematiikassa, mutta ei se ole hänen kehitystä estänyt lainkaan sillä alueella.

Inkluusiohan on oikein toteutettuna hyvä asia kaikille. Ongelma on, että kunnat ovat säästäneet inkluusioon vedoten poistaen esimerkiksi integroidut ryhmät täysin. Inkluusioon kuuluu, että lapsella on mahdollisuus oppia ryhmässä muiden kanssa ja erityisiä tarpeita omaavat eivät ole eristetty muista lapsista, mutta kuitenkin heillä on ryhmäkoko ja muut tuen tarpeet (erityisopetteja saatavilla jne) kohdillaan. Eli pitäisi olla pieni luokka, jossa suurin osa normaaleita ja pieni osa erityisen tuen tarpeessa. Ja näille pienelle osalle on sitten erityistä tukea saatavilla.

Mistä kuvittelette tähän löytyvän rahaa? Sellainen järjestelmä, joka perustuu utopistisille lähtöoletuksille, on toteuttamiskelvoton. Tässä mallissa iso osa resursseista menee hukkaan, koska tarjotaan normaaleille oppilaille pienryhmää (erittäin kallis), vaikka he pärjäisivät aivan mainiosti myös normiluokassa (halvempi).

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tulee tuo myytti, että tasokurssit olisivat jotenkin tuottaneet parempaa osaamista? Esimerkiksi kielissä nykynuoret ovat selvästi parempia.

Mielestäni näitä ei pitäisi verrata noin suoraan. Ei aiemmin ollut nettiä ja tv-ohjelmia ympäri vuorokauden. Niiden takiahan nykynuorilla on paljon parempi kielitaito kuin tavallisilla 70-80-luvun lapsilla. 

On se joillekin aivan huvittavan vaikeaa myöntää nykynuorten etevyys. Ei netti itsessään kenellekään kieltä opeta, kyllä se on edelleen itse omaksuttava.

Oikeasti sieltä netistä löytyy myös valtavat määrät materiaalia, jonka avulla lahjakas nuori voi perehtyä vaikka yliopiston sisältöihin.

Eli minun nähdäkseni yhteiset varat täytyisi sijoittaa peruskoulun toimivaksi tekemiseen, eli ryhmäkokoja pienentämällä mahdollistetaan aito inkluusio.

T. Entinen lahjakas nuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit poistuivat 80-luvun loppupuolella.

Olen kevään -91 ylioppilas ja olin ensimmäinen tasokurssien jälkeinen ikäluokka.

Muistan kuinka lukiossa opettajat valittivat siitä että taso on laskenut kun ei ole enää tasokursseja. Varmasti se oli totta. Emmehän me samoja asioita opiskelleet kuin pitkiä kursseja valinneet olivat saaneet opiskella. Taso pidettiin sellaisena että myös suppeiden kurssien opiskelijat pääsevät läpi.

Pistääpä lahjakkuuden Kiinaan kouluun. Siellä kun askartelee kirjoitusmerkkien kanssa, niin luulisi lahjakkuudellakin olevan hommia. Globaalia hei ; )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit poistuivat 80-luvun loppupuolella.

Olen kevään -91 ylioppilas ja olin ensimmäinen tasokurssien jälkeinen ikäluokka.

Muistan kuinka lukiossa opettajat valittivat siitä että taso on laskenut kun ei ole enää tasokursseja. Varmasti se oli totta. Emmehän me samoja asioita opiskelleet kuin pitkiä kursseja valinneet olivat saaneet opiskella. Taso pidettiin sellaisena että myös suppeiden kurssien opiskelijat pääsevät läpi.

Ok, eli itse aloitin koulun muutamaa vuotta "liian myöhään" edes tietääkseni tasokursseista. Menin kouluun -82 ja kirjoitin -94.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Kyllä juu, just sen sun herranterttusi pitäisi saada näplätä kännykkää kaikki tunnit ettei se pitkästy lahjakkuuttaan, ja potkia kentän starana palloa koska sille tulee paha mieli jos joku lahjaton saa potkaista ja ehkä jopa tehdä maalin.

Oikeasti elämässä pärjää nimenomaan työllä. Ne lisätehtävät kannattaa tehdä vaikkei yhtään huvittaisi, ja todellakin kaikki pelaavat silloin kun jalkapalloa luokkana pelataan. Pelkällä lahjakkuudella tai ”lahjakkuudella” ei saa niitä kesämökkejä tai bemareita tai mitään muutakaan.

