Lahjakkaiden oppilaiden asema inklusiivisessa perusopetuksessa

Se on tuskin alakoululaiselle mikään ongelma vaikka olisi muita luokkalaisiaan älykkäämpi. Maailmassa on niin paljon uusia asioita opittavana ja yhteiskunnan asioita pähkäiltävänä, ettei siitä ikinä valmista tule. Käytöstavat esimerkiksi, kannattaisi opetella ihan läpikotaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eron huomasi aika jäätävästi etäopiskelussa. Opsi oli kahlattu läpi jo huhtikuussa ja lisäksi ehti opiskella ties mitä ylimääräistä.

Koulussa suurin osa ajasta menee siihen että odottelee idiootilla lampun syttyvän edes kerran vuodessa.

Sama homma meillä. Etäopiskelun tehtäviä tuntui olevan liian vähän ja ne oli nopeasti suoritettu. Yhdessä vanhempien whatsapp-ryhmässä tuli puhetta tehtävien vaativuudesta kun yksi vanhempi valitti, että matikan tehtävissä meni häneltä ja lapselta tunti, että nyt on kyllä liian vaativaa hommaa. No samoissa tehtävissä meni toisella lapsella 10 minuuttia lisätehtävineen ja ihan itsenäisesti. Ehkä vanhemmat nyt tulivat oivaltaneeksi itse mikä on lapsen todellinen osaaminen jos osasivat sitä rehellisesti arvioida.

Aika paljon koulussa on kaikkea höpöliä, paikasta toiseen siirtymistä ja hengähdystaukoja mihin menee aikaa. Ja tietysti sitä sosiaalista ryhmäytymistä tuntuu olevan isoin osa. Nämä on toki tärkeitä sosiaalisen kehityksen vuoksi. Se jäi nyt kokonaan pois kun ryhmäydyttiin vain oman perheen kanssa.

Mutta pois jäi myös se, että osa oppilaista on perässä vedettäviä ja hitaita oppimaan ja heitä sitten odottaa ihan kaikki muut luokassa. Jos ajattelee opettajan rehellisiä resursseja, niin eihän yhdelle oppilaalle jää aikaa kuin pari minuuttia henkilökohtaisesti. Jos yksi tai muutama oppilas on vaikeasti oppiva, niin moni jää täysin ilman opastusta. Toisaalta eivät ehkä tarvitse opastusta, mutta lisätehtäviä voisi olla, ettei tarvitse peukaloita pyöritellä.

Minun rauhallinen, hiljainen ja nopeasti oppiva tyttö on laitettu ihan alusta saakka häiriköiden viereen "tasaamaan ryhmän energiaa" ja hän on siitä kärsinyt paljon. Ei ole auttanut vaikka hän itse ja me vanhemmat ollaan pyydetty paikan vaihtoa. Vaikka järjestystä vaihdetaan, niin aina hän on luokan kovaäänisemmän pöljän vieressä istumassa. Näillä siis mennään.

Hyvien oppijoiden aika on sitten vasta peruskoulun jälkeen, kun pääsee lukioon ja myöhemmin yliopistoon ja häiriköt menee amikseen tai jonnekin muualle. Sen itse sain aikoinani omalla kohdalla todeta. Ah sitä rauhaa kun sain vihdoin oikeasti keskittyä opiskeluun! Apinalauma oli poissa, paikalla oli ihmisiä, järkeviä ja fiksuja.

Meillä ei ollut peruskoulussa yhtään apinaa. Kaikki olivat fiksuja. Tietääkseni kaikki menivät lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Kyllä juu, just sen sun herranterttusi pitäisi saada näplätä kännykkää kaikki tunnit ettei se pitkästy lahjakkuuttaan, ja potkia kentän starana palloa koska sille tulee paha mieli jos joku lahjaton saa potkaista ja ehkä jopa tehdä maalin.

Oikeasti elämässä pärjää nimenomaan työllä. Ne lisätehtävät kannattaa tehdä vaikkei yhtään huvittaisi, ja todellakin kaikki pelaavat silloin kun jalkapalloa luokkana pelataan. Pelkällä lahjakkuudella tai ”lahjakkuudella” ei saa niitä kesämökkejä tai bemareita tai mitään muutakaan.

