Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni olisi jättänyt lapset tekemättä, jos olisi nähnyt millainen mies on isänä?
01.05.2020 |
Minä. Mies delekoi alusta asti kaikki tehtävän minulle, ja esitti sitten muille itse tekevänsä kaiken. Hänen hermonsa ei kestänyt lapsia. Olin kuulemma maailman huonoin äiti, kun lapset itkivät. Jne, jne... Erohan siitä sitten tuli. Mies elää nyt itsekästä elämää ilman lapsia. Nähnyt teini-ikäisenä noin 2 pv/vuosi. Näin mennyt jo 5 vuotta.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein sama kuin kysyisi, kuinka moni on valmis antamaan lapsensa sijoitukseen, jos isä ei osallistu heidän hoitoonsa. Täysin idioottimainen kysymys.
Olisi mielenkiintoista kysyä tätä miehiltä; moniko antaisi lapsensa sossuille jos niiden äiti ei enää suostuisi hoitamaan niitä?
Veikkaan että aika moni.
Melko negatiivinen mieskuva sinulla. Itse tunnen sen verran monta koti-isää tai muuten hyvinkin osallistuvaa isää, että en usko hetkeäkään, että kovin suuri joukko olisi tuohon valmis. He, jotka olisivat, lähtevät viimeistään vauvavuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen neuvonut ystäviä jotka pohtii pitäisikö lapsia tehdä vai ei, että mieti pärjäätkö lapsen kanssa yksin. Itse olen kahteen mieheen pettynyt tässä asiassa. Kahden lapsen jälkeen teetin sterilisaation koska kaksi lasta on se maksimi mistä selviän yksin. Harmi sinänsä. Olisin halunnut 3-4 lasta mutta yksin ei pysty niin monesta selviämään.
Jos olisin nähnyt, millainen itse olen äitinä, olisin jättänyt lapsen tekemättä.
Ei se ole biologian syy, että ihmiset ovat keksineet älyttömiä sosiaalisia normeja joihin kukaan ei taivu. Miehen tehtävä on siittää, naisten hoivata. Katsokaa eläinkuntaa, hyvin usein laumassa on yksi uros ja monta naarasta + pennut. Ihmistenkin pitäisi elää niin, että hoiva-apua saadaan muilta äideiltä ja yhteisöltä, ei siittäjältä. Siittäjän tehtävä on tuoda ruokaa ja siementää.
Eiköhän jokainen nainen halua lapsilleen hyvän isän. Joten vastaus kysymykseesi teoreettisesti on 100%.
Oikeassa elämässä vaan niitä hyviä isiä ei ole tarpeeksi tarjolla joka naiselle. Isän valinta on myös kuin sikaa säkissä ostaisi, koskaan ei tiedä mitä saa etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen nainen halua lapsilleen hyvän isän. Joten vastaus kysymykseesi teoreettisesti on 100%.
Oikeassa elämässä vaan niitä hyviä isiä ei ole tarpeeksi tarjolla joka naiselle. Isän valinta on myös kuin sikaa säkissä ostaisi, koskaan ei tiedä mitä saa etukäteen.
Ei halua. Aika monihan hankkii lapsen ihan yksin ilman minkäänlaista isää. Samoin myös naisparit hankkivat lapsia ilman isää. Edes teoreettisesti vastaus ei siis ole lähelläkään 100%
Olisi vielä mukava tällaisessa ketjussa lukea määritelmiä mielestään hyvälle isälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin surullista, kun vanhempi ei huolehdi omista lapsistaan. Itse en lapsirakkaana voi ymmärtää mitä sellaisten päässä liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Olisi vielä mukava tällaisessa ketjussa lukea määritelmiä mielestään hyvälle isälle.
