Maailman helpoin vauva?
Olemmeko maailman onnellisin perhe? Tuntuu, että vauva-arki on ruusuilla tanssimista. Onko muilla käynyt näin?
- raskaaksi ensimmäisellä yrittämällä
- raskausaika helppoa, ei pahoinvointia tms.
- synnytys kaunis ja nopea tapahtuma. 6h synnytys
- saatiin se sukupuoli josta haaveiltiin (poika)
- imetys onnistui heti
- lapsi nukkuu 8h unet, heti alusta asti
- nukkuu päivisin päikkärit x 3
- ei itki oikeastaan koskaan. Tutut ja lähipiiri aina toteaa, että onpa kiltti lapsi
- ei vatsavaivoja
- ei lääkärikäyntejä
- lapsi on kaunis (kaikki kehuu, kaupassa, kahviloissa jne. )
Onko meitä muitakin, joille vauva-arki on ihanaa?
Kommentit (38)
Itseasiassa monella on näin (myös meillä). Media ja some nostaa aina vaan ne negatiiviset ja hirveät tarinat vauva-arjesta esille. Jos on tasapainoiset vanhemmat, niin silloin myös vauva-arki on helppoa ja tasapainoista.
Samanlaista oli myös meillä, siksi ihmettelenkin tätä nykypäivän valitusmeininkiä vaikeista lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Olemmeko maailman onnellisin perhe? Tuntuu, että vauva-arki on ruusuilla tanssimista. Onko muilla käynyt näin?
- raskaaksi ensimmäisellä yrittämällä
- raskausaika helppoa, ei pahoinvointia tms.
- synnytys kaunis ja nopea tapahtuma. 6h synnytys
- saatiin se sukupuoli josta haaveiltiin (poika)
- imetys onnistui heti
- lapsi nukkuu 8h unet, heti alusta asti
- nukkuu päivisin päikkärit x 3
- ei itki oikeastaan koskaan. Tutut ja lähipiiri aina toteaa, että onpa kiltti lapsi
- ei vatsavaivoja
- ei lääkärikäyntejä
- lapsi on kaunis (kaikki kehuu, kaupassa, kahviloissa jne. )Onko meitä muitakin, joille vauva-arki on ihanaa?
Mulla oli myös esikoinen tuollainen. Joskus kun hän oli n. 1v mietin kun oltiin ulkona kahdestaan syömässä, että kuinkahan moni 1-vuotiaan äiti voi oikeasti sanoa nauttivansa ulkona syömisestä lapsen kanssa. Meillä vaan oli tosi kivaa ja lapsi käyttäytyi aina tosi hyvin. Oli myös siis hyväntuulinen ja vaivaton vauva.
Olin lukenut kaikki kauhutarinat vauvan saamisesta, ja oli kyllä niin käsittämätön yllätys se, että vauva oli vaan aivan mahtava tyyppi.
Nyt hän on 16v teini, ja edelleen aivan mahtava tyyppi. Lisänä kaksi eri tavalla mahtavaa tyyppiä, joista toinen ADHD. Elämä voi olla rikasta monin tavoin :)
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa monella on näin (myös meillä). Media ja some nostaa aina vaan ne negatiiviset ja hirveät tarinat vauva-arjesta esille. Jos on tasapainoiset vanhemmat, niin silloin myös vauva-arki on helppoa ja tasapainoista.
Voi luoja paratkoon, mikä vastaus! Vanhempien tasapainostahan se onkin kiinni, jos vauva itkee sairauttaan tai kipujaan. Kannattaisiko vähän miettiä, ennen kuin möläyttää? Vai kuulitko niihin ”minä saan kyllä sanoa” -tyyppeihin, joita muut eivät voi sietää?
Meillä kuopuksen kanssa muuten sama, mutta raskausaika oli vaikea niin kuin minulla aina. Kun oli hoitanut vaikeasti allergisia lapsia, tuntui se allergiattoman ja muutenkin terveen vauvan hoitaminen siltä kuin nukkea hoitaisi. Se oli ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa monella on näin (myös meillä). Media ja some nostaa aina vaan ne negatiiviset ja hirveät tarinat vauva-arjesta esille. Jos on tasapainoiset vanhemmat, niin silloin myös vauva-arki on helppoa ja tasapainoista.
Voi luoja paratkoon, mikä vastaus! Vanhempien tasapainostahan se onkin kiinni, jos vauva itkee sairauttaan tai kipujaan. Kannattaisiko vähän miettiä, ennen kuin möläyttää? Vai kuulitko niihin ”minä saan kyllä sanoa” -tyyppeihin, joita muut eivät voi sietää?
No sinä et kyllä totta puhuen vaikuta tasapainoiselta. Peiliin katsomisen paikka?
Käyttäjä10803 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemmeko maailman onnellisin perhe? Tuntuu, että vauva-arki on ruusuilla tanssimista. Onko muilla käynyt näin?
- raskaaksi ensimmäisellä yrittämällä
- raskausaika helppoa, ei pahoinvointia tms.