T. Entinen lahjakas lapsi.

No lähinnä kyse on siitä, että jokainen voisi tehdä oman tasoisia tehtäviä ja mennä eteenpäin sitä tahtia, kuin itse kykenee oppimaan. Itselläni on kaksi lasta, joista toinen menee asioissa nopeasti eteenpäin ja kärsii liian hitaasta rytmistä ja toinen taas menee hyvin keskivauhtia. Tottakai elämässä pitää oppia tekemään töitä asioiden eteen, mutta eihän tämä nykysysteemi tue sitä millään tavoin, kun moni lahjakkaampi joutuu tylsistymään luokassa sen sijaan, että tekisivät mielekkäitä tehtäviä ja oppisivat uutta. 

Lapseni valitti jalkapallojoukkueesta sen takia, että kun toisessa koulussa oli joukkueeseen valittu tietysti ne parhaimmat pelaajat, oli heidän oma luokka tietysti hävinnyt. Nämä luokkahenkiottelut ovat tärkeitä lapsille. Tällä logiikallahan minullakin on oikeus lähteä olympialaisiin, koska "haluan osallistua ja minulla on siihen oikeus".  

Totta kai saat mennä olympialaisiin, jos ylität karsintarajan. Tuossa koulun jalkapallo-ottelussa karsintaraja oli luokalle kuuluminen.

Jos oman lapsen pelikenttäaika on elämää suurempi juttu, kannattaa hakeutua johonkin sellaiseen harrastukseen, jossa sitä pääsee päsmäröimään tai yrittämään ainakin. Minun nähdäkseni verovaroilla kustannetussa peruskoulussa pelaavat kaikki.

T. Entinen lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Eron huomasi aika jäätävästi etäopiskelussa. Opsi oli kahlattu läpi jo huhtikuussa ja lisäksi ehti opiskella ties mitä ylimääräistä.

Koulussa suurin osa ajasta menee siihen että odottelee idiootilla lampun syttyvän edes kerran vuodessa.

Usko pois, minä idiootti kärsin oppimisvaikeuksistani vielä enemmän kuin opettaja. Oppimisvaikeuteni ovat aina aiheuttaneet minulle valtavaa häpeää ja tämä idiootiksi haukkuminen on mielestäni kohtuutonta.

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Sosiaalistuminen olisi  aika helvetillistä näin koronaaikana. Lapsi ei palannut kouluun, jotta säästyy apuopettajana ja  järjestyksen pitäjänä toimimiselta. Hän ei tahtonut luokan häiriköitä rauhoittelemaan ja heille  esimerkkiä kouluun paluussa näyttämään. Ei tahtonut mennä kannustamaan heitä. Heille kun on turhaa sanoa, että "pidetäänpä turvaväliä, kiitos" ja "ei yskitä päin", ennenkuin on jo myöhäistä!  

Opettaja on osannut eriyttää ja käyttää myös osaavia oppilaita heikommin oppivien tukemiseen sekä opastaa samalla huomaamaan, miten tullaan toimeen sosiaalisesti haasteellisessa seurassa. Omat suoritteet opetussuunnitelmien yli on jo tehty, kirjat palautettu, joten nyt vain fiilistellään ja käytetään kotoa käsin sitä materiaalia, mitä koulu on diginä järjestänyt. Kukaan ei enää sano, että tee, vaan tekee sen mitä itse  parhaaksi katsoo.

Vierailija kirjoitti:

Entäs sitten sellainen asetelma, että erityislapsi on lahjakas joissain aineissa ja häntä häiritsee luokan möly? (Ei itse ole mölyäväinen, vaan hiljainen.) Sellaistakin tapahtuu.

Tämä on aika yleistä. Itse olin mm matemaattisesti lahjakas ja olisin kaivannut eriyttämistä ylöspäin. Lapsella voi olla vaikkapa aisti-integraation häiriö, ADHD, asperger ja häiriintyä siten kaikesta ylimääräisestä hässäkästä luokasta. Mikään neurokirjon diagnoosi ei kuitenkaan tee lapsesta vähemmän lahjakasta tai millään tavalla typerämpää. Ihan yhtälailla neurokirjon lapsista löytyy myös lahjakkaita, mutta moni heistä ei saa lahjakkuuttaan esiin ja käyttöön. 

Kuitenkin vastustan tasoeroja. Kaikille yhteiset ryhmät ovat tutkimustiedon valossa perusteltuja. Kuitenkaan inkluusiota EI saa käyttää säästämisen välineenä kuten monissa kunnissa on, eli erityisoppilaat edelleen tarvitsevat myös erityisopettajan apua, ryhmäkoot ei saa olla liian isot. Itse asiassa ryhmäkokoja pienentämällä todella moni koulujärjestelmän ongelma katoaisi samantien. Kun ryhmät ovat tarpeeksi pienet niin opettajalla automaattisesti jää enemmän aikaa myös niiden lahjakkaiden, hiljaisten, ujojen jne opettamiseen. 

