Muut, jotka olette tutkitusti erittäin älykkäitä, miten pärjäätte arjessa ja “tavisten” kanssa?
Olen M42 ja minun äo:ni on kolmen eri psykologisen testin perusteella 141-146. Armeijan P1-testissä tulokseni oli 9. Sijoitun siis edellisten perusteella väestön älykkäimmän 0,2%-0,5%:n ja jälkimmäisellä perusteella älykkäimmän 4%:n joukkoon.
Kirjoitin 5 laudaturia ja lukion päästötodistuksen keskiarvo oli 9,7. Olen suorittanut muutaman yliopistotutkinnon.
Millaista on olla älykäs? Huomaanko sen jotenkin itse? Seuraavat asiat olen kyllä huomannut:
- Aivoni työskentelevät lähes taukoamatta. Koko ajan päässä pyörii joku ajatus, huomaan kuettiväni jotain juttua koko ajan. Tätä on mahdoton katkaista.
- tavalliset työt ja tehtävät eivät motivoi. Kaikki on liian helppoa ja monotonista. Sellaiseen on vaikea keskittyä.
- joskus on vaikea pukea ajatuksia sanoiksi, koska pää on niin paljon nopeampi kuin kieli. Yleensäkin kommunikointi ihmisten kanssa on usein tuskaa.
- minulla on voimakas kontrollitarve. Yleensä mietin joka tilanteessa kaikki eri vaihtoehtoiset skenaariot valmiiksi ja pyrin eliminoimaan huonot. Muut ihmiset tuntuvat minusta lyhytnäköisiltä ja huolimattomilta.
Mitä kokemuksia teillä muilla superälykkäillä on tai mitä kokemuksia teillä muilla on meistä superälykkäistä?
Kommentit (89)
Vähän samantapaisia, mutta en koskaan ole halunnut tehdä isoa numeroa älykkyydestäni. Mainitussa armeijan testissä kouluttajat sanoivat, että eivät olleet koskaan nähneet yhtä hyvää tulosta kuin minulla. Ajatus pelaa koko ajan, pohdin erilaisia juttuja, näen asiat ehkä hiukan 'syvemmin' kuin moni muu. Ja juuri tuo, että tuntuu, että muut eivät aina osaa miettiä tai harkita erilaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja, vaan toimivat hyvin lyhytnäköisesti. Itse mietin aina, mitä kaikkea voi tapahtua ja pyrin huomioimaan eri mahdollisuudet. Käytännössä koko ajan voisi olla neuvomassa muita (ihan syystä), vaan eihän se kannata. Joskus ajattelen, että olisi varmaan paljon helpompaa olla vähemmän fiksu; voisi vaan olla möllöttää ja tehdä asioita ilman että miettii niitä monelta kantilta.
Kai tää oli provo, kun et edes osannut kirjoittaa päättötodistus...
Ainiin, sulla on varmaan lukihäiriö ja hoppu ja kirjoitat kännykällä autoa ajaessa.
Niinpä, ihmiset luulevat, että nopeat ratkaisut, nopeat vastaukset ovat älykkyyttä. Nopeat ratkaisut johtavat yleensä keskinkertaiseen lopputulokseen tai lopputulos on mitäänsanomattoman surkea. Yleensä haluaisin keskustella ja pohtia eri vaihtoehtoja rauhassa, mutta ei se monellekaan tunnu käyvän - suin päin vaan kalliolta alas.
Tietämäni todella lahjakas ihminen ei millään tapaa korosta älykkyyttään. On niin nero, että ymmärtää löytyvän vielä häntäkin viisaampia ihmisiä. Hänen ei tarvitse kuuluttaa sitä ymmärrystään missään. On lisäksi nöyrä, vaatimaton ja vähä sanainen. Tuosta tunnistaa parhaiten todellisen lahjakkaan ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni todella lahjakas ihminen ei millään tapaa korosta älykkyyttään. On niin nero, että ymmärtää löytyvän vielä häntäkin viisaampia ihmisiä. Hänen ei tarvitse kuuluttaa sitä ymmärrystään missään. On lisäksi nöyrä, vaatimaton ja vähä sanainen. Tuosta tunnistaa parhaiten todellisen lahjakkaan ihmisen.