T. Entinen lahjakas lapsi.

Entäs sitten sellainen asetelma, että erityislapsi on lahjakas joissain aineissa ja häntä häiritsee luokan möly? (Ei itse ole mölyäväinen, vaan hiljainen.) Sellaistakin tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli peruskoulun yläasteella käytössä tasokurssit matematiikassa ja kielissä. Koululuokka opiskeli muuten yhdessä, mutta hajaantui valinnaisten ja tasokurssien mukaisiin ryhmiin ko. tuntien ajaksi.

Silloin pystyttiin opiskelemaan pidemmälle kuin nykyisessä peruskoulussa. Suomessa halutaan tasapäistää oppilaat, sillä lopputuloksella ettei yläkoulu tarjoa mitään haastetta helposti oppivalle... samoja asioita junnataan yhdä uudelleen ja osa jää jopa opettamatta, kun on haastava luokka.

Ei ollut kyllä kaikissa kouluissa, ellei käytäntö ollut poistunut 80-luvun loppupuolella. Itse olen ollut yläasteella kasarin viimeisinä vuosina ja samoissa ryhmissä jokaisessa aineessa opiskeltiin. Vain valinnaisaineissa oli omasta luokasta eroavat ryhmät.

Tasokurssit poistuivat 80-luvun loppupuolella.

Olen kevään -91 ylioppilas ja olin ensimmäinen tasokurssien jälkeinen ikäluokka.

Muistan kuinka lukiossa opettajat valittivat siitä että taso on laskenut kun ei ole enää tasokursseja. Varmasti se oli totta. Emmehän me samoja asioita opiskelleet kuin pitkiä kursseja valinneet olivat saaneet opiskella. Taso pidettiin sellaisena että myös suppeiden kurssien opiskelijat pääsevät läpi.

En itse ehtinyt opiskella tasokurssien aikaan minäkään. Mutta vanhemmalta sisarukseltani olen saanut sen käsityksen, että suppeilla kursseilla ei ollut asiaa lukioon, ja myöhemmin tasoa pidettiin yllä kurssikokeilla. Ei lukiossa ikinä ole päästetty koko porukkaa säälistä läpi.

Joissain kunnissa oli vaihtuvat tasokurssit vielä 80-90 -lukujen taitteessa. Matematiikan koenumero määritteli sen, mihin kolmesta ryhmästä päädyit. Ryhmät muodostettiin aina uudelleen, jokaisen kokeen jälkeen. Mitä alhaisemman koenumeron sait, sitä enemmän opiskelit perusasioita.

Itse ainakin olin todella turhautunut koko peruskoulun ja lukion ajan. Jo ykkösluokalla itkin äidille, etten halua mennä kouluun, kun osaan jo kaiken, mitä matikassa käsitellään. Sain sitten lisätehtävinä lisää samoja helppoja tehtäviä. Aina mentiin kaikessa hitaampien häirikkölasten mukaan. Sain helposti kymppejä ja älliä ylppäreistä ilman vaivannäköä. 12 vuotta alisuoriutumista on aika paljon. Olin kuitenkin jo silloin ja olen edelleen superkiinnostunut oppimisesta. Kuitenkin 95% opetuksensisällöstä oli sellaista, minkä osasin jo entuudestaan. Luin jo ala-asteella tiede- ja historialehtiä, sekä seurasin uutiset. Tähän päälle luin vielä Lähikirjaston tyhjäksi.

