Kuinka moni olisi jättänyt lapset tekemättä, jos olisi nähnyt millainen mies on isänä?
Minä. Mies delekoi alusta asti kaikki tehtävän minulle, ja esitti sitten muille itse tekevänsä kaiken. Hänen hermonsa ei kestänyt lapsia. Olin kuulemma maailman huonoin äiti, kun lapset itkivät. Jne, jne... Erohan siitä sitten tuli. Mies elää nyt itsekästä elämää ilman lapsia. Nähnyt teini-ikäisenä noin 2 pv/vuosi. Näin mennyt jo 5 vuotta.
Kommentit (95)
Arvioni on noin 60% olisi jättänyt tekemättä.
Senhän näkee miehestä päältä heti kättelyssä. En lue aloitusta.
Ei noin voi ajatella. Lapsi tulee ja silloin on otettava vastuu.
Mies ei välitä aikuisesta lapsestamme tippaakaan, mutta itse välitän.
En "tehnyt" lapsia miestäni varten, joten eipä tuolla ole vaikutusta, millainen isä on. Ylipäätään tuollainen jossittelu on turhaa. Lapsia saadaan, ei tehdä.
Kyllä, ehdottomasti. Tai en välttämättä olisi jättänyt lasta tekemättä, vaan olisin häipynyt jo raskaana ollessa ja kertomatta asiasta mitään. Lapsi on kiva, mies oli pelkkä rasite ja harmi, johon tuhlasin niin paljon aikaa, että ihan hävettää itselleenkään sitä myöntää.
En olisi mistään hinnasta valmis luopumaan lapsistani. En, vaikka heidän isänsä olisi millainen. Ei se lasten vika ole, jos isä on vätys/idiootti. Typerää edes ajatuksen tasolla kieltää heiltä elämä vain siksi, että isänsä ei osaa kantaa vastuuta.
Ex-mieheni panostaa lapsiimme paljon enemmän kuin minä.
Taas tälläinen miesvihaketju tämä. Kiitos AP.
Vierailija kirjoitti:
Delekoi?
Piti olla DELETOI - ennakoiva temppuilee taas...!
Melkein sama kuin kysyisi, kuinka moni on valmis antamaan lapsensa sijoitukseen, jos isä ei osallistu heidän hoitoonsa. Täysin idioottimainen kysymys.
Niinhän siinä tapaa käydä, että mies on ennen lapsia tasa-arvoinen ja hyvä mies joka tekee osansa kotitöistä ja haluaa myös olla hyvä isä.
Sitten kun lapsi syntyy, miestä ei enää kiinnostakaan vaan hän kieltäytyy perhevapaista, pakenee vauva-arkea töihin ja tekee siellä pitkiä päiviä. Ja yöheräilyjä hän ei tietenkään hoida, koska hän on mies ja "hänen pitää saada nukkua että jaksaa töissä" (ihan kuin vauvan äidin sitten ei tarvitsisi nukkua että jaksaa hoitaa vauvaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Delekoi?
Piti olla DELETOI - ennakoiva temppuilee taas...!
Ei pitänyt.
Ap.
Minä ja senkin takia millainen minä olen äitinä.
Naisen tehtävä on kasvattaa lapset. Tässä illujen mädätyksessä perhe ei enää pärjää miehen palkalla. Tahallaan tuhotaan perhe instituutiona.
Voimaantukaa caatana!
Vierailija kirjoitti:
Niinhän siinä tapaa käydä, että mies on ennen lapsia tasa-arvoinen ja hyvä mies joka tekee osansa kotitöistä ja haluaa myös olla hyvä isä.
Sitten kun lapsi syntyy, miestä ei enää kiinnostakaan vaan hän kieltäytyy perhevapaista, pakenee vauva-arkea töihin ja tekee siellä pitkiä päiviä. Ja yöheräilyjä hän ei tietenkään hoida, koska hän on mies ja "hänen pitää saada nukkua että jaksaa töissä" (ihan kuin vauvan äidin sitten ei tarvitsisi nukkua että jaksaa hoitaa vauvaa).
Milloin tämä muutos tapahtuu? Kyselee 4 lapsen äiti, jonka mies on osallistunut lasten hoitoon synnytyssairaalasta lähtien eikä ole vielä lopettanut vaikka vanhin lapsi on jo 15.
Te, jotka olisitte valmiita luopumaan. Saattaisi olla paikallan tutkiskella myös sitä omaa toimintaa. Lapsentekoon tarvitaan kaksi ja asiat eivät tuppaa olemaan ihan niin yksiselitteisiä, kun te kuvittelette.
Vierailija kirjoitti:
Melkein sama kuin kysyisi, kuinka moni on valmis antamaan lapsensa sijoitukseen, jos isä ei osallistu heidän hoitoonsa. Täysin idioottimainen kysymys.
Olisi mielenkiintoista kysyä tätä miehiltä; moniko antaisi lapsensa sossuille jos niiden äiti ei enää suostuisi hoitamaan niitä?
Veikkaan että aika moni.
Olisin tehnyt lapset eri miehen kanssa jos olisin tiennyt, millainen isä ja aviopuoliso on.
Ei meilläkään lasten isä halunnut tai jaksanut olla lasten kanssa kuin satunnaisesti. Itse tykkäsin hoitaa lapsia ja olinkin kotiäiti esikoisen esikouluun asti.
Erottiin myöhemmin muista syistä lasten ollessa jo teinejä. Ei isä tapaa lapsia kuin päiväseltään muutaman tunnin kerrallaan kolmen kuukauden välein. Ei apua, ei tukea.