Kiinteistökaupan peruminen pandemiatilanteeseen vedoten - APUA!
Tilanne on siis tämä
- Löydettiin kiva kiinteistö (talo)
- Tehtiin tarjous sähköpostilla ja se hyväksyttiin ennen kuin tämä koko tilanne oli päällä (helmikuun alku)
- Kuntokartoitukset tehty, niissä ei sanomista
- Kaupat tehdään 2.4. kokonaiskaupalla vai miksikä sitä sanotaan, kun talo maksetaan kerralla
- Kysymys kuuluu - VOIDAANKO VIELÄ PERUA VAI EI? Ja mitä kustannuksia perumisesta tulisi? Olen niin peloissani, etten ole itse löytänyt luotettavaa lähdettä netistä. Tai en ole varma ymmärränkö nuo tekstit oikein.
Kysyn tätä sen vuoksi, että onko tätä järkevää edes miettiä, vai täytyykö nyt yrittää vain tehdä toimenpiteitä, ehkä myydä toinen auto yms. että saa lisää rahaa säästöön?
Puolisoani ja minua ei vielä ole lomautettu, mutta uhka tietenkin on lähes kaikkien meidän päällä. Laina on sen verran kohtuullinen, että laskettiin, että pärjätään, jos edes toinen saa pitää työnsä ja toinen etsii sitten viimeistään liiton rahojen päättyessä vaikka hanttihommia. (Ollaan molemmat bruttona n. 3000-3500e tienaavia toimihenkilöitä).
Säästöjä on vain noin 20 000e (jätetään tilille) ja talon hinta oli 280 000e, mutta koimme talon ostamisen järkeväksi, koska työtilanne on jo vuosia ollut vakaa ja nousussa molemmilla. Lyhentää ajattelimme 1200e/kk. Käteen jäävät tulot tällä hetkellä yhteensä 4500e.
Talon ostamisesta on haaveiltu 10 vuotta ja nyt kun se tehtiin, niin kävi näin. Harmittaa tosi paljon. Olemme molemmat mieheni kanssa ns. ryysyistä keskiluokkaan kovalla työllä nousseita ja luulimme, että viimein pääsisimme nauttimaan kovan työn tuloksista.
Lohdutuksen sanoja? Vinkkejä?
Kommentit (139)
Eiköhän siinä tarjouksessa ole lueteltu ne ehdot ja sanktiot kaupan purulle?
Googlaa kiinteistökauppa ja tarjouksen sitovuus. Tässä yksi hakutulos valmiina: "Kiinteistökaupassa tarjouksen tekeminen ei ole samalla tavalla sitova kuin osakehuoneistossa, niin aina oletetaan, että tarjous tehdään tosi tarkoituksella. Sitovaksi tarjous saadaan, mikäli paikalla on kaupanvahvistaja.".
Eli, jos niin päätätte, niin voitte perua kaupan ilman kuluja. Ei tosin ole kovin kivaa myyjälle.
Käsirahan voi menettää ja joku lakisääteinen vahingonkorvaus kai. Mutta perua voi ennenkuin nimet paperissa
Sopimussakko tulee maksettavaksi. Itse kyllä ostaisin, jos kyseessä on pitkäaikainen unelma.
En tiedä. Mutta järjettömän kalliita taloja ihmiset ostaa.
Etteköhän te ole tähänkin varautuneet, kun aloitte suunnittelemaan sitä paljonko teillä on varaa sitä lainaa ottaa jos jäätte työttömäksi, sairastutte, tulee ero, jne. Siltä osilta tämä ei ole mitenkään poikkeuksellinen tilanne vaan ihan sitä normaalia arkea, jonka varalle se oma selusta pitää turva.
Kiinteistökauppa on eri asia kuin osakekautta. Kiinteistökaupan voi perua kuluitta koska tahansa. Näin mun kiinteistön välittäjä mulle sanoi (ja useampikin). Kauppa on lyöty lukkoon vasta, kun on ´nimet kauppakirjassa.
Nimimerkki: Oman talon myynyt, joka jännitti viimeiseen asti, että kauppa varmasti toteutuu.
No nyt sä vaan hätäilet. Eihän tuo miltään katastrofilta vaikuta.
En tiedä perumisesta tarkemmin,mutta kyllä siitä kustannuksia tulee. Eikö sun kiinteistövälittäjä vastaa kysymyksiin enää kun kauppa on tehty??
Ota kuule ihan rauhallisesti. Ja toki voit myydä toisen auton, ja ennekuin kaikki lomautetut alkaa rahapulassaan myymään.
Laina on kohtuullinen, kuten kirjoitit. Kyllä te pärjäätte, vaikka toinen menettäisi työnsä.
Nyt täytyy vaan luottaa tulevaan, että ei tämä lama ikuisesti kestä. Ja ainakin korot pysyy alhaalla!
Nauttikaa kesästä omalla pihalla, se on ihanaa ja silti edullista!
Kiinteistökaupan voi perua vaikka kaupantekoa edeltävänä päivänä.
Olen kerran itsekin perunut. Välittäjä tietysti suuttui,mutta ei voi mitään.
Minä löisin kaupat kiinni. Saattaa olla viimeinen mahkunne toteuttaa tuo pitkäaikainen unelmanne, joudutte nimittäin maksamaan asumisesta joka tapauksessa muuallakin, ja säästöjäkin teillä on mukavasti, mikäli joudutte esim. liiton rahoja odottelemaan mahdollisen lomautuksen tullen. Pankki on kelpuuttanut teidät lainansaajiksi nyt työssäkäyvinä, mutta ostaminen menee hankalaksi ehkä sit myöhemmin jos ei molemmilla olekaan enää töitä, vaikka todellisuudessa liiton rahallakin lainaa lyhentää, mutta pankit ei katso asiaa näin.