T: ADHD-ope

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Se korkea etiikka ja moraali on näkynyt tässä ketjussa muun muassa entisten luokkakavereiden kutsumisena apinoiksi ja idiooteiksi?

T. Entinen lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin olin todella turhautunut koko peruskoulun ja lukion ajan. Jo ykkösluokalla itkin äidille, etten halua mennä kouluun, kun osaan jo kaiken, mitä matikassa käsitellään. Sain sitten lisätehtävinä lisää samoja helppoja tehtäviä. Aina mentiin kaikessa hitaampien häirikkölasten mukaan. Sain helposti kymppejä ja älliä ylppäreistä ilman vaivannäköä. 12 vuotta alisuoriutumista on aika paljon. Olin kuitenkin jo silloin ja olen edelleen superkiinnostunut oppimisesta. Kuitenkin 95% opetuksensisällöstä oli sellaista, minkä osasin jo entuudestaan. Luin jo ala-asteella tiede- ja historialehtiä, sekä seurasin uutiset. Tähän päälle luin vielä Lähikirjaston tyhjäksi.

Sama homma. Turhautuminen ja pitkästyminen oli jokapäiväistä. Joku vertasi täällä, että millaista olisi olla aikuisena samanlaisessa kokouksessa. Sehän on todellista henkistä kidutusta jos asiat on tylsiä ja jo tiedetyn kertaamisia. Vähän sama fiilis kun juttelee yksinkertaisen ihmisen kanssa, joka puhuu vaikka hiustenlaitosta tai sisustusmaton väristä. Tuntuu, että pää poksahtaa ja tulee epämiellyttävän tuskainen olo ja sitä se oli koulussa kaikki 9 pitkää vuotta. Voi niitä nykyisiä lapsia ressukoita, jotka yhä joutuvat joka päivä kitumaan noin.

Minusta tämä on ihan resurssien hukkaamista. Miksei nopeasti oppiville voisi olla vaikka omia kouluja, joissa voisivat edetä siinä tahdissa missä pystyvät? Saatais paremmin kaikki lahjakkuus käyttöön. Tavalliset ja vähän hönömmät voivat sitten edetä omassa rauhallisessa tahdissaan. Nyt nopeat oppilaat vain hukkaavat kykynsä, mutta tyhmistä ei siltikään tule viisaampia heidän seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Kyllä juu, just sen sun herranterttusi pitäisi saada näplätä kännykkää kaikki tunnit ettei se pitkästy lahjakkuuttaan, ja potkia kentän starana palloa koska sille tulee paha mieli jos joku lahjaton saa potkaista ja ehkä jopa tehdä maalin.

Oikeasti elämässä pärjää nimenomaan työllä. Ne lisätehtävät kannattaa tehdä vaikkei yhtään huvittaisi, ja todellakin kaikki pelaavat silloin kun jalkapalloa luokkana pelataan. Pelkällä lahjakkuudella tai ”lahjakkuudella” ei saa niitä kesämökkejä tai bemareita tai mitään muutakaan.

T. Entinen lahjakas lapsi.

No lähinnä kyse on siitä, että jokainen voisi tehdä oman tasoisia tehtäviä ja mennä eteenpäin sitä tahtia, kuin itse kykenee oppimaan. Itselläni on kaksi lasta, joista toinen menee asioissa nopeasti eteenpäin ja kärsii liian hitaasta rytmistä ja toinen taas menee hyvin keskivauhtia. Tottakai elämässä pitää oppia tekemään töitä asioiden eteen, mutta eihän tämä nykysysteemi tue sitä millään tavoin, kun moni lahjakkaampi joutuu tylsistymään luokassa sen sijaan, että tekisivät mielekkäitä tehtäviä ja oppisivat uutta. 

Lapseni valitti jalkapallojoukkueesta sen takia, että kun toisessa koulussa oli joukkueeseen valittu tietysti ne parhaimmat pelaajat, oli heidän oma luokka tietysti hävinnyt. Nämä luokkahenkiottelut ovat tärkeitä lapsille. Tällä logiikallahan minullakin on oikeus lähteä olympialaisiin, koska "haluan osallistua ja minulla on siihen oikeus".  

