Pitääkö parisuhteessa myös vaimon päästä matkustelemaan vaikka ei olisi maksukykyä?
Jos vaimolla ei ole omaa maksukykyä tarpeeksi esimerkiksi kunnon ulkomaanmatkaan niin onko mielestänne OK, että matkalle menee vain mies tai ehkä mies ja lapset? Vaimo jää yksin kotiin.
Entä jos mies maksaakin matkan myös vaimolle niin pitääkö miehen vastavuoroisesti päästä 200:n euron kampaamokäyneille ja munakarvojen vahaukseen? Helpostihan siinä käy naisilla niin ”ettei ole varaa yli tonnin matkaan”...
Kommentit (231)
Matka pitää vaan mitoittaa niin, että siihen on kummallakin varaa.
Oli niin tai näin, miehen on päästävä munakarvojen vahaukseen, siitä ei tingitä! Ennemmin lapset kulkee rikkinäisissä kengissä.
Mies ihan itse päättää ketä pitää elämässään tärkeänä ja millaista mallia haluaa lapsilleen näyttää. Mitään velvollisuutta ei olle kelleen maksaa mitään matkoja.
Nuohan on ihan sovittavissa olevia asioita. Itse ehkä tuossa tilanteessa valitsisin lomakohteet sen mukaan, mihin kummallakin on varaa.
Eli ei Dubaihin, vaan vaikkapa Bulgariaan.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vaimo voi hyvin jäädä kotiin, jos ei ole maksukykyä. Mies voi lähteä lapsien kanssa matkalle. Hyvää lapsi- ja miesvapaata aikaa vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Matkailu ei ole perusoikeus. Se matkustaa kenellä on varaa.
No en minä kattelis miestä joka matkustelee ilman minua. Parempi yksin kuin katsella sivusta toisen hurvitteluja.
Pitääkö parisuhteessa miehen päästä matkustelemaan, vaikka ei ole maksukykyä? Jos miehellä ei ole omaa maksukykyä tarpeeksi esimerkiksi kunnon ulkomaanmatkaan niin onko mielestänne OK, että matkalle menee vain vaimo tai ehkä vaimo ja lapset? Mies jää yksin kotiin.
Ei mielestäni ole ok. Tai siis on, jos pariskunnan osapuolet eivät välitä toisitaan ja he ovat yhdessä jostain muusta syystä. Mutta jos rakastaa toista ja välittää hänestä, ei ole vaihtoehtona se, että jättää tämän matkalta pois.
Parisuhteessa eletään niin, että molemmat osapuolet ovat onnellisia. Yleensä perheiden onnellisuutta lisäävät yhteiset kokemukset kuten lomamatkat ja vähentävät erilliset kokemukset etenkin negatiiviset kokemukset kuten, että mukaan ei oteta. Itse olen miehelleni maksanut lomamatkoja samoin hän minulle, jos tilit on menneet toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Matka pitää vaan mitoittaa niin, että siihen on kummallakin varaa.
Eli on OK, että mies käy yksin tai lasten kanssa vaikka Thaimaassa ja perheen kanssa käydään Tallinnassa yhden yön Risteilyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matka pitää vaan mitoittaa niin, että siihen on kummallakin varaa.
Eli on OK, että mies käy yksin tai lasten kanssa vaikka Thaimaassa ja perheen kanssa käydään Tallinnassa yhden yön Risteilyllä
On ok, jos parisuhteessa ollaan jostain muusta syystä kuin molemminpuolisesta rakkaudesta ja välittämisestä ja halutaan näyttää lapsille esimerkkiä siitä, että raha on tärkeämpi kuin ihmissuhteet.
Minä olen meidän perheessä se, joka on aina maksanut kaikki matkat. Mies on käyny rahoillani esim USAssa pari kertaa, Thaimaassa samoin, Japanissa, useassa Euroopan maassa. Hän ei itse saa säästettyä rahaa.
Minusta ihan fine, rahaahan se vaan on. Maksan mieluummin elämyksistä kuin ostan jostain roinaa tai käsveskoja.
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse päättää ketä pitää elämässään tärkeänä ja millaista mallia haluaa lapsilleen näyttää. Mitään velvollisuutta ei olle kelleen maksaa mitään matkoja.