Oletko sä missään ylivertainen?
Jos olet niin kerro se tänne.
Vierailija kirjoitti:
Kai tää oli provo, kun et edes osannut kirjoittaa päättötodistus...
Ainiin, sulla on varmaan lukihäiriö ja hoppu ja kirjoitat kännykällä autoa ajaessa.
Huomasithan henkilön iän, 42. Kyllä silloin puhuttiin päästötodistuksesta - tämä typerä päättö-sana tuli myöhemmin.
Näen ihmisten läpi sekunnissa: toiveet, päämäärät ja arvaan monesti harrastuksetkin. Pystyn pitämään niistä keskustelua yllä mutta itse en välttämättä siinä seurassa viihdy. Henkevää juttuseuraa loytyy todella harvoin.
Koulutuksessa ja tyossä olen valinnut aina vaikeimmat alat. Kyllästyn kuitenkin tyotehtäviin viiden vuoden sisällä ja vaihdan tyopaikkaa, usein maatakin samalla. Viihdyn oikeastaan parhaiten kun ongelmat ovat vuoren korkuiset enkä ehdi ajatella mitään muuta. Sauna on toinen paikka missä vietän paljon aikaa eikä mikään häiritse.
Kärsin myös itse tuosta ylenmääräisestä kontrolloimisesta, mutta en ole koskaan liittänyt sitä älykkyyteen vaan minusta se on vajavaisuutta joka tulee lapsuuden kokemuksista ja niiden vaikutuksesta luonteeseen.
Älykkyys tuo myös jonkinlaista kylmyyttä, kun olen usein ylirationalistinen ja pahoitan muiden mielen. En tiedä olenko myös autisti tuolla perusteella, muita "oireita" ei kylläkään ole.
Olen ehkä älykäs, mutta ihan hiton vajavainen ihmisenä.
Vaikeinta ehkä ymmärtää tietynlaista pinnallista elämäntapaa. En myöskään osaa samaistua siihen, miksi suurimmalta osalta puuttuu halu aidosti itse ymmärtää asioita, vaan kaikki otetaan suoraan kuultuna ja kyseenalaistamatta. Kaikki niellään pureskelematta Tällä en tarkoita, että tulisi mennä toiseen ääripäähään ja uskoa jokainen salaliittoteoria.
N24
Tuntemanu älyköt eivät vietä aikaansa täällä. 😁 Itsekkin olen pärjännyt älykkyysosamäärä testeissä, mutta en ole tarpeeksi älykäs, että välttelisin vauvapalstaa tai iltalehden kommenttiosiota.
Anders kirjoitti:
Vähän samantapaisia, mutta en koskaan ole halunnut tehdä isoa numeroa älykkyydestäni. Mainitussa armeijan testissä kouluttajat sanoivat, että eivät olleet koskaan nähneet yhtä hyvää tulosta kuin minulla. Ajatus pelaa koko ajan, pohdin erilaisia juttuja, näen asiat ehkä hiukan 'syvemmin' kuin moni muu. Ja juuri tuo, että tuntuu, että muut eivät aina osaa miettiä tai harkita erilaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja, vaan toimivat hyvin lyhytnäköisesti. Itse mietin aina, mitä kaikkea voi tapahtua ja pyrin huomioimaan eri mahdollisuudet. Käytännössä koko ajan voisi olla neuvomassa muita (ihan syystä), vaan eihän se kannata. Joskus ajattelen, että olisi varmaan paljon helpompaa olla vähemmän fiksu; voisi vaan olla möllöttää ja tehdä asioita ilman että miettii niitä monelta kantilta.
Niin koska fiksuimmat skippaavat armeijan tai alisuorittavat testeissä tarkoituksella. Olet varmasti keskimääräistä fiksumpi, mutta tuo on vähän kuin voittaisi aikuisena pikkupojat juoksukisassa
Vierailija kirjoitti:
Tuntemanu älyköt eivät vietä aikaansa täällä. 😁 Itsekkin olen pärjännyt älykkyysosamäärä testeissä, mutta en ole tarpeeksi älykäs, että välttelisin vauvapalstaa tai iltalehden kommenttiosiota.