Totta kai saat mennä olympialaisiin, jos ylität karsintarajan. Tuossa koulun jalkapallo-ottelussa karsintaraja oli luokalle kuuluminen.

Jos oman lapsen pelikenttäaika on elämää suurempi juttu, kannattaa hakeutua johonkin sellaiseen harrastukseen, jossa sitä pääsee päsmäröimään tai yrittämään ainakin. Minun nähdäkseni verovaroilla kustannetussa peruskoulussa pelaavat kaikki.

T. Entinen lahjakas.

Hohhoijaa. Huomaa, että olet entinen lahjakas. Nykyisin tuota lahjakkuutta on kyllä vaikea löytää näistä vastauksista ja tästä halusta ymmärtää asiat jotenkin todella omituisesti...

Vierailija kirjoitti:

Minun rauhallinen, hiljainen ja nopeasti oppiva tyttö on laitettu ihan alusta saakka häiriköiden viereen "tasaamaan ryhmän energiaa" ja hän on siitä kärsinyt paljon. Ei ole auttanut vaikka hän itse ja me vanhemmat ollaan pyydetty paikan vaihtoa. Vaikka järjestystä vaihdetaan, niin aina hän on luokan kovaäänisemmän pöljän vieressä istumassa. Näillä siis mennään.

Tämän kanssa kipuilen erittäin paljon. Myös rauhallisen oppilaan pitäisi päästä näkyviin omana itsenään eikä vain "mölyapinastopparina". Ne rauhalliset oppilaat odottavat pitkään vuoroaan, kun joidenkin tarpeisiin opettajan on pakko vastata nopeasti, muuten alkaa kaaos luokassa. Ja jos tutkittaisiin aikaa mitä opettaja käyttää oppilaisiin, niin kyllä tytöt on siinä aliedustettuina, pojat vaativat ja vievät paljon enemmän opettajan aikaa. 

T: ADHD-ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin olin todella turhautunut koko peruskoulun ja lukion ajan. Jo ykkösluokalla itkin äidille, etten halua mennä kouluun, kun osaan jo kaiken, mitä matikassa käsitellään. Sain sitten lisätehtävinä lisää samoja helppoja tehtäviä. Aina mentiin kaikessa hitaampien häirikkölasten mukaan. Sain helposti kymppejä ja älliä ylppäreistä ilman vaivannäköä. 12 vuotta alisuoriutumista on aika paljon. Olin kuitenkin jo silloin ja olen edelleen superkiinnostunut oppimisesta. Kuitenkin 95% opetuksensisällöstä oli sellaista, minkä osasin jo entuudestaan. Luin jo ala-asteella tiede- ja historialehtiä, sekä seurasin uutiset. Tähän päälle luin vielä Lähikirjaston tyhjäksi.

Sama homma. Turhautuminen ja pitkästyminen oli jokapäiväistä. Joku vertasi täällä, että millaista olisi olla aikuisena samanlaisessa kokouksessa. Sehän on todellista henkistä kidutusta jos asiat on tylsiä ja jo tiedetyn kertaamisia. Vähän sama fiilis kun juttelee yksinkertaisen ihmisen kanssa, joka puhuu vaikka hiustenlaitosta tai sisustusmaton väristä. Tuntuu, että pää poksahtaa ja tulee epämiellyttävän tuskainen olo ja sitä se oli koulussa kaikki 9 pitkää vuotta. Voi niitä nykyisiä lapsia ressukoita, jotka yhä joutuvat joka päivä kitumaan noin.

Minusta tämä on ihan resurssien hukkaamista. Miksei nopeasti oppiville voisi olla vaikka omia kouluja, joissa voisivat edetä siinä tahdissa missä pystyvät? Saatais paremmin kaikki lahjakkuus käyttöön. Tavalliset ja vähän hönömmät voivat sitten edetä omassa rauhallisessa tahdissaan. Nyt nopeat oppilaat vain hukkaavat kykynsä, mutta tyhmistä ei siltikään tule viisaampia heidän seurassa.

Yksityinen, nopean tahdin ETÄOPETUSkoulu. Kuka perustaa sen? Taloudellisesti niin helppo saada toimimaan.