Mutta naisella on kaikki oikeus käyttää palkkansa kalliisiin kampaamo käynteihin, vaatteisiin, laukkuihin ja pillukarvavahauksiin? Sehän on hieno esimerkki lapsille vai mitä?
Mä en vaan koskaan tuu ymmärtämään ihmisiä, joille parisuhteessa, etenkin lapsien jälkeen, on olemassa joku mun ja sun elintaso. Mulle se on perheen elintaso, piste! Ja mä oon meistä se harkitsevainen ja varakkaampi.
Oon yrittänyt ymmärtää, mutta kun en ymmärrä. No mulle lähisukukin on lähes samaa tasoa, mutta eipä meillä ketään loiseläjiä olekaan. Ehkä tilanne olis toinen, jos lähipiiriin kuuluisi joku itsekäs hyötyjä.
Muuten ihan kulunut provon aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse päättää ketä pitää elämässään tärkeänä ja millaista mallia haluaa lapsilleen näyttää. Mitään velvollisuutta ei olle kelleen maksaa mitään matkoja.
Mutta naisella on kaikki oikeus käyttää palkkansa kalliisiin kampaamo käynteihin, vaatteisiin, laukkuihin ja pillukarvavahauksiin? Sehän on hieno esimerkki lapsille vai mitä?
Ja mies käsittelee perheen finanssiasiat vauvapalstalla, ei vaimonsa kanssa. Ai niin, sulla ei ole vaimoa, vaan olet ulisijamies. Ja seuraavaksi teet avauksen, jossa sun sen kertainen mielikuvitusvaimo on lakannut käymästä kampaajalla, ostamasta kivoja vaatteista ja vahauttamasta pillukarvojaan, ja se itkettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse päättää ketä pitää elämässään tärkeänä ja millaista mallia haluaa lapsilleen näyttää. Mitään velvollisuutta ei olle kelleen maksaa mitään matkoja.
Mutta naisella on kaikki oikeus käyttää palkkansa kalliisiin kampaamo käynteihin, vaatteisiin, laukkuihin ja pillukarvavahauksiin? Sehän on hieno esimerkki lapsille vai mitä?
Sun tuttavapiirissä voi olla näin, mutta itse en tunne yhtäkään tällaista naista. Naisen rahat uppoavat pääasiassa kotiin ja lapsiin.
Onpa tuore aihe, tuloeroista parisuhteessa ei ole moneen päivään keskusteltukaan. Eiku...
Erilliset rahat, yhteinen taloustili välttämättömiä menoja varten (jotka maksetaan puoliksi, ei prosenttiosuuksina tuloista), omilla rahoilla saa molemmat tehdä mitä haluavat. Olen kyllä puolisollekin ulkomaanmatkan tarjonnut, en siksi ettei hänellä olisi ollut varaa vaan siksi, ettei hän halunnut laittaa rahojaan kyseiseen reissuun, koska ei pitänyt kohdetta niin kiinnostavana. Minä puolestaan halusin kokea kyseisen kohteen nimenomaan hänen kanssaan.
Tänä kesänä teen parin viikon reissun yksin, koska kohde ja tekeminen siellä (patikointi vuoristossa) ei puolisoa kiinnosta. Viime kesänä hän oli kaverinsa kanssa reissulla, joka ei minua kiinnostanut. Useimmiten matkustamme kuitenkin yhdessä (3-5 ulkomaanmatkaa/vuosi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkailu ei ole perusoikeus. Se matkustaa kenellä on varaa.
No en minä kattelis miestä joka matkustelee ilman minua. Parempi yksin kuin katsella sivusta toisen hurvitteluja.
Olet siis kateellinen kaikesta miehen kivasta mitä hänellä on ilman sinua?
Mies voi palkata oman kokin ja siivoojan ja pesettää pyykkinsä pesulassa, jos ei ehdi/halua näihin askereisiin osallistua.
Tietysti jos vaimon ottaminen matkalle mukaan on pelkkä kulu eikä lainkaan ilo niin ei tietenkään ole pakko maksaa toisen matkaa.
Matkailu ei ole perusoikeus. Se matkustaa kenellä on varaa.