Useimmille näistä miesvihaajista "hyvä isä" on mielikuvitusolento, jollaista todellisuudessa ei ole olemassa. Ovat luoneet mielessään kuvitelman täydellisestä isästä ja kun (yllätys, yllätys) normaalit miehet eivät sellaisia olekaan, tulevat tänne marttyyrina ulvomaan kuinka uhraavat kaikkensa perheen eteen ja mies ei tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin elettäisiin eri planeetoilla. Itse tunnen vain isiä jotka heittämällä jatkaisivat elämäänsä lasten kanssa mikäli äidistä ei siihen enää olisi.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla lisää näistä piireistä joissa isät muka eivät välitä lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi vielä mukava tällaisessa ketjussa lukea määritelmiä mielestään hyvälle isälle.
Hyvä isä ja aviopuoliso olisi minulle mies joka rakastaisi minua ja lapsia. Tämä näkyisi siten, että haluaisi viettää aikaa minun ja lastensa kanssa. Lähdettäisiin perheenä retkelle, osallistuisi arkeen tekemällä osan kotitöistä. Näin ei kuitenkaan ole ja mun sydän on riekaleina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin elettäisiin eri planeetoilla. Itse tunnen vain isiä jotka heittämällä jatkaisivat elämäänsä lasten kanssa mikäli äidistä ei siihen enää olisi.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla lisää näistä piireistä joissa isät muka eivät välitä lapsistaan.
Unelmahäissä näkee hyvän otannan näistä piireistä. Toisen otannan saa kun lukee näitä miesvihaajien-ketjuja, kuten tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin elettäisiin eri planeetoilla. Itse tunnen vain isiä jotka heittämällä jatkaisivat elämäänsä lasten kanssa mikäli äidistä ei siihen enää olisi.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla lisää näistä piireistä joissa isät muka eivät välitä lapsistaan.
Unelmahäissä näkee hyvän otannan näistä piireistä. Toisen otannan saa kun lukee näitä miesvihaajien-ketjuja, kuten tämä.
En edes katso tuollaista sontaa. Ohjelman sinänsä tunnistan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi vielä mukava tällaisessa ketjussa lukea määritelmiä mielestään hyvälle isälle.
Hyvä isä ja aviopuoliso olisi minulle mies joka rakastaisi minua ja lapsia. Tämä näkyisi siten, että haluaisi viettää aikaa minun ja lastensa kanssa. Lähdettäisiin perheenä retkelle, osallistuisi arkeen tekemällä osan kotitöistä. Näin ei kuitenkaan ole ja mun sydän on riekaleina.
No voitko kenties hiukan valottaa. Tuo täytyi tulla täysin puskista. Mitä tapahtui?
Menee hieman asian vierestä, mutta itse olen tullut siihen tulokseen että se kolmekymppiseksi kestävä "villi ja vapaa" sinkkuelämä on harvinaisen huono juttu suurimmalle osalle ihmisiä. En siis tarkoita, että lapsia pitäisi kaikkien olla parikymppisenä tekemässä, mutta jotenkin se nuori aikuisuus kannattaisi käyttää tulevaisuuden kannalta hyväksi eli vakiintua/sitoutua lähempänä kahta- kuin kolmeakymmentä ja tutustua siihen tulevien lastensa isään/äitiin rauhassa ilman hoppuilua elämällä yhteistä elämää useampi vuosi. Kliseisesti sanottuna siis kasvaa yhteen ennen perheen perustamista.
Nykymalli on enempi sellainen, että perhettä aletaan perustamaan ensimmäisen suht ok:n kanssa jo siinä alkuhuumassa, koska kiirekiirekiire. Hätiköinnin kun yhdistää siihen sinkkuilun/sekoilun aiheuttamaan yleiseen luottamuspulaan ja liki vih¤¤n vastakkaista sukupuolta kohtaan, niin kyllä siinä on tosiaan kasassa sellainen perusta jolle yhteinen elämä kannattaakin rakentaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin elettäisiin eri planeetoilla. Itse tunnen vain isiä jotka heittämällä jatkaisivat elämäänsä lasten kanssa mikäli äidistä ei siihen enää olisi.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla lisää näistä piireistä joissa isät muka eivät välitä lapsistaan.
Unelmahäissä näkee hyvän otannan näistä piireistä. Toisen otannan saa kun lukee näitä miesvihaajien-ketjuja, kuten tämä.