Tilaus on, vanhemmat ottivat juuri digiloikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa mennään aina huonompien ja heikompien tahdissa. Eikä tätä saa edes sanoa ääneen, kun joku voi pahoittaa mielensä... Peruskoulu ei tosiaan tarjoa tarpeeksi haastetta vähänkään nopeammin oppivalle oppilaalle. Eikä kukaan järkevä halua ottaa kontolleen aina niitä iänikuisia lisätehtävä, kuka hullu haluaa tehdä tuplasti töitä. Osa häiriköistä on varmasti tylsistyneitä nopeasti oppivia oppilaita, joiden on pakko istua hiljaa luokassa tekemättä mitään. Miten moni aikuinenkaan jaksaisi sellaista päivästä toiseen...? Istut samassa koulutuksessa päivät pitkät, asioita toistetaan miljoona kertaa ja sinun pitää istua tuntikausia hiljaa ilman kännykkää tai  muuta tekemistä ja seurata koulutusta? Miettikää. Mitä ajanhukkaa.

Tämä inkluusio on ihan tuhoon tuomittu ajatus. Suomessakin voitaisiin hyväksyä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia, eikä mikään koulujärjestelmä tee tyhmästä älykästä. Kaikille pitää taata oikeus oppimiseen ja jokaiselle pitää miettiä oma polku omien kykyjen mukaan. 

5 luokan koulujen välisessä jalkapallo-ottelussa luokalta ei saanut valita parhaita pelaajia, kun "kaikilla oli oikeus osallistua". Siis oikeasti?!! Mitä tämä opettaa lapsille? Että aikuisenakin kaikilla on "oikeus" hyvään työpaikkaan ja palkkaan? Oikeus bemariin ja kesämökkiin? No, oikeus näihin toki on, mutta kyllä ne pitää itse ansaita työnteolla. Koulutuspaikatkin irtoaa kyvyillä, ei sillä, että "kun kaikilla on kyllä oikeus osallistua". 80-luvulla kasvaneena menee kyllä hermot tähän touhuun. 

Kyllä juu, just sen sun herranterttusi pitäisi saada näplätä kännykkää kaikki tunnit ettei se pitkästy lahjakkuuttaan, ja potkia kentän starana palloa koska sille tulee paha mieli jos joku lahjaton saa potkaista ja ehkä jopa tehdä maalin.

Oikeasti elämässä pärjää nimenomaan työllä. Ne lisätehtävät kannattaa tehdä vaikkei yhtään huvittaisi, ja todellakin kaikki pelaavat silloin kun jalkapalloa luokkana pelataan. Pelkällä lahjakkuudella tai ”lahjakkuudella” ei saa niitä kesämökkejä tai bemareita tai mitään muutakaan.

T. Entinen lahjakas lapsi.

No lähinnä kyse on siitä, että jokainen voisi tehdä oman tasoisia tehtäviä ja mennä eteenpäin sitä tahtia, kuin itse kykenee oppimaan. Itselläni on kaksi lasta, joista toinen menee asioissa nopeasti eteenpäin ja kärsii liian hitaasta rytmistä ja toinen taas menee hyvin keskivauhtia. Tottakai elämässä pitää oppia tekemään töitä asioiden eteen, mutta eihän tämä nykysysteemi tue sitä millään tavoin, kun moni lahjakkaampi joutuu tylsistymään luokassa sen sijaan, että tekisivät mielekkäitä tehtäviä ja oppisivat uutta. 

Lapseni valitti jalkapallojoukkueesta sen takia, että kun toisessa koulussa oli joukkueeseen valittu tietysti ne parhaimmat pelaajat, oli heidän oma luokka tietysti hävinnyt. Nämä luokkahenkiottelut ovat tärkeitä lapsille. Tällä logiikallahan minullakin on oikeus lähteä olympialaisiin, koska "haluan osallistua ja minulla on siihen oikeus".  

Totta kai saat mennä olympialaisiin, jos ylität karsintarajan. Tuossa koulun jalkapallo-ottelussa karsintaraja oli luokalle kuuluminen.

Jos oman lapsen pelikenttäaika on elämää suurempi juttu, kannattaa hakeutua johonkin sellaiseen harrastukseen, jossa sitä pääsee päsmäröimään tai yrittämään ainakin. Minun nähdäkseni verovaroilla kustannetussa peruskoulussa pelaavat kaikki.

T. Entinen lahjakas.

Hohhoijaa. Huomaa, että olet entinen lahjakas. Nykyisin tuota lahjakkuutta on kyllä vaikea löytää näistä vastauksista ja tästä halusta ymmärtää asiat jotenkin todella omituisesti...