Meillä oma 12-v. poika on taitava oikeastaan kaikessa. Oppi lukemaan kolmivuotiaana. Laskee päässälaskuja paljon taitavammin kuin DI-isänsä. Tekee koulussa kaikki tuntitehtävät ja lisätehtävät. Läksyissä menee kotona max 5-10min. Läksyjä tosin tuleekin omasta mielestä tosi vähän mutta osa vanhemmista taas valittaa vanhempainillassa liian paljoista läksyistä ja kuinka niiden kanssa itketään tuntitolkulla illassa...🤔 Mitään ylöspäin eriyttämistä ei luokassa ole. Kunnassa ei ole mitään muita erikoisluokkia kuin urheiluluokka. Toivottavasti yläkoulussa tulee edes vähän haasteita. Nyt menee homma kyllä täysin chillailuksi ja työntekoa ja vaivannäköä ei opi yhtään. Vähän hankalaa se on kotonakaan vaatia lisää ja lisää tekemään, kun on jo tehnyt paljon enemmän kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin brittidokumentin lahjakkaista lapsista. Ne kaikki eristettiin jonnekin eroon tyhmistä tavallisista lapsista kehittymään huippuunsa koska vanhemmat. Psykologi sanoi ohjelmassa että normaalit sosiaaliset taidot ja mielenterveys on tärkeämpiä kuin suorittaa mahdollisimman paljon mahdollisimman nuorena. Jäi mieleen kuva jossa pieni kotikoulutettu neropatti seisoo yksin ikkunassa katsomassa kun tyhmät koulukaverit kävelee ystäviensä kanssa kotiin koulusta.

Meidän pienellä neropatilla oli ystäviä vasta sitten, kun hän pääsi kouluun kaltaistensa kanssa. Siihen asti hän oli se, joka kulki koulumatkansa yksin ja seisoi koulun pihassa yksin. Joukkoon hän kelpasi vain silloin, kun opettaja antoi ryhmärangaistuksen kaikille pojille, koska joku oli nähnyt "kaikki pojat" urheilutunnilla pahanteossa. Ei auttanut selittää, että poika oli ollut todistettavasti opettajan näköpiirissä, rangaistus tuli silti "ihan periaatteen vuoksi, poika olisi voinut olla mukana tihutöissä eikä yhtä voi jättää rankaisematta"-

Koulun vaihtaminen muutti kaiken. Paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Kyllä juu, just sen sun herranterttusi pitäisi saada näplätä kännykkää kaikki tunnit ettei se pitkästy lahjakkuuttaan, ja potkia kentän starana palloa koska sille tulee paha mieli jos joku lahjaton saa potkaista ja ehkä jopa tehdä maalin.

Oikeasti elämässä pärjää nimenomaan työllä. Ne lisätehtävät kannattaa tehdä vaikkei yhtään huvittaisi, ja todellakin kaikki pelaavat silloin kun jalkapalloa luokkana pelataan. Pelkällä lahjakkuudella tai ”lahjakkuudella” ei saa niitä kesämökkejä tai bemareita tai mitään muutakaan.

T. Entinen lahjakas lapsi.

No lähinnä kyse on siitä, että jokainen voisi tehdä oman tasoisia tehtäviä ja mennä eteenpäin sitä tahtia, kuin itse kykenee oppimaan. Itselläni on kaksi lasta, joista toinen menee asioissa nopeasti eteenpäin ja kärsii liian hitaasta rytmistä ja toinen taas menee hyvin keskivauhtia. Tottakai elämässä pitää oppia tekemään töitä asioiden eteen, mutta eihän tämä nykysysteemi tue sitä millään tavoin, kun moni lahjakkaampi joutuu tylsistymään luokassa sen sijaan, että tekisivät mielekkäitä tehtäviä ja oppisivat uutta. 

Lapseni valitti jalkapallojoukkueesta sen takia, että kun toisessa koulussa oli joukkueeseen valittu tietysti ne parhaimmat pelaajat, oli heidän oma luokka tietysti hävinnyt. Nämä luokkahenkiottelut ovat tärkeitä lapsille. Tällä logiikallahan minullakin on oikeus lähteä olympialaisiin, koska "haluan osallistua ja minulla on siihen oikeus".  

Vierailija kirjoitti:

Eron huomasi aika jäätävästi etäopiskelussa. Opsi oli kahlattu läpi jo huhtikuussa ja lisäksi ehti opiskella ties mitä ylimääräistä.

Koulussa suurin osa ajasta menee siihen että odottelee idiootilla lampun syttyvän edes kerran vuodessa.

Sama homma meillä. Etäopiskelun tehtäviä tuntui olevan liian vähän ja ne oli nopeasti suoritettu. Yhdessä vanhempien whatsapp-ryhmässä tuli puhetta tehtävien vaativuudesta kun yksi vanhempi valitti, että matikan tehtävissä meni häneltä ja lapselta tunti, että nyt on kyllä liian vaativaa hommaa. No samoissa tehtävissä meni toisella lapsella 10 minuuttia lisätehtävineen ja ihan itsenäisesti. Ehkä vanhemmat nyt tulivat oivaltaneeksi itse mikä on lapsen todellinen osaaminen jos osasivat sitä rehellisesti arvioida.