Itseäni ainakin kiinnostaa muiden ihmisten ajatusmaailmat/tapa ajatella. Usein näistä jutuista kyllä saa vain lähinnä päänsäryn. Ei täällä kannattaisi kyllä aikaansa tuhlata. Älykkäätkään ihmiset eivät aina toimi viisaasti.
N24
Kokemus on se, että on älykkäitä ja on älykkäitä. On niitä älykkäitä, jotka pärjää testeissä tosi hyvin ja jaksaa jauhaa siitä koko ajan ja kaikkialla kun vaan tulee tilaisuus. Valittavat siitä kuinka kukaan muu ei ymmärrä koska kaikki on niin tyhmiä ja he itse joutuu elämään yksinään, koska kukaan ei ymmärrä älykkyyttä.
Sitten on ne älykkäät, jotka pärjää testeissä, mutta joilla on myös sosiaalista älyä ja tunne älyä. He ymmärtävät sen, ettei älykkyys kerro kaikkea ja, että he ei oo ainoita älykkäitä ihmisiä maailmassa. He ymmärtää, että älykkyys ei tee toisesta parempaa ja vähempi älykkyys ei tee toisesta huonompaa. Heitä ei kiinnosta hehkuttaa omaa älykkyyttään tai kohottaa omanarvontunnettaan muiden keskinkertaisella älykkyydellä.
Ensimmäisen tapauksen älykkäitä en pidä älykkäinä vaikka he sais kuinka hyviä tuloksia tahansa testeissä. Jälkimmäisen tyypin älykkäät on oikeesti älykkäitä, koska he ymmärtävät maailman monimuotoisuuden ja moniulotteisuuden, ja sen, että he voivat olla jossaan asiassa "huonompia" kuin toiset vaikka saisivatkin parhaat maholliset arvosanat testeissä.
Minulle kävi niin hassusti että sain kykyjäni vastaavan työpaikan. Nyt työni on niin älyllisesti haastavaa, että on vaikeuksia pysytellä järjissäni. Vapaa-aikana on vaikea suorittaa edes yksinkertaisia asioita, kun olen niin ylikuormittunut. Toisaalta vielä kamalampaa olisi tehdä rutiinihommia, joten pakko kai tottua tähän.
Muuten, pakko sanoa että en ole käytännön tekemisissä parhaimmillani. Sosiaalisesti olen hyvin lahjakas, mutta vähän liian nopea ja toisaalta omissa ajatuksissani. Ihmiset pitävät minusta, mutta olen silti vähän "erilainen".
Hyvin. Kohtelen ihmisiä ystävällisesti ja osaan käyttäytyä. Ei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Näen ihmisten läpi sekunnissa: toiveet, päämäärät ja arvaan monesti harrastuksetkin. Pystyn pitämään niistä keskustelua yllä mutta itse en välttämättä siinä seurassa viihdy. Henkevää juttuseuraa loytyy todella harvoin.
Koulutuksessa ja tyossä olen valinnut aina vaikeimmat alat. Kyllästyn kuitenkin tyotehtäviin viiden vuoden sisällä ja vaihdan tyopaikkaa, usein maatakin samalla. Viihdyn oikeastaan parhaiten kun ongelmat ovat vuoren korkuiset enkä ehdi ajatella mitään muuta. Sauna on toinen paikka missä vietän paljon aikaa eikä mikään häiritse.
Miksei sitten massasukupuuton, ilmastonmuutoksen ja logistiikan ongelmia ole ratkaissut puhumattakaan fuusioenergiasta uusista aurinkovoimaloista, merivedestä tehdystä puhtaasta juomavedestä, päästöttömästä moottorista yms...
Nämä älyniekat tuppaavat keksimään sellaisia keksintöjä jotka vain tuhoavat pitkällä tähtäimellä (esim. ehkäisyvälineet, muovi)
Uusilla innovaatioilla lähinnä luodaan uusia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että on älykkäitä ja on älykkäitä. On niitä älykkäitä, jotka pärjää testeissä tosi hyvin ja jaksaa jauhaa siitä koko ajan ja kaikkialla kun vaan tulee tilaisuus. Valittavat siitä kuinka kukaan muu ei ymmärrä koska kaikki on niin tyhmiä ja he itse joutuu elämään yksinään, koska kukaan ei ymmärrä älykkyyttä.