Silloin ovat asia-argumentit loppu, kun aletaan ivailla kirjoittajan nimimerkistä.

-Entinen lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oma 12-v. poika on taitava oikeastaan kaikessa. Oppi lukemaan kolmivuotiaana. Laskee päässälaskuja paljon taitavammin kuin DI-isänsä. Tekee koulussa kaikki tuntitehtävät ja lisätehtävät. Läksyissä menee kotona max 5-10min. Läksyjä tosin tuleekin omasta mielestä tosi vähän mutta osa vanhemmista taas valittaa vanhempainillassa liian paljoista läksyistä ja kuinka niiden kanssa itketään tuntitolkulla illassa...🤔 Mitään ylöspäin eriyttämistä ei luokassa ole. Kunnassa ei ole mitään muita erikoisluokkia kuin urheiluluokka. Toivottavasti yläkoulussa tulee edes vähän haasteita. Nyt menee homma kyllä täysin chillailuksi ja työntekoa ja vaivannäköä ei opi yhtään. Vähän hankalaa se on kotonakaan vaatia lisää ja lisää tekemään, kun on jo tehnyt paljon enemmän kuin muut.

Meillä matemaattisesti ja kielellisesti lahjakas poika on saanut haastetta klassisen musiikin parissa. Siinä ainakin riittää työsarkaa.

Itse suosittelen tätä myös! Jonkun instrumentin soittaminen lapsena kehittää aivan mielettömästi aivoja ja siinä on tarpeeksi haastetta loputtomiin. Koulussahan sitä ei voi tehdä, mutta lisäpuuhaa kotiin älykkäälle lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Se korkea etiikka ja moraali on näkynyt tässä ketjussa muun muassa entisten luokkakavereiden kutsumisena apinoiksi ja idiooteiksi?

T. Entinen lahjakas.

No nämä ovat ihan vaan tosiasioita, joilla ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä... Onkohan sinulle itsellä kenties tällainen hidas mölyapina lapsi ja nämä kirjoitukset tuntuu siksi näin inhottavilta? Kuten elämässä ylipäänsä, oman ryhmän löytyminen on tärkeää vertaistuen ja ryhmään kuulumisen vuoksi. Jokaiselle löytyy kyllä paikka tässä maailmassa, se ei vaan voi olla kaikille sama, vaikka tämä tasapäistäminen näyttää olevan tällä hetkellä Suomessa ihan pakonomaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin olin todella turhautunut koko peruskoulun ja lukion ajan. Jo ykkösluokalla itkin äidille, etten halua mennä kouluun, kun osaan jo kaiken, mitä matikassa käsitellään. Sain sitten lisätehtävinä lisää samoja helppoja tehtäviä. Aina mentiin kaikessa hitaampien häirikkölasten mukaan. Sain helposti kymppejä ja älliä ylppäreistä ilman vaivannäköä. 12 vuotta alisuoriutumista on aika paljon. Olin kuitenkin jo silloin ja olen edelleen superkiinnostunut oppimisesta. Kuitenkin 95% opetuksensisällöstä oli sellaista, minkä osasin jo entuudestaan. Luin jo ala-asteella tiede- ja historialehtiä, sekä seurasin uutiset. Tähän päälle luin vielä Lähikirjaston tyhjäksi.

Sama homma. Turhautuminen ja pitkästyminen oli jokapäiväistä. Joku vertasi täällä, että millaista olisi olla aikuisena samanlaisessa kokouksessa. Sehän on todellista henkistä kidutusta jos asiat on tylsiä ja jo tiedetyn kertaamisia. Vähän sama fiilis kun juttelee yksinkertaisen ihmisen kanssa, joka puhuu vaikka hiustenlaitosta tai sisustusmaton väristä. Tuntuu, että pää poksahtaa ja tulee epämiellyttävän tuskainen olo ja sitä se oli koulussa kaikki 9 pitkää vuotta. Voi niitä nykyisiä lapsia ressukoita, jotka yhä joutuvat joka päivä kitumaan noin.

Minusta tämä on ihan resurssien hukkaamista. Miksei nopeasti oppiville voisi olla vaikka omia kouluja, joissa voisivat edetä siinä tahdissa missä pystyvät? Saatais paremmin kaikki lahjakkuus käyttöön. Tavalliset ja vähän hönömmät voivat sitten edetä omassa rauhallisessa tahdissaan. Nyt nopeat oppilaat vain hukkaavat kykynsä, mutta tyhmistä ei siltikään tule viisaampia heidän seurassa.