Aika paljon koulussa on kaikkea höpöliä, paikasta toiseen siirtymistä ja hengähdystaukoja mihin menee aikaa. Ja tietysti sitä sosiaalista ryhmäytymistä tuntuu olevan isoin osa. Nämä on toki tärkeitä sosiaalisen kehityksen vuoksi. Se jäi nyt kokonaan pois kun ryhmäydyttiin vain oman perheen kanssa.

Mutta pois jäi myös se, että osa oppilaista on perässä vedettäviä ja hitaita oppimaan ja heitä sitten odottaa ihan kaikki muut luokassa. Jos ajattelee opettajan rehellisiä resursseja, niin eihän yhdelle oppilaalle jää aikaa kuin pari minuuttia henkilökohtaisesti. Jos yksi tai muutama oppilas on vaikeasti oppiva, niin moni jää täysin ilman opastusta. Toisaalta eivät ehkä tarvitse opastusta, mutta lisätehtäviä voisi olla, ettei tarvitse peukaloita pyöritellä.

Minun rauhallinen, hiljainen ja nopeasti oppiva tyttö on laitettu ihan alusta saakka häiriköiden viereen "tasaamaan ryhmän energiaa" ja hän on siitä kärsinyt paljon. Ei ole auttanut vaikka hän itse ja me vanhemmat ollaan pyydetty paikan vaihtoa. Vaikka järjestystä vaihdetaan, niin aina hän on luokan kovaäänisemmän pöljän vieressä istumassa. Näillä siis mennään.

Hyvien oppijoiden aika on sitten vasta peruskoulun jälkeen, kun pääsee lukioon ja myöhemmin yliopistoon ja häiriköt menee amikseen tai jonnekin muualle. Sen itse sain aikoinani omalla kohdalla todeta. Ah sitä rauhaa kun sain vihdoin oikeasti keskittyä opiskeluun! Apinalauma oli poissa, paikalla oli ihmisiä, järkeviä ja fiksuja.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin olin todella turhautunut koko peruskoulun ja lukion ajan. Jo ykkösluokalla itkin äidille, etten halua mennä kouluun, kun osaan jo kaiken, mitä matikassa käsitellään. Sain sitten lisätehtävinä lisää samoja helppoja tehtäviä. Aina mentiin kaikessa hitaampien häirikkölasten mukaan. Sain helposti kymppejä ja älliä ylppäreistä ilman vaivannäköä. 12 vuotta alisuoriutumista on aika paljon. Olin kuitenkin jo silloin ja olen edelleen superkiinnostunut oppimisesta. Kuitenkin 95% opetuksensisällöstä oli sellaista, minkä osasin jo entuudestaan. Luin jo ala-asteella tiede- ja historialehtiä, sekä seurasin uutiset. Tähän päälle luin vielä Lähikirjaston tyhjäksi.

Anna anteeksi ankaruuteni, mutta ehkä se liian helppojen läksyjen vuoksi kyynelehtiminen on ollut osin kehityksesi kannalta tarpeellinenkin käynti epämukavuusalueella.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oma 12-v. poika on taitava oikeastaan kaikessa. Oppi lukemaan kolmivuotiaana. Laskee päässälaskuja paljon taitavammin kuin DI-isänsä. Tekee koulussa kaikki tuntitehtävät ja lisätehtävät. Läksyissä menee kotona max 5-10min. Läksyjä tosin tuleekin omasta mielestä tosi vähän mutta osa vanhemmista taas valittaa vanhempainillassa liian paljoista läksyistä ja kuinka niiden kanssa itketään tuntitolkulla illassa...🤔 Mitään ylöspäin eriyttämistä ei luokassa ole. Kunnassa ei ole mitään muita erikoisluokkia kuin urheiluluokka. Toivottavasti yläkoulussa tulee edes vähän haasteita. Nyt menee homma kyllä täysin chillailuksi ja työntekoa ja vaivannäköä ei opi yhtään. Vähän hankalaa se on kotonakaan vaatia lisää ja lisää tekemään, kun on jo tehnyt paljon enemmän kuin muut.

Meillä matemaattisesti ja kielellisesti lahjakas poika on saanut haastetta klassisen musiikin parissa. Siinä ainakin riittää työsarkaa.