Sitten on ne älykkäät, jotka pärjää testeissä, mutta joilla on myös sosiaalista älyä ja tunne älyä. He ymmärtävät sen, ettei älykkyys kerro kaikkea ja, että he ei oo ainoita älykkäitä ihmisiä maailmassa. He ymmärtää, että älykkyys ei tee toisesta parempaa ja vähempi älykkyys ei tee toisesta huonompaa. Heitä ei kiinnosta hehkuttaa omaa älykkyyttään tai kohottaa omanarvontunnettaan muiden keskinkertaisella älykkyydellä.
Ensimmäisen tapauksen älykkäitä en pidä älykkäinä vaikka he sais kuinka hyviä tuloksia tahansa testeissä. Jälkimmäisen tyypin älykkäät on oikeesti älykkäitä, koska he ymmärtävät maailman monimuotoisuuden ja moniulotteisuuden, ja sen, että he voivat olla jossaan asiassa "huonompia" kuin toiset vaikka saisivatkin parhaat maholliset arvosanat testeissä.
Minäkään en pidä Usain Boltia nopeana, koska hän kerskailee nopeudellaan. Ei auta vaikka miten monta mitalia voittaisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että on älykkäitä ja on älykkäitä. On niitä älykkäitä, jotka pärjää testeissä tosi hyvin ja jaksaa jauhaa siitä koko ajan ja kaikkialla kun vaan tulee tilaisuus. Valittavat siitä kuinka kukaan muu ei ymmärrä koska kaikki on niin tyhmiä ja he itse joutuu elämään yksinään, koska kukaan ei ymmärrä älykkyyttä.
Sitten on ne älykkäät, jotka pärjää testeissä, mutta joilla on myös sosiaalista älyä ja tunne älyä. He ymmärtävät sen, ettei älykkyys kerro kaikkea ja, että he ei oo ainoita älykkäitä ihmisiä maailmassa. He ymmärtää, että älykkyys ei tee toisesta parempaa ja vähempi älykkyys ei tee toisesta huonompaa. Heitä ei kiinnosta hehkuttaa omaa älykkyyttään tai kohottaa omanarvontunnettaan muiden keskinkertaisella älykkyydellä.
Ensimmäisen tapauksen älykkäitä en pidä älykkäinä vaikka he sais kuinka hyviä tuloksia tahansa testeissä. Jälkimmäisen tyypin älykkäät on oikeesti älykkäitä, koska he ymmärtävät maailman monimuotoisuuden ja moniulotteisuuden, ja sen, että he voivat olla jossaan asiassa "huonompia" kuin toiset vaikka saisivatkin parhaat maholliset arvosanat testeissä.
Minäkään en pidä Usain Boltia nopeana, koska hän kerskailee nopeudellaan. Ei auta vaikka miten monta mitalia voittaisi
;D
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni todella lahjakas ihminen ei millään tapaa korosta älykkyyttään. On niin nero, että ymmärtää löytyvän vielä häntäkin viisaampia ihmisiä. Hänen ei tarvitse kuuluttaa sitä ymmärrystään missään. On lisäksi nöyrä, vaatimaton ja vähä sanainen. Tuosta tunnistaa parhaiten todellisen lahjakkaan ihmisen.
Tosi mukava tyyppi varmaan tuo tuttavasi. Tiedät varmaan myös, että älykkyys ja viisaus ovat eri asioita ihan käsitteellisestikin. Tässä ketjussa kuitenkin superälykkäät keskustelevat siitä, miten se oma poikkeavuus ilmenee arjessa ja onko se ainoastaan positiivinen vai myös negatiivinen ominaisuus.
Ap
Mulla on korkeampi äo kuin sulla, noin yleisesti luulen aina muiden olevan yhtä älykkäitä, ja olen aina luullut, odotukseni ovat ehkä liian kovat monissa asioissa sen takia.
Muuten elelen pääni sisällä omaa elämääni, harvemmin jaksan keskustella paljon mistään kenenkään kanssa.
Ihmettelen myös välillä sitä, ettei muut tunnu huomaavan riskejä monissa asioissa.