- synnytys kaunis ja nopea tapahtuma. 6h synnytys
- saatiin se sukupuoli josta haaveiltiin (poika)
- imetys onnistui heti
- lapsi nukkuu 8h unet, heti alusta asti
- nukkuu päivisin päikkärit x 3
- ei itki oikeastaan koskaan. Tutut ja lähipiiri aina toteaa, että onpa kiltti lapsi
- ei vatsavaivoja
- ei lääkärikäyntejä
- lapsi on kaunis (kaikki kehuu, kaupassa, kahviloissa jne. )Onko meitä muitakin, joille vauva-arki on ihanaa?
Mulla oli myös esikoinen tuollainen. Joskus kun hän oli n. 1v mietin kun oltiin ulkona kahdestaan syömässä, että kuinkahan moni 1-vuotiaan äiti voi oikeasti sanoa nauttivansa ulkona syömisestä lapsen kanssa. Meillä vaan oli tosi kivaa ja lapsi käyttäytyi aina tosi hyvin. Oli myös siis hyväntuulinen ja vaivaton vauva.
Olin lukenut kaikki kauhutarinat vauvan saamisesta, ja oli kyllä niin käsittämätön yllätys se, että vauva oli vaan aivan mahtava tyyppi.
Nyt hän on 16v teini, ja edelleen aivan mahtava tyyppi. Lisänä kaksi eri tavalla mahtavaa tyyppiä, joista toinen ADHD. Elämä voi olla rikasta monin tavoin :)
Myös täällä oltiin varauduttu pahimpaan (minkä LUULIN olevan normi). Kaikki mennyt kuitenkin paremmin kuin hyvin. Juuri tulin parin tunnin vaunulenkiltä. Kymmenen km ja vauva nukkui pari tuntia hyvin raikkaassa kevätilmassa.
Tommosta se oli meilläkin esikoisen kanssa, parisuhdekin voi hyvin ja kaikki oli helppoa. Ajateltiin typerinä tietenkin että no yhtä helppoa on toisenkin kohdalla. Syntyi sitten suuritarpeinen, herkkä ja refluksista kärsivä pienokainen. Vielä melkein kolme vuotta myöhemminkin ollaan ihan uuvuksissa ja parisuhteesta jäljellä tyyliin rauniot. :D
Kiitos teidän tarinoista, kiva kuulla myös tällaisia tapauksia :) Liian vähän puhutaan tällaisista, varmasti löytyy helppoja vauvoja, ainakin sukulaisilla ollut välillä helppoja ja välillä vaikeita (isot perheet, joten useita vauvoja ollut elämän aikana)
Mä olen ollut kuulemma äärimmäisen helppo vauva, mutta mun äiti oli kyllä kaikkea muuta kuin tasapainoinen. Isä aina töissä, ihan aina. Aina minua kehuttiin, kuinka kiltti olin. Eli ei se vanhemmista johdu.
Maailman helpoimmat vauvat jäävät kortsun sisälle.
Tuota helpon vauvan sanomista kiltiksi en ole koskaan ymmärtänyt. Vai onko esim. koliikkivauva tuhma, ilkeä ja paha? Kiltteys on aina valinta, jonka ihminen tekee tietoisesti, enkä usko ainoankaan vauvan kykenevän tekemään tuota valintaa.
Vierailija kirjoitti:
Tommosta se oli meilläkin esikoisen kanssa, parisuhdekin voi hyvin ja kaikki oli helppoa. Ajateltiin typerinä tietenkin että no yhtä helppoa on toisenkin kohdalla. Syntyi sitten suuritarpeinen, herkkä ja refluksista kärsivä pienokainen. Vielä melkein kolme vuotta myöhemminkin ollaan ihan uuvuksissa ja parisuhteesta jäljellä tyyliin rauniot. :D
Meillä meni toisinpäin. Esikoinen syntyi keskosena ja lievä cp-vamma, valvomista, huutoa, lääkäriä, tutkimusta ja muuta koko ensimmäiset 2 vuotta. Oltiin varauduttu samaan toisen kohdalla, mutta syntyi terve ja helppo vauva joka menee tässä esikoisen ohessa helposti.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista oli myös meillä, siksi ihmettelenkin tätä nykypäivän valitusmeininkiä vaikeista lapsista.
Mua ärsyttää niin tää valitusmeininki mikä nykyään. Kaikilla vähintään koliikki, vaikka todellisuudessa tuskin on.
Mulla on yksi fb-puolituttu, joka on nuorena kärsinyt ”masennuksesta”. Nyt löytynyt mies ja samalla muotisairaus ”Endo”. Nyt raskaana, mutta kaikki on niin kovin vaikeaa, koska endo. Oon ihan varma, että sitten kun tää lapsi on syntynyt, alkaa päivitykset siitä, kuinka istutaan viikottain HUSissa ja kuinka rankkaa kaikki on.
Tiedättekö mikä on oikeasti se helpoin vauva? Tekemätön vauva on se vaivattomin. T. lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö mikä on oikeasti se helpoin vauva? Tekemätön vauva on se vaivattomin. T. lapseton.
Tosi näppärää hei, paitsi, että olematonta ei yksinkertaisesti ole. Olematonta vauvaa ei voi kuvailla.
Maailman helpoin vauva on kuollut vauva.
Kuulostaa ihanalta :) myös meillä oli juuri tuollaista.