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Moni niistä ns häiriköistäkin voi olla jossain lahjakkaita. Joku voi myös häiriköidä koska on liian helppoa koko ajan. Aika vähän on kuitenkin sellaisia lapsia jotka olisivat joka aineessa kympin oppilaita, ei niitä ole montaa per luokka. Mihin se raja sitten vedettäisiin? Mielummin ruokkikaa yleislahjakkaan lapsen kiinnostusta ja uteliaisuutta harrastuksilla, esimerkiksi soittotunneilla tai teatterikerhoilla. 

T: ADHD-ope

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne oikeasti lahjakkaat lapset löytävät keinot oppia haluamansa asiat. Oma aspergerinikin yliopistossa matematiikkaa opiskelee, vaikka inkluusion periaattein on ollut joidenkin "nerojen' koulunkäyntiä rasittamassa ilmeisesti. Hän on ollut aina vuosia edellä ikätovereita matematiikassa, mutta ei se ole hänen kehitystä estänyt lainkaan sillä alueella.

Inkluusiohan on oikein toteutettuna hyvä asia kaikille. Ongelma on, että kunnat ovat säästäneet inkluusioon vedoten poistaen esimerkiksi integroidut ryhmät täysin. Inkluusioon kuuluu, että lapsella on mahdollisuus oppia ryhmässä muiden kanssa ja erityisiä tarpeita omaavat eivät ole eristetty muista lapsista, mutta kuitenkin heillä on ryhmäkoko ja muut tuen tarpeet (erityisopetteja saatavilla jne) kohdillaan. Eli pitäisi olla pieni luokka, jossa suurin osa normaaleita ja pieni osa erityisen tuen tarpeessa. Ja näille pienelle osalle on sitten erityistä tukea saatavilla.

Myös lahjakkaat lapset hyötyvät erityisestä tuesta.

En minäkään ymmärtänyt aluksi miksi lahjakkaalle, hyvin koulussa pärjäävälle autisti-pojalleni tarjottiin erityistä tukea.

Edellisessä koulussa erityisopettaja oli sanonut, että lapsi ei tarvitse tukea oppimiseen, sillä oppimisessa ei ole puutteita. Vaihdettiin kuitenkin koulua pienempään ja rauhallisempaan.

Uudessa koulussa tarjottiin erityistä tukea ja haluttiin tehdä lapselle oma opetussuunnitelma. Koululle tuli sairaalakoulun erityisopettaja seuraamaan lapsen tuen tarvetta. Hän ei tarkkaillut oppimisen haasteita, vaan sitä miten lapsi pystyy toimimaan ja keskittymään luokassa ja millaisesta tuesta hän voisi hyötyä.

Erityinen tuki oli käytännössä sitä, että lapsi sai alkaa käyttämään korvatulppia oppitunneilla. Hän sai myös mahdollisuuden siirtyä tekemään tehtäviä hiljaiseen tilaan. Kokeetkin sai tehdä yksin.

Yksi hänen suurimmista ongelmistaan oli se, että muut lapset häiritsivät häntä. Hän ei häirinnyt muita vaikka olikin "erityinen".

Myös opetuksen tasoa säädettiin lapselle sopivaksi. Osa oppiaineista jätettiin pois liiallisen kuormituksen välttämiseksi ja joissakin sai edetä ylemmällä tasolla eikä tarvinnut edetä muun luokan tahdissa. Osassa aineita lapsi sai edetä muun luokan mukana.

Hyvin hän olisi pärjännyt ilman tukeakin, mutta tuettuna pärjäsi vielä paremmin. Tukeminen ja kannustaminen vaikutti myös hänen mielialaansa. Itsetuntokin kohosi kun sai kokea että hänen lahjakkuuttaan arvostettiin ja haluttiin tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Se korkea etiikka ja moraali on näkynyt tässä ketjussa muun muassa entisten luokkakavereiden kutsumisena apinoiksi ja idiooteiksi?