Voi perua!
No problem.
Kuten täällä on sanottu: vasta kun nimet ovat kauppakirjoissa, diili sinetöityy.
Asuntojen hinnoissa oli taso ennen koronavirusta ja sen jälkeen.
En nyt sitoutuisi ostamaan asuntoa vaan seuraisin rauhassa 1-2 vuotta, mihin hintataso uusissa oloissa asettuu.
Kiitos paljon kaikille, hyviä ja lohduttavia kommentteja! :) Hyvä pointti tuo, että nyt on toisaalta hyvä hetki ostaa se talo, koska asumiskulut juoksevat ja olemme vuokrana kuitenkin maksaneet jo ainakin 100 000e. Mukavempi maksaa omaa pois. Jos sitä rahaa vaan jostain tulee.
Oltiin varauduttu (tai ainakin ajateltu näitä, mikä lasketaan varautumiseksi - se että pärjää vuoden ilman töitä, kaksi?) työttömyyteen, eroon, kaikkeen sellaiseen. Ollaan oltu 7 vuotta yhdessä, ei lapsia, yksi pieni koira ja yksi kissa elätettävänä. Ei luottokortteja olla käytetty ikinä, opintolainoja muutama tonni maksamatta, autolainaa sellainen kolme. Yhteensä 5000e meillä siis lainaa tuon talolainan päälle.
Kuluja meillä on, jos kaikki vedetään minimiin, noin 2500e/kk. (Tähän sisältyy myös auton kulut, hätätilanteessa voisi vielä ehkä sen laittaa pois. Myös lemmikkien kulut sisältyvät tähän.)
Nyt maksamme asumiskuluja vuokrakaksiosta n. 1000e/kk ja tulevaisuudessa kaikkine kuluineen talosta noin 1500e/kk. Ajateltiin, että tämä olisi niin järkevä siirto, mutta nyt pelottaa.
Pelko myös siksi, että suvussa lähes kaikki asuvat vuokralla ja elämänhallinta on heikkoa. Pelätään niin paljon, että meillekin käy vielä huonosti, vaikka ollaan teineistä asti paiskittu molemmat välillä kolmeakin duunia koulun ohella.
Huutonaurua pesänrakennusvietin voimalla tehdyille typerille talokaupoille 😂
Eihän teillä mitään hätää ole, senkin vellihousut. Pitkä laina-aika ja lyhennyserä tarvittaessa pienemmäksi.
Hyvin jätit kertomatta paljonko teillä on taloa varten säästössä päälle pakollisen 10%. Lainatarve on siis korkeintaan maksimissaan 250te. Teidän tapauksessa summan on oltava vähintään 30-50te pienempi kun ootte jo 10 vuotta ostoa suunnitelleet.
Kuka hitto laittaa 280 tonnia taloon 4500 euron käteenjäävillä tuloilla? Jos tulee ero tai toinen jää työttömäksi, niin korttitalo romahtaa. Muutenkin tässä markkinatilanteessa omakotitalon osto lähentelee järkevyysasteeltaan omaan jalkaan ampumista kun asuntokupla oli puhkeamassa ilman koronaakin. En voi käsittää.
Piina kirjoitti:
Kiitos paljon kaikille, hyviä ja lohduttavia kommentteja! :) Hyvä pointti tuo, että nyt on toisaalta hyvä hetki ostaa se talo, koska asumiskulut juoksevat ja olemme vuokrana kuitenkin maksaneet jo ainakin 100 000e. Mukavempi maksaa omaa pois. Jos sitä rahaa vaan jostain tulee.
Oltiin varauduttu (tai ainakin ajateltu näitä, mikä lasketaan varautumiseksi - se että pärjää vuoden ilman töitä, kaksi?) työttömyyteen, eroon, kaikkeen sellaiseen. Ollaan oltu 7 vuotta yhdessä, ei lapsia, yksi pieni koira ja yksi kissa elätettävänä. Ei luottokortteja olla käytetty ikinä, opintolainoja muutama tonni maksamatta, autolainaa sellainen kolme. Yhteensä 5000e meillä siis lainaa tuon talolainan päälle.
Kuluja meillä on, jos kaikki vedetään minimiin, noin 2500e/kk. (Tähän sisältyy myös auton kulut, hätätilanteessa voisi vielä ehkä sen laittaa pois. Myös lemmikkien kulut sisältyvät tähän.)
Nyt maksamme asumiskuluja vuokrakaksiosta n. 1000e/kk ja tulevaisuudessa kaikkine kuluineen talosta noin 1500e/kk. Ajateltiin, että tämä olisi niin järkevä siirto, mutta nyt pelottaa.
Pelko myös siksi, että suvussa lähes kaikki asuvat vuokralla ja elämänhallinta on heikkoa. Pelätään niin paljon, että meillekin käy vielä huonosti, vaikka ollaan teineistä asti paiskittu molemmat välillä kolmeakin duunia koulun ohella.
Kyllä te pärjäätte. Tunnollisille työntekijöille löytyy uusikin työpaikka, jos menetätte työnne nyt. Laina on kohtuullinen. Vuokrakin on kulu...
Tehän olette varsin hyvätuloisia eikä ole lapsiakaan. On ihme, jos ette pärjää teette mitä tahansa.
Kannattaisi kuitenkin ehkä soittaa sille myyjälle?