Tunnettko ketään yliopistosta valmistunutta maisteria, joka ei ole suorittanut lukiota eikä ylioppilastutkintoa?

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

En tunne mutta tottakai voi olla. 

Kyllä, veljeni. Ei mennyt lukioon vaan amikseen. Sitten kuitenkin yliopistoon ja maisteriksi. On kai tuo ollut mahdollista jo pitkään?

Ammatillinen perustutkinto oikeuttaa hakemaan yliopistoon. Ei tarvitse välttämättä olla ylioppilas.

https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/kuka-voi-hakea-yliopistoon/

Tunnen montakin, mukaan lukien itseni. Vastaavasti tunnen useita, jotka lähtivät lukion jälkeen ammattikouluun.

Minä.

Pomoni on merkonomi ja KTM

Tunnen lähipiiristä. Henkilö tuplasi tai triplasi luokkia aikoinaan kansakoulussa tai keskikoulussa ja valmistui myöhemmin lisensiaatiksi. Sai gradustakin laudurin arvosanaksi mikä ei siihen aikaan ollut yleistä.

Minä tunnen hyvin erään henkilön, joka pääsi yliopistoon, vaikka oli suorittanut pelkästään keskikoulun - ja senkin huonolla keskiarvolla. Hän ei keskikoulun jälkeen päässyt ammattikouluun, mutta seuraavana vuonna pyrki yliopistoon ja pääsi sisään. Ja valmistui maisteriksi.

Kyllähän noita muutama löytyy tuttavapiiristä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Vierailija kirjoitti:

En tunne, en tunne edes yhtään sisäänpäässyttä. 

Yksi reppana yritti lähihoitajapohjalta psykologiaa lukemaan. Tietysti tyssäsi jo ihan matematiikkaan. 

Kyllä se lukion edes lyhyt matikka on perusedellytys. Nämä ei-umpikujat koulutuksen suhteen ovat tietysti hyvä asia, mutta eivät ne käytännössä toimi. 

Minä tunnen ihan päinvastaisen tapauksen. Eräs ystäväni pyrki  lähihoitajakoulutukseen muttei selvinnyt matikkatehtävistä. Sitten hän pyrki (peruskoulupohjalta) yliopistoon ja pääsi. Pääsykokeissa ei ollut mitään matikkatehtäviä, mutta valmistavissa opinnoissa 1 opintoviikon suuruinen tilastotieteiden perusteet.

On valmistunut jo.

Yksi tuttu ei taida olla yo. Repi vielä päästötodistuksenkin rehtorin silmien edessä. Myöhemmin hänestä tuli proffa.

Olen naimisissa yhden tällaisen kanssa. Ei se kovin yleistä ole, mutta aivan mahdollista. Puolisoni aloitti akateemiset opinnot avoimen yliopiston puolella. Kun opintoviikkoja oli kertynyt jo reilusti, hän pääsi ns. avoimen väylää sisään yliopistoon, jossa suoritti syventävät opinnot ja gradun. Hänen ei siis tarvinnut käydä pääsykokeissa lainkaan. Tätä kautta voi päästä opiskelemaan yliopistoon jopa ilman mitään toisen asteen tutkintoa. Eräs tuttavani on juuri valmistumisvaiheessa maisterin opinnoissaan, eikä hänellä ole mitään tutkintoa entuudestaan sen enempää amiksesta kuin lukiostakaan. Eli kohta siis tunnen henkilökohtaisesti peräti kaksi maisteria, joilla ei ole yo-lakkia. 

Tunnen tai tiedän muutaman. Kaikilla tosin amk-tutkinto välissä. Siis reitti on ollut sähköasentaja, amk-insinööri, diplomi-insinööri tai lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri/terveystieteen maisteri. Yhtään en tiedä, joka olisi suoraan ammattikoulupapereilla päässyt saati valmistunut yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Kyllä on mahdollista. Minulla oli surkea keskikoulun päästötodistus. Pääsin kuitenkin yliopistoon, ja ihan perinteisen pääsykokeen kautta. Pääsykokeissa oli ainekirjoitus ja monivalintatehtävä kolmesta kirjasta. Tämä tapahtui 1970-luvulla. En tiedä sitten, ovatko systeemit muuttuneet, mutta ainakin silloin oli mahdollista.

