Kokenut psykologi huolestui Suomen kouluista: yksi ratkaisu uhkaa jakaa lapset voittajiin ja häviäjiin
Aino Saarinen ja Liisa Keltikangas-Järvinen ovat huolestuneita peruskoulun epätasa-arvoistumisesta ja etenkin riskiryhmiin kuuluvien lasten koulumenestyksestä.
KESKUSTELU uudenlaisista opetusmenetelmistä on leimahtanut jälleen Ylen julkaiseman jutun jälkeen. Ylen torstaina julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että Lappeenrannassa ”joukko uusiin opetusmenetelmiin pettyneitä vanhempia vaatii lapsilleen siirtoa perinteisempään kouluun”.
Lue lisää: Yle: Koulu otti uudenlaiset opetusmenetelmät käyttöön – osa vanhemmista pettyi ja vaatii nyt lapsilleen siirtoa
Suomi on pudonnut 2010-luvulla Pisa-tuloksissa monilta osin alaspäin. Psykologian tohtori Aino Saarinen Helsingin ja Oulun yliopistosta sanoo, että yksi syy siihen näyttää piilevän juurikin uusissa opetusmenetelmissä.
Saarinen kertoo, että monissa kouluissa lapsilta vaaditaan sellaista itseohjautuvuutta, johon he eivät vielä kykene. Itseohjautuvuuden kehitys kulkee vahvasti käsi kädessä aivojen otsalohkojen kehityksen kanssa, ja otsalohkojen kehitys jatkuu aikuisuuteen saakka.
Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen jatkaa, että uudesta opetussuunnitelmasta ja uusista opetusmenetelmistä keskusteltaessa oleellista olisi pohtia sitä, millaista itsenäisyyttä on järkevää odottaa minkäkin ikäisiltä lapsilta.
Jos lapset laitetaan ohjaamaan itse itseään, koululaiset jakautuvat helposti voittajiin ja häviäjiin.
– Niillä, joilla ei ole itseohjautuvuutta, ei ole keinoa, miten he sitä opettelisivat. He lähtevät syrjäytymään jo alkuvaiheessa.
– Sitten on se joukko lapsia, joka selviää aivan kaikesta, hän sanoo.
Tässä piileekin Keltikangas-Järvisen mukaan voimakas ideologinen kysymys, jota tulisi pohtia.
– Kenelle koulu on? Onko koulu vain näille, joilla on jo nämä tietyt edellytykset tai joita vanhemmat kaikin keinoin tukevat? Vai onko koulu sellainen, että kaikki selviävät? Onko koulu vain valmiiksi selviytyjille ja menestyjille, vai onko se tehty niin, että heikommatkin pärjäävät?
Kommentit (28)
Huomattu jo oman lapsen koulussa. Oppilaat jotka eivät ole itseohjautuvia eivätkä saa tukea kotoa putoavat armottomasti esim. projektiluontoisia tehtäviä tehtäessä. Kaikenlainen puuhastelu vie aikaa normaalilta opiskelulta, esim. matematiikan opetus on hunningolla ja vanhempien pitää panostaa lapsen opettamiseen kotona. Eli huomattu kaikki jutussa ilmenneet epäkohdat omakohtaisesti.
Olen todella kiitollinen kaikille näille oikeille asiantuntijoille, jotka puolustavat koulua, oppilaita ja opettajia tätä hulluutta vastaan. Saan siitä rohkeutta edelleen opettaa jopa ihan opettajajohtoisesti ja napakastikin paimentaa oppilaitani sen sijaan, että jättäisin heidät itseohjautumaan.
T. Ope
Mietin tosissani tätä itseohjautuvuutta, mikä ihmeen muotijuttu tämäkin nyt on?
Kolmen pojan äitinä tiedän, että suurimmalta osalta poikia itseohjautuvuus on hukassa ihan toisen asteen opintoihin asti. Ainakin omat suhteellisen täyspäiset lapseni olisivat olleet aivan hukassa tuollaisessa koulussa.
Jossain kohtaa se kyllä sitten lukioaikana löytyi, ja ovat nyt nuoria, opiskelevia aikuisia miehiä.
A. Klocke ja kumppanit ovat ajat sitten tuoneet tämänkin esille. PISA-tulokset ovat yksi mittari, mutta kun Suomi on OECD-maiden huonoimpia lasten hyvinvoinnin mittareissa muutenkin, niin eiköhän tuo tulos ole silloin aika selvä.
Oikeisto tuhoaa Suomen koulujärjestelmän!
Sehän oli se Kirsti Lonka, joka oli päällimmäisenä huseeraamassa näitä idioottimaisia uudistuksia peruskouluun. Ilmiöoppiminen ja avoimet, pulpetittomat opiskelualueet, yeah!
Itse olin kyllä lapsena sellainen haaveilija, etten olisi pärjännyt tuollaisessa nykyideologian mukaisessa opetuksessa. Olin hyvä koulussa, mutta tarvitsin opettajajohtoista opetusta. Tuskinpa olen tässä yksin. Luulisin, että jopa suurin osa lapsista tarvitsee opettajajohtoisen opiskelun mukanaan tuomaa järjestystä menestyäkseen koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeisto tuhoaa Suomen koulujärjestelmän!
Ei kai se ole mikään salaisuus, että kokoomus inhoaa tasapuolista opintojärjestelmää. Rikkailla lapsilla tulisi heidän mielestään olla laadukkaat yksityiskoulut, joista noustaan laadukkaisiin lukioihin ja yliopistoihin, kun taas rahvaan tulisi puolestaan sinnitellä retuperällä olevissa kunnallisissa kouluissa ja päätyä duunarihommiin.