T. Entinen lahjakas.

Niin ja eikö siellä evoluution huipulla tajuta, ettei se perinnöllinen äly ole omaa ansiota. Miksi se oikeuttaisi muiden haukkumiseen tyhmäksi ja sulkemaan tietyt lapset pois PERUSkoulusta, joka kuuluu kaikille. Oma lapseni on kympin oppilas. Lisäksi hänellä on erityistä näkyvää lahjakkuutta muutamassa asiassa. Ei ole ongelmia tavallisessa luokassa, jossa paljon oppilaita. Lukee itsekseen paljon ja harrastaa paljon. Saa siten haasteita. Muuten on ihan tavallinen lapsi/nuori kavereineen. On kohtelias, melko hiljainen, nöyrä ja ystävällinen kaikille. Ei pyri luokan pomoksi eikä tunne ylemmyyttä, vaatimaton luonne. On kaveri myös niille lapsille, jotka menestyvät huomattavan paljon huonommin koulussa. Tätä arvostan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Se korkea etiikka ja moraali on näkynyt tässä ketjussa muun muassa entisten luokkakavereiden kutsumisena apinoiksi ja idiooteiksi?

T. Entinen lahjakas.

No nämä ovat ihan vaan tosiasioita, joilla ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä... Onkohan sinulle itsellä kenties tällainen hidas mölyapina lapsi ja nämä kirjoitukset tuntuu siksi näin inhottavilta? Kuten elämässä ylipäänsä, oman ryhmän löytyminen on tärkeää vertaistuen ja ryhmään kuulumisen vuoksi. Jokaiselle löytyy kyllä paikka tässä maailmassa, se ei vaan voi olla kaikille sama, vaikka tämä tasapäistäminen näyttää olevan tällä hetkellä Suomessa ihan pakonomaista.

Trololoo!

Lapseni ovat 2010-luvulla saaneet ylöspäin eriytettyä opetusta selvästi enemmän kuin minä 1980-luvulla. Opettajat ovat nykyään paljon valveutuneempia tässä asiassa. Tärkeintä on kuitenkin se, että ryhmäytymiseen ja tunnetaitoihin panostetaan tänä päivänä selvästi enemmän kuin ennen.

Veikkaan, että monet tähän ketjuun pahaa oloaan purkavat perustavat kokemuksensa vuosien takaiseen peruskouluun, jossa ”hikipinkoja” kiusattiin ja lahjakkaimmat murskattiin. En voi keksiä muita syitä, miksi aikuinen ihminen haukkuisi lapsia apinoiksi tai idiooteiksi.

Koulukiusattujen kohtaloita nähneenä uskon, että paras palvelus, minkä peruskoulu voi lahjakkaille tehdä, on antaa heidän olla oma itsensä ja hyväksyttyjä omana itsenään.

-Entinen lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä on myös kehittyneempi oikeudenmukaisuudentaju, etiikka ja moraali joten on lyhytnäköistä puhua sosiaalisten taitojen harjoittelusta tavallisessa luokassa. Hyötyisivät kaltaistensa seurasta. Vai pitäisikö normilapsi laittaa oppimaan sosiaalisia taitoja 9 vuodeksi kehitysvammaisten joukkoon?

Se korkea etiikka ja moraali on näkynyt tässä ketjussa muun muassa entisten luokkakavereiden kutsumisena apinoiksi ja idiooteiksi?

T. Entinen lahjakas.

Niin ja eikö siellä evoluution huipulla tajuta, ettei se perinnöllinen äly ole omaa ansiota. Miksi se oikeuttaisi muiden haukkumiseen tyhmäksi ja sulkemaan tietyt lapset pois PERUSkoulusta, joka kuuluu kaikille. Oma lapseni on kympin oppilas. Lisäksi hänellä on erityistä näkyvää lahjakkuutta muutamassa asiassa. Ei ole ongelmia tavallisessa luokassa, jossa paljon oppilaita. Lukee itsekseen paljon ja harrastaa paljon. Saa siten haasteita. Muuten on ihan tavallinen lapsi/nuori kavereineen. On kohtelias, melko hiljainen, nöyrä ja ystävällinen kaikille. Ei pyri luokan pomoksi eikä tunne ylemmyyttä, vaatimaton luonne. On kaveri myös niille lapsille, jotka menestyvät huomattavan paljon huonommin koulussa. Tätä arvostan.

Voi voi. Huonot eväät saa kotoa lapsesi. Opetetaan hiljaiseksi, nöyräksi ja vaatimattomaksi. Se lapsi jää aikuisena totaaliseksi kynnysmatoksi. Nuo piirteet eivät ole toivottavia aikuisissa. Nykyään pitää olla menevä ja määrätietoinen. Vois olla lasun paikka. Sun lapsi ei saa tarvittavia eväitä aikuisuuteen. Opetat sitä luuseri-hiirulaiseksi.