Yhden lähihoitajan tiedän, joka on nykyään terveystieteen maisteri.

No en tunne, mut yhen tyypin tiedän, joka opiskeli ensihoitajaksi (lähäri) ja väitti samalla opiskelevansa aivokirurgiksi, koska sain tuosta lähärin tutkinnosta niin paljon hyväksiluettua. Sama tyyppi väitti armeijassa olleensa hävittäjälentäjä. En nyt muista saiko armeijaansa edes käytyä läpi. Kaikkia se leipä elättääkin.

Kyllä tunnen. Tunnen aina tohtoriksi asti kouluttautuneen, joka ei ole ylioppilas saati käynyt päivääkään lukiota. Mahdollista mutta harvinaista.  Kuitenkin kuten sanottu täysin mahdollista tämä on ollut viime vuosikymmenet.

Lieneekö niin, että kun tulevaisuudessa on ymmärtääkseni tarkoitus valita osa tulevista korkeakoulu ja yliopisto-opiskelijoista suoraan, ilman pääsykoetta ylioppilaskirjoitusten perusteella epätoivoinen yritys nostaa lukion ja ylioppilaskirjoitusten arvoa. (E tiedä onko ammattikoulusta valmistuneista osalle valittu omat kiintiönsä edes jossain (jatko-)opiskelupaikoissa)

Viime vuosina kun lähes kaikki jatko-opiskelupaikkaa korkeakouluistaa ja yliopistosta halunneet ovat joutuneet menemään pääsykokeisiin ja ylioppilaskirjotusten arvosanoista on saanut enemmän ja vähemmän lisäpisteitä. Ja mahdollisuuden tulla valituksi kahdessa erillisessä kiintiössä; ns. ylioppilaskiintiössä tai jos ei ole siinä onnistunut niin pääsykoekiintiössä. -Jälkimmäisessä on päässyt sisään kaikki he, joilla on ollut saavutettuna yleinen korkeakoulu / yliopisto-opiskelu kelpoisuus e.. joko lukio +ylioppilaskirjotukset suoritettuna tai - suoritettuna vähintään perusasteen ammattikoulu tutkinto ( ,kuten esimerkiksi sähköasentaja tai lähihoitajan tutkinto) ja jotka ovat saaneet parhaat pisteet pääsykokeista. Kun taas ns. ylioppilaskiintiössä ne jotka ovat saaneet pääsykokeesta ja ylppäreistä laskettujen pisteiden perusteella parhaat pisteet.

Hakijan ei ole itse täytynyt kertoa, että kummassa kiintiössä hän haluaisi tulla valituksi vaan kokeen järjestäjä on tehnyt tämän valinnan hänen puolesta. Käytännössä moni hyvinkin kirjoittanut ylioppilas on, ainakin kaikkein suosituimmilla aloilla saaneet opiskelupaikkansa tulemalla valituksi pääsykoekiintiön kautta. - Vaan eipä sillä, että kummassa kiintiössä on paikkansa saanut ole myöhemmin mitään merkitystä.

Käytännössä tämät tarkoittaa, että se aikanaan lukion valinnut nuori on voinut joutua hakemaan useampaan kertaan sitä omaa jatko-opiskelupaikkaa korkeakoulusta/ yliopistosta kun taas mahdollsesti "Se" ylenkatsottu ja kenties jopa halveksittu ammattikoulun valinnut nuorukainen on voinut saada paikan "heti" ensimmäisellä hakukerrallaan. - Tai sitten he voivat yllättää toisensa ja huomata olevansa samalla vuosikurssilla.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Jossain lehdessä oli juttu raksamiehestä(ilman valkolakkia) joka lähti opiskelemaan lääkäriksi. Siitä en tiedä onko valmistunut. Sukulaisen puoliso on tohtorikoulutus ohjelmassa, eikä ole käynyt lukiota tai kirjoittanut ylioppilaaksi.