Ei alakouluikäisellä ole sitä itseohjautuvuutta jotenkin maagisesti. Sitä vasta opetellaan koulussa ja kotona, tai siis pitäisi opetella. Nykyinen ops olettaa, että jokainen lapsi on jotenkin sisäsyntyisesti itseohjautuva. Tämän nykykoulun hedelmät poimitaan 10-20 vuoden päästä, kun lapset eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, laskemisesta puhumattakaan.
T. Vösynyt ope
Kysymys: kuka / mikä taho tästä hyötyy rahallisesti ja kuinka?
Kommentit:
- itseohjautuvuus sopii aikuisille, mutta ei edes kaikille aikuisille
- apari ja tarkkis takaisin!
Itseohjautuvuutta halutaan joidenkin oppimisteorioiden mukaan ja sen takia, kun nykyajan työelämä vaatii tällaista. Mutta siis joku raja oikeasti tuohon itseohjautuvuuteen. Tarviiko kaikki vetää ihan överiksi?
Jotakin on mielestäni pahasti pielessä jos koulu kuvittelee sen itseohjautuvuuden syntyvän tyhjästä opetussuunnitelmaa muuttamalla. Kyllä sen itseohajautuvuuden joutuu opettamaan. Valiyettavasti on myös niitä opettajia jotka eivät edes itse osaa ohjata itseään.
Vaikea tosiaan kuvitella, että kokoomuskavereita miellyttävä koulujärjestelmä olisi sellainen, jossa tuetaan KAIKKIEN pärjäämistä.
t: Heikompi Aines
Vierailija kirjoitti:
Itseohjautuvuutta halutaan joidenkin oppimisteorioiden mukaan ja sen takia, kun nykyajan työelämä vaatii tällaista. Mutta siis joku raja oikeasti tuohon itseohjautuvuuteen. Tarviiko kaikki vetää ihan överiksi?
Niinpä. Itse olen töissä asiantuntijana organisaatiossa jossa tehdään erittäin itseohjautuvasti töitä. Mutta silti lähinnä kriittisiä ajatuksia tulee tästä lasten koulun itseohjautuvuudesta, mm.
- Me nykyajan asiantuntijat ollaan oltu vanhan ajan opettajavetoisessa koulussa. Ei meillä kuitenkaan ole mitään vaikeuksia aikuisena toimia ammatissamme itseohjautuvasti. Miksi siis uusille sukupolville olisi jotenkin pakko opettaa itseohjautuvuutta lapsesta asti? Eiköhän hekin sen oppisi aikuisenakin.
- On ihan eri asia olla itseohjautuva työssä, kun on sen työnsä ammattilainen ja kiinnostunut hoitamaan hommansa loppuun kunnolla (ellei muuten, niin siksi että työpaikka ja palkka säilyy). Koulu taas on ns. yleissivistävää eikä yleensä juuri ketään kiinnosta kaikki aineet. Lisäksi moni kokee sen myös vastentahtoiseksi pakoksi, jota vastaan ainakin teininä kapinoidaan. Se ei ole hyvä lähtökohta itseohjautuvuudelle.
- Lasten eriävät kyvyt itseohjautuvuuteen on selvä asia, mutta sitten on myös eriävä motivaatio. Esim. itse vihasin koulua ja vanhemmat ja opettajat joutuivat pakolla minut siitä jotenkin läpi vetämään, minun ärjyessä että vihaan tätä orjuutta ja pakkolaitosta ja koko yhteiskuntaa. Minä pärjäsin kuitenkin ihan hyvn koska oli se pakko, ja sittemmin motivoiduin opinnoista, menin lukioon ja yliopistoon ja valmistuin. Mutta nykykoulussa minä olisin pudonnut kärryiltä täysin, koska ei edes motivaatiota itseohjautuvuuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Jotakin on mielestäni pahasti pielessä jos koulu kuvittelee sen itseohjautuvuuden syntyvän tyhjästä opetussuunnitelmaa muuttamalla. Kyllä sen itseohajautuvuuden joutuu opettamaan. Valiyettavasti on myös niitä opettajia jotka eivät edes itse osaa ohjata itseään.
Ei koulu mitään kuvittele! Me opettajat tiedämme kyllä, miten itseohjautuvuutta ja sen kehitystä tuetaan. Opettaja joutuu kuitenkin noudattamaan voimassa olevaa opsia virkavastuulla. Tämä asetelmahan tässä rassaakin. Opsin ovat suunnitelleet ihmiset, joilla ei ole hajuakaan koulun arkitodellisuudesta.
Ollaanko ny siten tavoiteltu sitä, eä erouttaisiin merkittävästi peruskoulusa, jota kritioisiin, koska se kuuemma tasapäisti (tai tasapäistää) liikaa oppilaia, eikä arvosta ja kunnioita opiskelijoien kykyä itse valita ja päättää ja ohjautua itsenäisesti.
Tärkeä huomio. Jotkut lapset ovat jo ala-asteella itseohjautuvia, oma-aloitteisia, kypsiä, ns. pikkuvanhoja, muistan tämän omalta kouluajaltani. Olin itse lapsellinen silloin.
Toisaalta kyse ei ole pelkästään aivojen kehitystahdista, vaan temperamenttikin vaikuttaa siihen, miten hyvin pärjää käytännössä näissä uusissa "ilmiöoppimisympäristössä" / "projektioppimisessa". Ne ainakin vaikuttavat tosi sosiaalisilta opetusmenetelmiltä: pienryhmätyöskentelyä, keskusteluja jne. Jos on sosiaalisesti suuntautunut ja prosessoi tietoa vuorovaikutuksen kautta, niin sehän on suuri etu tuollaisessa. Jos taas on prosessoi tietoa sisäisesti, niin tuollainenhan vain vaikeuttaa oppimista!
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Up