En edes katso tuollaista sontaa. Ohjelman sinänsä tunnistan.
Halusit lisätietoja näistä piireistä. Tuota katsomalla saat sitä. Sen nyt ei pitäisi yllättää ketään, että tuollaiset piirit eivät esiinnyt esimerkiksi laadukkaassa dokumenttisarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole biologian syy, että ihmiset ovat keksineet älyttömiä sosiaalisia normeja joihin kukaan ei taivu. Miehen tehtävä on siittää, naisten hoivata. Katsokaa eläinkuntaa, hyvin usein laumassa on yksi uros ja monta naarasta + pennut. Ihmistenkin pitäisi elää niin, että hoiva-apua saadaan muilta äideiltä ja yhteisöltä, ei siittäjältä. Siittäjän tehtävä on tuoda ruokaa ja siementää.
Kommentti jossa ei ole mitään järkeä, eikä tietoakaan.
Ensinnäkin ihminen ei ole eläin, me elämme ihmiskulttuuriin muokkaamassa maailmassa, emme luonnossa viettiemme varassa kuten eläimet.
Toiseksi eläinkunnasta löytyy vaikka miten paljon eri esimerkkejä, mitä niistä valitaan malliksi? Sinä valitsit sen joka sopii sinulle, koska et ilmeisesti halua kantaa vastuuta perheestä(si).
Mutta luonnossa on esimerkkejä joka lähtöön, myös niin että koiras on raskaana (merihevonen), tai osan vuotta koiras hoitaa poikasen yksin (keisaripingiivini), tai niin että kummatkin vanhemmat hoivaavat yhdessä (kalalokit) tai että laumassa yksi pari lisääntyy ja koko lauma hoitaa poikaset (sudet), ja vielä niin etteivät kummatkaan vanhemmat hoivaa jälkikasvua, jotka kasvavat keskenään (esim. useimmat hailajit) ja monta muuta.
Niissä elämissä joissa laumassa on yksi uros ja useampi naaras on vaihtoehtoja monenlaisia. Esim. gorillat, joilla vanhin uros (hopeaselkä) on lauman johtaja ja hoitaa myös poikasiaan ja huolehtii koko laumasta. Ei hän mihinkään häviä siittämisen jälkeen kuten eräät ihmisurokset.
Miksi käsityksesi luonnosta on vain sellainen, joissa uroksen rooli on minimoitu? Kertoo paljon sinusta. Oletko tosiaan sitä mieltä että miehen rooli on siittää, johon kuluu muutama minuutti. Sitten naisen rooli on henkensä ja terveytensä uhalla kantaa lasta 9 kk ja synnyttää, ja sen jälkeen hoivata lasta ja olla vastuussa lapsesta seuraavat 18 vuotta??? Miten tämä edes olisi tasapuolista?
Luuletko edes että ihmiskunta olisi säilynyt elossa ja kehittynyt tälläiseksi, jos suurin osa isistä olisi hoitanut vain siitoshommat? Ei todellakaan, vaan ihmiskunnan tarina olisi lopahtanut jo alkumetreille. Se, että hitaasti kehittyvät ihmislapset ovat pärjänneet, on seurausta siitä, että sekä äidit että isät ja muu suku ovat heitä hoivanneet.
Outo ketju. Yleensä näihin tulee läjäpäin ”mieheni on ihana ja vastuullinen isä” -vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein sama kuin kysyisi, kuinka moni on valmis antamaan lapsensa sijoitukseen, jos isä ei osallistu heidän hoitoonsa. Täysin idioottimainen kysymys.
Olisi mielenkiintoista kysyä tätä miehiltä; moniko antaisi lapsensa sossuille jos niiden äiti ei enää suostuisi hoitamaan niitä?
Veikkaan että aika moni.
Meillä sanoi kerran suoraan, että tekisi noin, jos minulle kävisi jotain. :) Miehet jaksaa aina vaan yllättää siinä, kuinka alta riman oikein voi vetää.
Olisin jättänyt lapset tekemättä jos olisin tiennyt millaista pskaa on olla äiti.